sitä aktiivisempi hän itsekin pyrki olemaan seksuaalisesti todellisessa elämässä <strong>ja</strong>sitä seksuaalisesti aktiivisempi hän halusi olla tulevaisuudessa. Vastaavia tuloksia onsaanut myös Collins kollegoineen (2004), joka havaitsi 12 – 17-vuotiailla tehdyssäyhdysvaltalaisessa pitkittäistutkimuksessa, että seksuaalisten mediasisältöjen seuraaminenennusti varhaisempia yhdyntäkokemuksia myös silloin, kun muut selittävättekijät oli kontrolloitu.Pornogra<strong>fi</strong>an <strong>ja</strong> seksuaalisen median vaikutuksia koskevassa katsauksessaanGreen<strong>fi</strong>eld (2004a) summaa seuraavia mahdollisia yhteyksiä: seksuaalinen väkivalta,seksuaaliset asenteet, moraalikäsitykset, lasten <strong>ja</strong> nuorten seksuaalinen aktiivisuus.Vertaisverkot <strong>ja</strong> nuorten omat yhteisöpalvelut ovat Green<strong>fi</strong>eldin mukaan osa seksuaalisointunuttamediaympäristöä, ne eroavat vain siinä, että nuoret tuottavat siihen omiailmailullisia piirteitään. Lisäksi lapset <strong>ja</strong> nuoret altistuvat verkossa myös aikuistentuottamille seksuaalisille kuvastoille myös tahtomattaan.Vuoden kestänyt seurantatutkimus afrikanamerikkalaisilla 14-18-vuotiailla tytöillä,osoitti positiivisen yhteyden aktiivisen rap-musiikkivideoiden katsomisen <strong>ja</strong>epäsuotuisan käyttäytymisen, kuten seksuaalisten irtosuhteiden, alkoholin <strong>ja</strong> huumeiden,lainvastaisen toiminnan sekä sukupuolitautien välillä (Wingood ym., 2003).Todennäköisesti näillä tytöillä samastumisessa rap-musiikin videoihin, sanoituksiin <strong>ja</strong>musiikkiin liittyy paljon kulttuurillisia <strong>ja</strong> yhteiskunnallisia tekijöitä, mitkä vaikuttavatmyös tutkimustulokseen. Koska otos on näinkin valikoitunut, ei tulos ole yleistettävissävaan kertoo pikemmin musiikin vaikuttavuudestaan kohderyhmänsä asenteisiin<strong>ja</strong> käyttäytymiseen.Seksistä on tullut median kautta entistä nuoremmille viihdettä <strong>ja</strong> arkipäivää. Seesitetään vetovoimaisena, viehättävänä sekä nautinnollisena ilman kielteisiä seurauksia,mikä lisää halua itse olla seksuaalisesti aktiivisempi, mutta toisaalta se myöslisää vastuuttomuuden toimintamallia (mm. Ward ym., 2002; Brown, 2002). Elokuvissa<strong>ja</strong> televisio-ohjelmissa esitetään paljon irtosuhteita, pettämistä <strong>ja</strong> vapaamielistäseksiä ilman ikäviä seurauksia. Seksin kyllästämä media on osittain vaikuttanut myössiihen, että nuoret olettavat heidän ikätoveriensa olevan seksuaalisesti heitä itseäänkokeneempia <strong>ja</strong> sallivampia (Chia & Gunter, 2006).Media vahvistaa seksuaalisuuden <strong>ja</strong> ihmissuhteiden normikäsityksiä. Brown(2002) tuo esille katsauksessaan, että useissa tutkimuksissa on saatu empiiristä tukeakultivaatioteorian näkemykselle siitä, että televisio on voimakkain käsitysten muokkaa<strong>ja</strong>,myyttien <strong>ja</strong> stereotypioiden luo<strong>ja</strong> myös nuorten käsityksiin <strong>ja</strong> oletuksiin muunmuassa seksin yleisyydestä <strong>ja</strong> seksuaalikäyttäytymisestä.Loppujen lopuksi tältäkin alalta