Riippuvuuden psykologiset taustaoletuksetRiippuvuuksien ongelmallisuus lasten <strong>ja</strong> nuorten keskuudessa on selvä <strong>ja</strong> Grif<strong>fi</strong>ths<strong>ja</strong> Wood (2000) esittävätkin erittäin a<strong>ja</strong>nkohtaisen näkökulman siitä, ettei tulisi enääväitellä siitä, onko internet tai media ”hyvä” vai ”paha” vaan keskittyä siihen, millaisiapidempiaikaisia seurauksia koulutuksen, terveyden <strong>ja</strong> sosiaalisen kehityksen näkökulmastaon toiminnoilla, joiden parissa lapset <strong>ja</strong> nuoret kuluttavat aikaansa keskimäärinyli 20 tai yli 30 tuntia viikossa <strong>ja</strong> mitä syitä ongelmakäyttäytymisen taustalla on.Nettiriippuvuuden taustalla on todennäköisesti monia erilaisia syitä, kuten muidenkinriippuvuuksien taustalla. Salokoski (2005) osoitti tutkimuksessaan pelien suurkuluttajillaesiintyvän pelaamisensa motiivina tunteiden säätelyä pelaamisen avulla. Jospelejä pelataan tai internetiä käytetään tarkoituksena säädellä omia tunteitaan niidenavulla <strong>ja</strong> mielialan muuttamisen takia, syntyy helposti tarve virtuaalisin keinoin manipuloidatunteita tai paeta todellisia elämän tilanteita virtuaaliseen maailmaan (kuvio1). Tällöin pelistä tai internetistä tulee väline, joka intensiteetiltään on niin voimakas,että toimii hetkellisesti erittäin tehokkaasti <strong>ja</strong> häivyttää pahanolon, kiukun, arjen velvollisuudentmv., mutta synnyttää myös helposti kierteen <strong>ja</strong> riippuvuuden kyseiseenpeliin tai sisältöön riippuen myös siitä, mitä tunteita tai kokemuksia taustalla yritetäänhäivyttää.Itsesäätelyn yhteyden peliriippuvuuteen tuovat esille myös LaRose ym. (2003),jotka pitävät addiktiota <strong>ja</strong>tkuneena säätelemättömänä mediakäyttäytymisenä. Toimintavoi ulottautua normaalista impulsiivisesta median kuluttamisen mallista äärimmäisenongelmalliseen käyttäytymiseen, jota voidaan kutsua jo patologiseksi. Mutta näinollen myös addiktoitunut voi palauttaa itsesäätelynsä <strong>ja</strong> kontrollin myös pelaamiseentai internetin käyttöön. Itsesäätely perustuu oman toiminnan tarkkailuun, joka tehdäänpääasiallisesti sosiaalisten normien <strong>ja</strong> ryhmävertailun perusteella.Mediaa käytetään yleisesti itsesäätelyyn <strong>ja</strong> mielialojen tasaamiseen. Tietoisestisitä käytetään muun muassa lievittämään tylsyyttä, yksinäisyyttä, a<strong>ja</strong>nkuluttamiseen,parasosiaalisten ystävyyssuhteiden sitomiseen tai sosiaalisen identiteetin etsimiseen.Larosen ym. (2003) mukaan riski kontrollin kadottamiseen on suuri silloin, kun kokemusoman elämän kontrollista on myös vähäisempi. Tämä on tyypillistä esimerkiksidepressiossa, koska masentuneilla ihmisillä on negatiiviset kognitiiviset käsityksetomista kyvyistään <strong>ja</strong> vaikutusmahdollisuuksistaan. Puutteellinen itsesäätelykykyosoittautuikin toimivaksi diagnostiseksi kriteeriksi internetin patologiseen käyttöönLaurosen ym. (2003) opiskeli<strong>ja</strong>nuorukaisilla tehdyssä tutkimuksessa.Sosiaaliset syyt ovat erittäin merkittäviä. Internetissä tapahtuva