Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin - katsaus ... - Mediakasvatus.fi

omia tarinoitaan. Samoin kehittyy ymmärrys tarinan kannalta keskeisistä asioistaja päähenkilöistä, tehokeinoista, huumorista ja hahmojen motivaatioista. Tällöinroolinotto- ja tulkintataidot kehittyvät ja esimerkiksi mainoksien tarkoitusperienymmärtäminen yleistyy ainakin perinteiseen mediaan sisältyneenä. Roolinottokykyedellyttää ajattelun laajenemista egosentrisestä desentriseksi, mikä edistyy harppauksinikävuosina 6-8. Eri henkilöiden motiivien ja näkökulmien erittely mahdollistaaedistysaskeleet moraalisessa kehityksessä.Alakoululainen on media-ahmattiLukutaidon saavuttaminen on tärkeä etappi myös mediasuhteessa ja -ymmärryksenkehittymisessä. Alakoululainen on aktiivinen tiedon etsijä, innostunut lukija, pelaajaja television ja tietokoneen käyttäjä. Ajattelussa 7-11-ikävuoden aikana kehittyyedelleenkin kyky hahmottaa usean henkilön eri perspektiivit yhtä aikaa ja tunnistaayleisiä periaatteita. Vaativimpien huumorin lajien, kuten ironian ja sarkasmin, kehitysedellyttää, että lapsi erottaa sen, mitä sanotaan, siitä, mitä tarkoitetaan (Young, 1990).Tämä kyky yleistyy alakouluiässä, jolloin havainnoissa kielellisen prosessoinninmerkitys ja yleinen analyyttisyys lisääntyvät. 8-9 vuoden iässä lapset tulevat tietoisemmiksimediatuottajien mahdollisista motivaatioista ja näin ollen osaavat myössuhtautua erilaisiin vaikutusyrityksiin kriittisesti. He alkavat mahdollisten omienmedian sisällöntuotannon kokeilujensa kautta ymmärtää myös mediaesitysten tuottamisenprosessista, jolloin he oppivat myös arvioimaan kriittisesti mediasisältöjenlaatua sekä kerronnan ja näyttelijäsuoritusten realistisuutta.Sovinnaisen moraalin vaiheessa toisen hyväksyntä ja säännöt ovat tärkein oikeudenmukaisuudenja moraalisuuden mitta ja lapset ovat tarkkoja moraalisääntöjennoudattamisesta. Moraaliset tulkinnat saattavat olla edelleenkin jopa mustavalkoisia.Median tulkinnoissa tämä saattaa näkyä vielä sankarien toiminnan kritiikittömänähyväksyntänä, jos asioista ei keskustella (ks. Rosenkoetter, 2001).Erittäin tärkeä kehityksen mediataitojen saavutus on, kun mediantuotanto ymmärretäänvalikoituna, tuotettuna toimintana, jolloin uutisetkin ovat toimituksellisenprosessin tulos, eikä ”ikkuna todellisuuteen”, tai ”siivu elämää”. Uusia haasteitarealistisuuden hahmottamiseen tuovat kaupalliset vaikutusyritykset (tuotemainonta,sponsorointi, vertaismarkkinointi) ja median lajityyppien hybridimuodot (tosi-tv),joissa faktan ja fiktion rajat on tietoisesti häivytetty. Lasten ja nuorten tulkintatavoistanäiden ilmiöiden yhteydessä on hyvin vähän tutkimusta.9-12-vuotias tuo mediatulkintaan yhä enemmän yleistynyttä sosiaalista ymmärrystään,omia tulkintakehyksiään, joiden kautta arvottaa ja kyseenalaistaa mediasisältöjä.Varhaisnuori kehittyy kohti abstraktia, symbolista ajattelua. Tässä vaiheessaolisi tärkeää tukea mediataitoja keskustelemalla ja herättelemällä analyyttisyyttä.Varhaisnuorella on kypsyyttä arvottaa mediasisältöjä myös emotionaalisen realisminnäkökulmasta, tunnistaa stereotypioita ja arvioida esitysten esteettisiä ominaisuuksia.Hänen on mahdollista arvioida myös uutislähetysten uskottavuutta ja realismia ainakinasioissa, joissa hänellä itsellään on elämänkokemusta.Kriittisten tulkintataitojen epävarminta aluetta on internetin kaupallisten vaikutusmekanismienymmärrys, mikä on mediataidoista viimeisimpiä kehitysetappeja.22