puuttuvat kuitenkin kattavat pitkittäistutkimukset.Escobar-Chares kollegoineen (2005) analysoi seksin vaikutuksista tehtyjä tutkimuksialapsilla <strong>ja</strong> nuorilla <strong>ja</strong> havaitsi, että suurin osa tutkimuksista oli televisio-ohjelmienseksuaalisten sisältöjen analyysejä. Varsinaisia vaikutustutkimuksia lasten <strong>ja</strong> nuortenasenteisiin <strong>ja</strong> käyttäytymiseen oli alle prosentti kaikista tutkimuksista. Vuorovaikutteisistamedioista ei käytännössä katsoen ole vielä yleistettävää tutkimustietoavaikutuksista. Samoin eri kulttuureista kerättyä tutkimustietoa ei ole saatavissa.Pornogra<strong>fi</strong>an vaikutuksia <strong>lapsiin</strong> <strong>ja</strong> <strong>nuoriin</strong> on kovin vaikeaa tutkia eettisistä syistä.Katsausartikkelissaan Helsper (2005) toteaa, että tilastollisten vertailujen mukaanei ole havaittavissa yhteyttä pornogra<strong>fi</strong>an saatavuuden <strong>ja</strong> seksuaalirikosten välillä64
aikuisväestössä. Helsperin tutkimuskatsauksen tutkimusten mukaan on nähtävissä,että nuorten altistuminen pornogra<strong>fi</strong>alle on jossain määrin yhteydessä seksuaaliseenaktiivisuuteen nuoruusiässä sekä kyyniseen asenteeseen perinteisiä seurustelusuhteita(avioliittoa) kohtaan. Suomalaista tutkimustietoa ei ole.Media muokkaa varsin merkittävällä tavalla lasten <strong>ja</strong> nuorten suhtautumista seksiinpitämällä seksuaalista käyttäytymistä julkisena <strong>ja</strong> huomion keskeisenä asiana (Wardym., 2002). Koska seksi <strong>ja</strong> seksuaalisuuden medianäkyvyys on nykyään varsin suuri,saattaa se luoda vääristyneen kuvan seksin merkityksestä. Yleisölle muodostuu käsitys,että ne aiheet <strong>ja</strong> kuvat, jotka ovat mediassa tyypillisiä <strong>ja</strong> hallitsevia, ovat myöstärkeitä <strong>ja</strong> merkittäviä osa-alueita (Ward, 2002). Viihteellinen seksi <strong>ja</strong> seksin kyllästämämedia saattaa tarjota nuorelle mallin tuoda itseään esille. Joillakin lapsilla <strong>ja</strong>nuorilla tämä voi ikään kuin mennä yli. Esimerkiksi internetistä on tullut uusi paikka,jossa seksi on merkittävässä roolissa monella eri tavalla. Nuorten omassa kommunikaatiossakäytetään paljon seksuaalisia sisältöjä (mm. Subrahmanyam ym., 2006).Osalla nuorista seksi ylikorostuu itsensä esille tuomisessa <strong>ja</strong> esimerkiksi Suomessakuvagallerioissa eroottiset nuorten tyttöjen seksikkäät, niin sanotut herutuskuvatsaattavat herättää reaktioita myös muissa kuin samanikäisissä pojissa. Joissakin gallerioissanäitä herutuskuvia voi ladata kuka tahansa puhelimeensa taustakuvaksi, olisitten kyse täysi-ikäisen tai alaikäisen tytön kuvasta.Todellisia vaikutuksia tällaisen nuoren tytön kehitykselle kuvagallerioiden herutuskuvistaon tieteelliseltä näkökannalta mahdoton sanoa, sillä tutkimuksia tältäalalta ei ole olemassa. Nuoret itse sen si<strong>ja</strong>an ovat huolissaan näistä herutuskuvista<strong>ja</strong> useiden galleriatutkimukseen osallistuneiden mielestä tällaiset kuvat tulisi poistaatai sensuroida <strong>ja</strong> niille pitäisi perustaa oma sivustonsa, jonne