kommunikaatio onhelpompaa <strong>ja</strong> vuorovaikutusta voi kontrolloida paremmin kuin kasvotusten tapahtuvaakommunikointia (Moraham-Martin & Schumacker, 2000; Tsai & Lin, 2001). Useinriippuvuudelle alttiita ovat nimenomaan henkilöt, joilla on heikot sosiaaliset taidot<strong>ja</strong> pettymyksiä ihmissuhteissa. Netissä kontaktit ovat palkitsevia, hektisiä <strong>ja</strong> seuranhaku on helppoa: kontrolli on ikään kuin koko a<strong>ja</strong>n käyttäjällä, mikä antaa helpostivallantunteen, johon voi jäädä koukkuun (Moraham-Martin & Schumacker, 2000;Tsai & Lin, 2001).Tsai <strong>ja</strong> Lin (2000) tuovat myös esille, että riippuvuuden taustalla on tarpeita, joitainternetin sisältöjen avulla pyritään tyydyttämään. Seksuaaliset tarpeet on keskeinen<strong>ja</strong> yksi vetovoimaisimmista internetin sisällöistä. Sosiaalinen nettiseksi, deittailu,104
on helppoa <strong>ja</strong> turvallista. Se voi tapahtua anonyymisti nimimerkin takana, jolloinsitoutumisen asteenkaan ei tarvitse olla järin korkea. Nuorilla seksuaalinen kehitys onkeskeinen kehityksen osa-alue, jolloin nettiseksi, deittailu sekä nettipornon tirkistelytyydyttävät myös biologisia <strong>ja</strong> psykologisia tarpeita, mutta sen korostuminen liiaksinuoren arjessa saattaa aiheuttaa ongelman. Muita keskeisiä tarpeita ovat nettipersoonienrakentaminen, joka palvelee identiteetin rakentamista, mutta joiden virtuaaliseenmaailmaan voi jäädä myös koukkuun. Tarve sosiaalisiin suhteisiin a<strong>ja</strong>a myös lapset<strong>ja</strong> nuoret internetin syövereihin.Grupta <strong>ja</strong> Derevensky (2000) ovat koonneet katsauksessaan netti-, mutta ennenkaikkea rahapeliriippuvuuksien psykologisia taustatekijöitä nuorilla. Näitä ovatdepressio, pako arjesta, velvollisuuksista <strong>ja</strong> ongelmista (ks. myös Salokoski, 2005),itsetunto-ongelmat (ks. myös Widyanto & Grif<strong>fi</strong>thson, 2006), ADHD, perheongelmat,sosiaaliset ongelmat, kouluun liittyvät ongelmat, ammatinvalintaan liittyvät ongelmat,ahdistus, käytöshäiriöt, muut riippuvuusongelmat sekä köyhät coping-taidot. Lisäksinettiriippuvuuden on todettu olevan yhteydessä alhaiseen itseluottamukseen <strong>ja</strong> vähäiseenemotionaaliseen herkkyyteen (Widyanto & Grif<strong>fi</strong>ths, 2006). Kännykkäriippuvuusnäyttäisi olevan tyypillisempää nuorilla <strong>ja</strong> ekstraverteille (Grupta & Derevensky,2000). Pojilla näyttäisi olevan suurempi riski suurkulutukseen <strong>ja</strong> peliriippuvuuteenkuin tytöillä (Salokoski, 2005; Wan, Gan & Li, 2006). Myös vanhempien kielteinenkasvatustyyli oli yhteydessä peliriippuvuuteen (Wan, Gan & Li, 2006).Rahapeliriippuvaisilla nuorilla on tyypillistä erilaiset kognitiiviset vääristymät(Grupta & Derevensky, 2000). He usein uskovat, että he voivat kontrolloida omaapelaamistaan tai netin käyttöään. He myös aliarvioivat häviämiensä rahojen määrää<strong>ja</strong> yliarvioivat voittojen määrää. Lisäksi he kuvittelevat, että he voivat voittaa kaikkihävinneet rahansa takaisin.Teknologiariippuvuuden on osoitettu aiheuttavan erilaisia