12.07.2015 Views

Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin - katsaus ... - Mediakasvatus.fi

Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin - katsaus ... - Mediakasvatus.fi

Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin - katsaus ... - Mediakasvatus.fi

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

<strong>Median</strong> sosiaaliset <strong>vaikutukset</strong>Sosiaalinen vertaistuki <strong>ja</strong> yhteisöllisyysMedia yhteisen puuhastelun areenanaLasten <strong>ja</strong> nuorten yksi keskeisistä median käyttösyistä nykypäivänä ovat sosiaalisetmotiivit (mm. Ermi ym.,. 2005a; Salokoski, 2005; Sherry, 2001). Vertaisryhmän viestinnänmerkitys kasvaa iän myötä. Pienet lapset tai nuoret koululaiset eivät osaa hyödyntäävielä niin hyvin mediatekniikkaa sosiaalisessa viestinnässä kuin teini-ikäiset(mm. Matikkala & Lahikainen, 2005). Vähitellen kuitenkin lapsen sosiaalisen kehityksenmyötä hän oppii vertaamaan itseään muihin, jolloin lasten mediakäyttäytymiseenvaikuttavat jo hyvin keskeisesti ikätovereiden käyttäytyminen <strong>ja</strong> mediavalinnat(Fietcher, 2006). Matikaisen <strong>ja</strong> Lahikaisen (2005) tutkimus osoitti, että nuoremmilla8-10-vuotiailla koululaisilla sosiaalinen mediaviestintä rajoittui vielä hyvin pitkällepuhelimella puhumiseen <strong>ja</strong> viestittelyyn. Sähköpostien kirjoittelu sekä chattailu olivatheidän tutkimuksessa vain vähemmistön harrastuksia. Tosin on syytä huomata, ettäaineiston keruusta on aikaa <strong>ja</strong> myös tässä asiassa on saattanut tapahtua huomattavaamuutos viimeisten vuosien aikana Suomessa.Salokosken (2005) tutkimus osoitti, että elektronisten pelien pelaaminen oli10-16-vuotiailla lapsilla <strong>ja</strong> nuorilla ennen kaikkea mukavaa puuhaa yhdessä kavereidenkesken. Myös Kytömäki (1999) havaitsi tutkimuksessaan, että lapsille <strong>ja</strong> nuorilletelevision <strong>ja</strong> videoiden katselu on osa sosiaalista toimintaa. Sellaisetkin lapset, joillaolisi ollut mahdollisuus katsoa televisiota yksin, katsoivat sitä mieluummin sisarusten,perheen <strong>ja</strong> ystävien kesken. Hyvän ohjelman kriteerit eivät liittyneet niinkään tiukastiohjelmasisältöön vaan hyvä ohjelma tai elokuva oli sellainen, jota oli ollut hauskakatsoa yhdessä kaverin kanssa.Koivusalo-Kuusivaara (2007) tarkasteli pienten lasten mediasuhdetta, audiovisuaaliseninformaation tulkintaa <strong>ja</strong> vaikuttavia tekijöitä media- <strong>ja</strong> tulkintaympäristöinä.Hän päätyi tutkimuksessaan siihen, että media on merkityksellinen toinen lapsenkasvuympäristössä. <strong>Median</strong> välittämien sisältöjen poh<strong>ja</strong>lta lapsi oppii rakentamaanvuorovaikutuksellisessa <strong>ja</strong> välillisessä tulkintaprosessissa käyttöönsä muun muassakielellistä, käsitteellistä <strong>ja</strong> sosiaalista kompetenssia. Monipuolinen <strong>ja</strong> erilaisten kompetenssienhallinta johtaa lapsen kulttuurisen kompetenssin kehittymiseen <strong>ja</strong> lisääntymiseen,Hyvä kulttuurinen kompetenssi on lapsen menestymisen avain.Kommunikaatio on myös tärkein syy käyttää internetiä (Gross, 2004). Suomalaisillenuorille internet <strong>ja</strong> galleriat ovat tapa olla yhteydessä kavereihin. MLL:n seurantatutkimuksissa(Peura, ym. 2006, 2007), johon vastasi 12 000 (2006) <strong>ja</strong> 18 200(2007) kuvagallerioiden käyttäjää, havaittiin, että melkein jokaiselle nuorelle (91 %)tärkeintä on yhteydenpito ennestään tuttujen ystävien kanssa. Lähes joka toinen onsaanut uuden ystävän galleriasivuston kautta <strong>ja</strong> joka kymmenes seurustelukumppanin.Palvelun käytöstä oli pelkästään hyviä kokemuksia joka toisella vastaa<strong>ja</strong>lla. Reilu viidesosaarvioi viettävänsä omasta mielestään liikaa aikaa kuvagallerian parissa. Melko74

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!