olisi alle 18-vuotiailtapääsy kielletty (Peura ym., 2006). Herutuskuvat koetaan haitallisiksi <strong>ja</strong> ongelmiaaiheuttaviksi <strong>ja</strong> nuoret, jotka tällaisia laittavat ottavat mallia <strong>ja</strong> koettavat olla isompiakuin ovatkaan (Peura ym., 2006).Internetin seksuaalinen tarjonta ulottuu laa<strong>ja</strong>sti eri sisältöihin <strong>ja</strong> sille altistuvateri-ikäiset lapset. Jo hyvin pienet lapset saattavat tahtomattaan altistua internetinpornokuville, jota on voitu tahallisesti asentaa ponnahduskuviksi esimerkiksi lastensuosimien nettisivustojen yhteyteen. Yhdysvaltalainen 10-17-vuotiailla lapsilla <strong>ja</strong>nuorilla tehty tutkimus osoitti, että 42 % heistä oli altistunut nettipornolle kuluneenvuoden aikana (Mitchell, Finkelhor & Wolak, 2003; Wolak, Mitchell & Finkelhor,2007). Neljännes kuville altistuneista oli äärimmäisen järkyttyneitä, mikä oli yhteydessäahdistuneisuuteen <strong>ja</strong> depressiivisiin oireisiin (Mitchell, Finkelhor & Wolak,2003; Wolak, Mitchell & Finkelhor, 2007).Ydinongelma on, että Brownin (2002) katsauksen mukaan tutkimukset osoittavatselkeästi median keskeisenä tiedonlähteenä <strong>ja</strong> kasvatta<strong>ja</strong>na seksuaalisuuden rakentamisessaystävien <strong>ja</strong> vanhempien lisäksi. Jos ylitsepursuavista seksuaalisista televisioohjelmienjuonikuvioista irtosuhteineen tai nettipornon S/M-sivustojen materiaalistaotetaan esikuvat <strong>ja</strong> malli seurustelusuhteen läheisyyteen <strong>ja</strong> seksuaalisuuteen, voi monentytön <strong>ja</strong> po<strong>ja</strong>n ristiriita kumppanin vaatimusten <strong>ja</strong> omien valmiuksien kanssa ollasuuri. Enää teinilehtien palstoilla ei näe kysymyksiä seurustelusuhteen aloittamisiästävaan siitä, mihin voi asettaa rajo<strong>ja</strong> itselleen <strong>ja</strong> kumppanin vaatimuksille. Kuitenkintieteelliset tutkimukset tältäkin alueelta puuttuvat Suomesta.65
- Page 1 and 2:
Median vaikutukset lapsiin ja nuori
- Page 3 and 4:
MEDIAN VAIKUTUKSET LAPSIIN JA NUORI
- Page 6 and 7:
Nettikiusaaminen on nykyajan haaste
- Page 8 and 9:
TiivistelmäKatsauksen tarkoituksen
- Page 10 and 11:
EsipuheKäsillä oleva katsaus tote
- Page 12 and 13: 1. TutkimuskatsausJohdantoKatsaukse
- Page 14 and 15: jotka ovat sosiaalisia vaikuttajia
- Page 16 and 17: Eri-ikäiset lapset ja nuoret media
- Page 18 and 19: tulkinnoista. Kun lapsen sosiaalise
- Page 20 and 21: omia tarinoitaan. Samoin kehittyy y
- Page 22 and 23: mediamaailman ja todellisen maailma
- Page 24 and 25: • Kuvamedia kiinnostaa: lapsi- ja
- Page 26 and 27: Moraalin kehitys: sovinnaisen moraa
- Page 28 and 29: Suoja- ja riskitekijät mediasuhtee
- Page 30 and 31: toiminta- tai suhtautumistapoina. M
- Page 32 and 33: Pelaaminen vaatii monimutkaisia tai
- Page 34 and 35: liioiteltiin, niitä höystettiin k
- Page 36 and 37: latinolaiset ja natiivit amerikkala
- Page 38 and 39: toiseksi alkoholin, tupakan, huumei
- Page 40 and 41: (mm. Singer & Singer 1981, Singer,
- Page 42 and 43: tutkittu eikä todennettu. Vaikka e
- Page 44 and 45: Psykologiset vaikutukset: media ja
