Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin - katsaus ... - Mediakasvatus.fi

amalla. Interventiot vaikuttavat parhaimmillaan kumpaankin osa-alueeseen. Tutkijathavaitsivat, että pitkäaikaisiin vaikutuksiin vaaditaan ilmeisimmin pidempiaikainenohjelma, joka voi todella koskettaa sekä järjen että tunteen tasolla. Median mahdollisuudetvaikutuksiin ovat suuret, sillä monia aisteja yhdistävänä, draamallisena ja elämysvoimaisenavälineenä media koskettaa tehokkaasti tiedollisia ja tunnerakenteita.Mediaa ja mediakasvatusta soveltavat keinot ovat nuorille myös hyvin mieluisia jamotivoivia opetus- ja valistusmuotoja. Waden ym. (2002) kysyessä nuorten omia arvioitamieluisista, syömishäiriöiden ehkäisemiseen suunnatuista interventio-ohjelmista,mediakasvatusohjelmat osoittautuvat nuorille erityisen mieluisaksi keinoksi. Wadenym. (2002) tutkimat nuoret raportoivat, että mediaa hyödyntävä kasvatusohjelmaauttoi heitä hyväksymään itsensä paremmin.Ravintotottumuksien muuttamiseen eli hedelmien ja vihannesten kulutuksen lisäämiseentähdänneet Evans ym. (2006) kehittivät 12-osaisen intervention, johon liittyisekä 4. ja 5. luokkalaisiin lapsiin että vanhempiin vaikuttamista. Terveysvalistuksenlisäksi oppilaat suunnittelivat mediakasvatuskampanjan vanhemmilleen. Tähän kuuluisloganin, logon ja valistusviestien kehittely ja niiden soveltaminen jääkaappimagneettien,www-sivun, mainoksen ja rap-kappaleen suunnitteluun. Kaikki nämä tuotteetvietiin kotiin ja esiteltiin vanhemmille. Interventio oli tehokas erityisesti vanhempientukijana terveellisen ruokavalion noudattamiseksi ja hedelmien ja vihannesten tarjoamiseksilisääntyi. Vaikutukset lasten ruokailutottumuksiin olivat kuitenkin vähäiset.Nuorten aikuisten kehonkuvaa tutkineet Watson ja Vaughn (2006) havaitsivat, ettäpitkäkestoinen mediakasvatusinterventio tehoaa parhaiten sisäistyneiden ajattelutapojenmuuttamiseen, kuten kehonkuvan tyytymättömyyden vähentämiseen. Sekä lyhyt,yhden kerran tapahtuva, että pitkäkestoinen eli useista sessioista koostuva interventio,ovat tehokkaita yleisten, sosiokultturaalisten ihanteiden vähentämisessä. Fuller ym.(2004) kehittivät mediakasvatusohjelman 4.luokkalaisille tytöille terveyskasvatukseenja naisihanteisiin liittyen ja havaitsivat, että ohjelmaan osallistuneet ymmärsivätverrokkiryhmää paremmin ihmiskehon monimuotoisuutta ja kyseenalaistivat medianmallit.Coughlin ym. (2006) käyttivät kriittistä tulkintaa kannustavaa interventio-ohjelmaamatalan ja korkean syömishäiriöriskin omaavien nuorten naisten parissa.Mediakasvatusohjelman vaikutukset riskitekijöiden vähentämiseen olivat selvimmätnimenomaan suuririskisten ryhmässä. Heillä havaittiin kehonkuvaan tyytymättömyydenvähenemistä, samoin heidän laihuustoiveensa ja tehottomuuden tunteensavähenivät. Suuririskiset nuoret naiset eivät ohjelman jälkeen vaatineet itseltään yhtäpaljon sosiaalisten kauneusstandardien täyttämistä. Tutkimuksen yleinen havainto oli,että median käytön määrä oli yhteydessä matalaan itsetuntoon.Aina eivät huolellisesti laaditutkaan ohjelmat ole osoittaneet tehoaan. Monipuolisen,7-osaisen mediakasvatusohjelman vaikutuksia sukupuolirooleja koskeviinuskomuksiin 9- ja 11-luokkalaisilla nuorilla tutkinut Silver (2000) havaitsi, että interventioryhmässästereotyyppisiä käsityksiä oli jopa enemmän kuin kontrolliryhmässä.Intervention tehottomuutta tutkijat selittivät esimerkiksi sillä, että sen toteuttivatkoulussa täysin ulkopuoliset ihmiset. He kannustavatkin, että mediakasvatus täytyisisisällyttää koulun yleiseen opetusohjelmaan.Harvinaislaatuisessa koeasetelmassaan Sakamoto ym. (2001) tutkivat kokeelli-118