sosiaalisia, fyysisiä,ammatillisia <strong>ja</strong> psykologisia ongelmia mukaan lukien depressio, ahdistus, toistuvatstressireaktiot, taloudelliset vaikeudet, heikentynyt koulumenestys <strong>ja</strong> ammatillinensuoritus, sosiaalisten suhteiden laiminlyönti, unihäiriöt <strong>ja</strong> alentunut terveydentila(Gray & Gray, 2006). Nettiriippuvuuden on todettu aiheuttavan myös sosiaalistaeristäytyneisyyttä <strong>ja</strong> sosiaalisten kontaktien rajoittuneisuutta (Tarpley, 2001). Grif<strong>fi</strong>ths<strong>ja</strong> Wood (2000) toivat myös katsauksessaan esille tutkimuksia, joissa oli tarkasteltuliiallisen pelaamisen seurauksia, joita olivat muun muassa kuulohallusinaatiot, vuoteenkastelu,ranne-, kyynärpää- <strong>ja</strong> niskakivut, jännetupentulehdus, liikalihavuus, fyysinenpassiivisuus sekä epileptiset kohtaukset. Luetelluista oireista osa on kuitenkinharvinaisia <strong>ja</strong> hoitona on pelaamisen välttäminen.Vaikka peliriippuvuutta on tutkittu kansainvälisesti jonkin verran, keskittyy se suureltaosin rahapeliriippuvuuksiin <strong>ja</strong> ennen kaikkea suuri ongelma on, että suomalaistanetti- <strong>ja</strong> peliriippuvuustutkimusta ei ole käytännössä katsoen toteutettu laisinkaanlasten <strong>ja</strong> nuorten keskuudessa. Tämä on todella huolestuttavaa suhteutettuna siihen,kuinka keskeinen osa-alue internetistä, sen sosiaalisista verkostoista <strong>ja</strong> nettipeleistäon suomalaisille lapsille <strong>ja</strong> nuorille tullut tämän vuosituhannen aikana. Tarvittaisiinpikaisesti tutkimustietoa lasten <strong>ja</strong> nuorten netti- <strong>ja</strong> peliriippuvuuden todellisesta tilasta<strong>ja</strong> niiden vaikutuksista. Ennen kaikkea kun on todettu, että lähes 10 prosenttia lapsista<strong>ja</strong> nuorista kokee itsensä riippuvaisiksi internetistä <strong>ja</strong> viidennes nuorista tytöistä <strong>ja</strong>105
- Page 1 and 2:
Median vaikutukset lapsiin ja nuori
- Page 3 and 4:
MEDIAN VAIKUTUKSET LAPSIIN JA NUORI
- Page 6 and 7:
Nettikiusaaminen on nykyajan haaste
- Page 8 and 9:
TiivistelmäKatsauksen tarkoituksen
- Page 10 and 11:
EsipuheKäsillä oleva katsaus tote
- Page 12 and 13:
1. TutkimuskatsausJohdantoKatsaukse
- Page 14 and 15:
jotka ovat sosiaalisia vaikuttajia
- Page 16 and 17:
Eri-ikäiset lapset ja nuoret media
- Page 18 and 19:
tulkinnoista. Kun lapsen sosiaalise
- Page 20 and 21:
omia tarinoitaan. Samoin kehittyy y
- Page 22 and 23:
mediamaailman ja todellisen maailma
- Page 24 and 25:
• Kuvamedia kiinnostaa: lapsi- ja
- Page 26 and 27:
Moraalin kehitys: sovinnaisen moraa
- Page 28 and 29:
Suoja- ja riskitekijät mediasuhtee
- Page 30 and 31:
toiminta- tai suhtautumistapoina. M
- Page 32 and 33:
Pelaaminen vaatii monimutkaisia tai
- Page 34 and 35:
liioiteltiin, niitä höystettiin k
- Page 36 and 37:
latinolaiset ja natiivit amerikkala
- Page 38 and 39:
toiseksi alkoholin, tupakan, huumei
- Page 40 and 41:
(mm. Singer & Singer 1981, Singer,
- Page 42 and 43:
tutkittu eikä todennettu. Vaikka e
- Page 44 and 45:
Psykologiset vaikutukset: media ja