- Page 46 and 47: olevan todellisuutta, on olemassa r
- Page 48 and 49: 5-6-vuotiailla lapsilla sekä aktii
- Page 50 and 51: C. Traumaan liittyvien asioiden jat
- Page 52 and 53: käsittelystä syksyllä 2007 tiede
- Page 54 and 55: uskonnolliset, rotuun, etniseen sek
- Page 56 and 57: sallii muun muassa yhteydet ilman f
- Page 58 and 59: Media ja identiteetin ongelmatMedia
- Page 60 and 61: on todettu nuorten kielteisen minä
- Page 64 and 65: Myös sukupuolirooleihin liittyvät
- Page 66 and 67: delliseen minään olisi itsehoitok
- Page 68 and 69: Kolmanneksi mediakulutuksen määr
- Page 70 and 71: myös yömyöhään pelaaminen, jos
- Page 72 and 73: Median sosiaaliset vaikutuksetSosia
- Page 74 and 75: kuin korkeasti koulutettu diplomi-i
- Page 76 and 77: Yksinäisyys voi toimia myös media
- Page 78 and 79: Kiusaajilla esiintyi myös enemmän
- Page 80 and 81: Osittain tämä kuitenkin kertoo me
- Page 82 and 83: kovinkaan hyvin.Peliväkivallan vai
- Page 84 and 85: vaikeusaste), pelit ovat väkivalta
- Page 86 and 87: lapsilla. Medialla on tilastollises
- Page 88 and 89: altistumisen määrä tietylle medi
- Page 90 and 91: päinvastoin. Jos yhteiskunnan väk
- Page 92 and 93: kykyyn ja väkivaltaa hyväksyviin
- Page 94 and 95: nyt vakaalla tasolla. (Kivivuosi, 2
- Page 96 and 97: Internetin ongelmakäyttöMediariip
- Page 98 and 99: Nettiriippuvuuden yleisyys ja oiree
- Page 100 and 101: vin paljon samanlaisia elementtejä
- Page 102 and 103: Riippuvuuden psykologiset taustaole
- Page 104 and 105: neljännes pojista oli huolissaan l
- Page 106 and 107: on löydettävissä yleisimmin aino
- Page 108 and 109: houkuttelua chat-palstoilla.Kaikki
- Page 110 and 111: usteissa medialukutaitona, erityise
- Page 112 and 113:
mediansäätelykeinoista on satunna
- Page 114 and 115:
esimerkiksi oppimateriaalia ja koke
- Page 116 and 117:
amalla. Interventiot vaikuttavat pa
- Page 118 and 119:
vaikeaa nuorille ja jopa aikuisille
- Page 120 and 121:
Vertailuanalyysi: Mediasäätelyn j
- Page 122 and 123:
Lastensuojelu ja media -aihetta kos
- Page 124 and 125:
joutui neuvottelemaan Ofcomin kanss
- Page 126 and 127:
(K12) ja 22 (K16). NICAMin asiantun
- Page 128 and 129:
listaukseen eli tarjotaan aktiivise
- Page 130 and 131:
musta ja edistää lasten ja nuorte
- Page 132 and 133:
Lähteet:Imamura, Satoko (2006) Jap
- Page 134 and 135:
3. SuosituksetKotilaisen ja Sintose
- Page 136 and 137:
Mediakasvatuskeskus toimisi yhteise
- Page 138 and 139:
taan ja sen toteutumisen arviointii
- Page 140 and 141:
LähteetAlanen, V. (2007). Lastenta
- Page 142 and 143:
Bushman, B. J. & Huesmann, L. R. (2
- Page 144 and 145:
Escobar-Chaves, S.L., Tortolero, S.
- Page 146 and 147:
Gunter, B. (1994). The question of
- Page 148 and 149:
Kirmanen, T. (2000). Lapsi ja pelko
- Page 150 and 151:
Li, Q. (2006). Cyberbullying in sch
- Page 152 and 153:
Nurmela, S./TNS Gallup (2007). Laps
- Page 154 and 155:
university students. Education Tech
- Page 156 and 157:
teen chat rooms. Developmental Psyc
- Page 158 and 159:
tobacco marketing and tobacco use i
- Page 160:
ISSN 1797-1748Mediakasvatusseura ry