Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin - katsaus ... - Mediakasvatus.fi

Pelastakaa lapset ry:n Lapsen ääni 2007 tutkimuksessa 16 % alle 11-vuotiaista jahieman harvempi 11–19-vuotias ilmoitti joutuneensa nettikiusaamisen kohteeksi(Lapsen ääni, 2007).Internetissä kommunikaatio tapahtuu anonymiteetin takaa, mikä voi madaltaa kynnystäsopimattomaan käytökseen ja aggressioon toisia kohtaan (Ybarra & Mitchell,2004). Anonyymin takaa on helpompi lähettää loukkaavampiakin pilkkaviestejä kuinmitä kasvotusten uskaltaisi sanoa. Nettikiusaamiseksi voidaan lukea muun muassailkeät juorut, pilkkaviestit, uhkaavat viestit tai kiristysviestit, toisen yhteystiedoillaesiintyminen tai toisen yhteystietojen levittäminen, kuvien levittäminen tai manipulointi,sulkeminen ryhmän ulkopuolelle, salasanojen varastaminen, ahdistelu sekähäirintä (mm. Peura ym., 2006; Ybarra & Mitchell, 2004).Peuran ym. (2006) mukaan kuvagallerioissa 17 % nuorista oli saanut osakseenseksuaalisia kommentteja, joista vakavaksi koettiin itseä vanhemmilta tuleva ahdistelu.Vastaavasti Lasten ääni –tutkimuksessa (2007) huomattavasti itseä vanhemmanihmisen ahdistelemaksi tai häirinnän kohteeksi oli joutunut alle 11-vuotiaista pojista13 % ja 11–17-vuotiaista 10 %. Nuoremmista tytöistä (13–15-vuotiaista) joka viidesja vanhemmista (16–17-vuotiaista) joka neljäs oli kokenut saman kohtalon. Myös yhdysvaltalaiset10–17-vuotiaat nuoret olivat kokeneet aikuisten suunnalta kohdistuvanhäirinnän sekä aggressiiviset hyökkäykset myös kaikista ahdistavimmiksi (Ybarraym., 2007).Huolestuttavaa MLL:n selvityksessä oli se, että usein nettikiusaaminen oli jatkoakoulukiusaamiselle (Peura ym., 2006, 2007). Vastaavia tuloksia on myös saatu muualla.Ybarra kollegoineen (2006) totesi selvityksessään, että lähes puolet nettikiusatuistatunsi kiusaajan jo ennestään. Toisaalta roolit näyttäisivät uusiseelantilaisen tutkimuksenmukaan pysyvän myös toisinpäin: ne, jotka kiusaavat myös reaalimaailmassa,ovat kiusaajia myös virtuaalisessa verkkoympäristössä (Raskauskas & Stoltz, 2007).Näyttäisi myös siltä, että osa niistä, jotka kiusaavat toisia internetissä, ovat niitä, joitakiusataan todellisessa elämässä (Ybarra ym., 2007).Vain harva (6 %) nuorista kertoi kiusaamisesta aikuiselle (Peura ym., 2006). MyösLapsen ääni –tutkimuksessa (2007) oli vastaavanlaiset tulokset. Aikuisille kerrottiinkiusaamisesta hyvin harvoin ja itseä vanhemman ihmisen häirinnästä tai ahdistelustakerrottiin vielä harvemmin kuin saman ikäisten kiusaamisesta. Aikuisille kertominenväheni iän myötä. Kanadalaisessa tutkimuksessa löydökset tukevat suomalaisia tuloksia.Lapset ja nuoret eivät kerro nettikiusaamisesta aikuisille, jotka ovat muutenkinjättäneet lapset suhteellisen yksin uuden teknologian pariin (Li, 2006).Uusi teknologia mahdollistaa salaisemman, nopeamman ja julmemman toiminnan,mikä aiheuttaa myös sen, että kiusaamisen seuraukset saattavat olla myös vakavat (Li,2006). Ybarra (2004) havaitsi, että nettikiusatuilla 10–17-vuotiailla pojilla depressiopisteetolivat kolminkertaiset niihin verrattuna, joita ei kiusattu. Tytöillä ei tulluteroa esille. 38 % kiusatuiksi joutuneista yhdysvaltalaisista nuorista koki myös stressiä(Ybarra ym., 2007).Yhdysvalloissa nettikiusaajia tutkineet Ybarra ja Mitchell (2004) havaitsivat, ettänettikiusaajat kokivat muita netin käyttäjiä selvästi useammin, että heidän emotionaalinenside vanhempiinsa oli huono. Lisäksi kotona tapahtui kurillisia toimenpiteitä,huutamista ja rankaisuja sekä valvonta oli vähäisempää kuin ei-kiusaajien kodeissa.79