- Page 46 and 47:
olevan todellisuutta, on olemassa r
- Page 48 and 49:
5-6-vuotiailla lapsilla sekä aktii
- Page 50 and 51:
C. Traumaan liittyvien asioiden jat
- Page 52 and 53: käsittelystä syksyllä 2007 tiede
- Page 54 and 55: uskonnolliset, rotuun, etniseen sek
- Page 56 and 57: sallii muun muassa yhteydet ilman f
- Page 58 and 59: Media ja identiteetin ongelmatMedia
- Page 60 and 61: on todettu nuorten kielteisen minä
- Page 62 and 63: sitä aktiivisempi hän itsekin pyr
- Page 64 and 65: Myös sukupuolirooleihin liittyvät
- Page 66 and 67: delliseen minään olisi itsehoitok
- Page 68 and 69: Kolmanneksi mediakulutuksen määr
- Page 70 and 71: myös yömyöhään pelaaminen, jos
- Page 72 and 73: Median sosiaaliset vaikutuksetSosia
- Page 74 and 75: kuin korkeasti koulutettu diplomi-i
- Page 76 and 77: Yksinäisyys voi toimia myös media
- Page 78 and 79: Kiusaajilla esiintyi myös enemmän
- Page 80 and 81: Osittain tämä kuitenkin kertoo me
- Page 82 and 83: kovinkaan hyvin.Peliväkivallan vai
- Page 84 and 85: vaikeusaste), pelit ovat väkivalta
- Page 86 and 87: lapsilla. Medialla on tilastollises
- Page 88 and 89: altistumisen määrä tietylle medi
- Page 90 and 91: päinvastoin. Jos yhteiskunnan väk
- Page 92 and 93: kykyyn ja väkivaltaa hyväksyviin
- Page 94 and 95: nyt vakaalla tasolla. (Kivivuosi, 2
- Page 96 and 97: Internetin ongelmakäyttöMediariip
- Page 98 and 99: Nettiriippuvuuden yleisyys ja oiree
- Page 100 and 101: vin paljon samanlaisia elementtejä
- Page 104 and 105: neljännes pojista oli huolissaan l
- Page 106 and 107: on löydettävissä yleisimmin aino
- Page 108 and 109: houkuttelua chat-palstoilla.Kaikki
- Page 110 and 111: usteissa medialukutaitona, erityise
- Page 112 and 113: mediansäätelykeinoista on satunna
- Page 114 and 115: esimerkiksi oppimateriaalia ja koke
- Page 116 and 117: amalla. Interventiot vaikuttavat pa
- Page 118 and 119: vaikeaa nuorille ja jopa aikuisille
- Page 120 and 121: Vertailuanalyysi: Mediasäätelyn j
- Page 122 and 123: Lastensuojelu ja media -aihetta kos
- Page 124 and 125: joutui neuvottelemaan Ofcomin kanss
- Page 126 and 127: (K12) ja 22 (K16). NICAMin asiantun
- Page 128 and 129: listaukseen eli tarjotaan aktiivise
- Page 130 and 131: musta ja edistää lasten ja nuorte
- Page 132 and 133: Lähteet:Imamura, Satoko (2006) Jap
- Page 134 and 135: 3. SuosituksetKotilaisen ja Sintose
- Page 136 and 137: Mediakasvatuskeskus toimisi yhteise
- Page 138 and 139: taan ja sen toteutumisen arviointii
- Page 140 and 141: LähteetAlanen, V. (2007). Lastenta
- Page 142 and 143: Bushman, B. J. & Huesmann, L. R. (2
- Page 144 and 145: Escobar-Chaves, S.L., Tortolero, S.
- Page 146 and 147: Gunter, B. (1994). The question of
- Page 148 and 149: Kirmanen, T. (2000). Lapsi ja pelko
- Page 150 and 151: Li, Q. (2006). Cyberbullying in sch
- Page 152 and 153:
Nurmela, S./TNS Gallup (2007). Laps
- Page 154 and 155:
university students. Education Tech
- Page 156 and 157:
teen chat rooms. Developmental Psyc
- Page 158 and 159:
tobacco marketing and tobacco use i
- Page 160:
ISSN 1797-1748Mediakasvatusseura ry