<strong>Median</strong> sosiaaliset <strong>vaikutukset</strong>Sosiaalinen vertaistuki <strong>ja</strong> yhteisöllisyysMedia yhteisen puuhastelun areenanaLasten <strong>ja</strong> nuorten yksi keskeisistä median käyttösyistä nykypäivänä ovat sosiaalisetmotiivit (mm. Ermi ym.,. 2005a; Salokoski, 2005; Sherry, 2001). Vertaisryhmän viestinnänmerkitys kasvaa iän myötä. Pienet lapset tai nuoret koululaiset eivät osaa hyödyntäävielä niin hyvin mediatekniikkaa sosiaalisessa viestinnässä kuin teini-ikäiset(mm. Matikkala & Lahikainen, 2005). Vähitellen kuitenkin lapsen sosiaalisen kehityksenmyötä hän oppii vertaamaan itseään muihin, jolloin lasten mediakäyttäytymiseenvaikuttavat jo hyvin keskeisesti ikätovereiden käyttäytyminen <strong>ja</strong> mediavalinnat(Fietcher, 2006). Matikaisen <strong>ja</strong> Lahikaisen (2005) tutkimus osoitti, että nuoremmilla8-10-vuotiailla koululaisilla sosiaalinen mediaviestintä rajoittui vielä hyvin pitkällepuhelimella puhumiseen <strong>ja</strong> viestittelyyn. Sähköpostien kirjoittelu sekä chattailu olivatheidän tutkimuksessa vain vähemmistön harrastuksia. Tosin on syytä huomata, ettäaineiston keruusta on aikaa <strong>ja</strong> myös tässä asiassa on saattanut tapahtua huomattavaamuutos viimeisten vuosien aikana Suomessa.Salokosken (2005) tutkimus osoitti, että elektronisten pelien pelaaminen oli10-16-vuotiailla lapsilla <strong>ja</strong> nuorilla ennen kaikkea mukavaa puuhaa yhdessä kavereidenkesken. Myös Kytömäki (1999) havaitsi tutkimuksessaan, että lapsille <strong>ja</strong> nuorilletelevision <strong>ja</strong> videoiden katselu on osa sosiaalista toimintaa. Sellaisetkin lapset, joillaolisi ollut mahdollisuus katsoa televisiota yksin, katsoivat sitä mieluummin sisarusten,perheen <strong>ja</strong> ystävien kesken. Hyvän ohjelman kriteerit eivät liittyneet niinkään tiukastiohjelmasisältöön vaan hyvä ohjelma tai elokuva oli sellainen, jota oli ollut hauskakatsoa yhdessä kaverin kanssa.Koivusalo-Kuusivaara (2007) tarkasteli pienten lasten mediasuhdetta, audiovisuaaliseninformaation tulkintaa <strong>ja</strong> vaikuttavia tekijöitä media- <strong>ja</strong> tulkintaympäristöinä.Hän päätyi tutkimuksessaan siihen, että media on merkityksellinen toinen lapsenkasvuympäristössä. <strong>Median</strong> välittämien sisältöjen poh<strong>ja</strong>lta lapsi oppii rakentamaanvuorovaikutuksellisessa <strong>ja</strong> välillisessä tulkintaprosessissa käyttöönsä muun muassakielellistä, käsitteellistä <strong>ja</strong> sosiaalista kompetenssia. Monipuolinen <strong>ja</strong> erilaisten kompetenssienhallinta johtaa lapsen kulttuurisen kompetenssin kehittymiseen <strong>ja</strong> lisääntymiseen,Hyvä kulttuurinen kompetenssi on lapsen menestymisen avain.Kommunikaatio on myös tärkein syy käyttää internetiä (Gross, 2004). Suomalaisillenuorille internet <strong>ja</strong> galleriat ovat tapa olla yhteydessä kavereihin. MLL:n seurantatutkimuksissa(Peura, ym. 2006, 2007), johon vastasi 12 000 (2006) <strong>ja</strong> 18 200(2007) kuvagallerioiden käyttäjää, havaittiin, että melkein jokaiselle nuorelle (91 %)tärkeintä on yhteydenpito ennestään tuttujen ystävien kanssa. Lähes joka toinen onsaanut uuden ystävän galleriasivuston kautta <strong>ja</strong> joka kymmenes seurustelukumppanin.Palvelun käytöstä oli pelkästään hyviä kokemuksia joka toisella vastaa<strong>ja</strong>lla. Reilu viidesosaarvioi viettävänsä omasta mielestään liikaa aikaa kuvagallerian parissa. Melko74
moni (44 %) ilmoittaa juttelevansa myös tuntemattomien kanssa (Peura ym., 2006).Nuorten median kulutus on myös yhteydessä heidän ystäviensä median kulutukseen.Fietcher (2006) havaitsi tutkimuksessaan, että nuorten television katsomisen määräon yhteydessä heidän ystäviensä raportoimiin aikamääriin. Toisaalta Bickhamin <strong>ja</strong>Richin (2006) tutkimus osoitti myös, että mitä enemmän lapset katsovat televisiotayhdessä ystäviensä kanssa, sitä enemmän he puuhaavat myös muita aktiviteette<strong>ja</strong>yhdessä ystäviensä kanssa.Vanhemmat eivät usein tunne nettipalvelu<strong>ja</strong> yhtä hyvin kuin nuoret eivätkä osaaneuvoakaan netin käytön kysymyksissä. Peuran ym. (2007) mukaan nuorista reiluviidennes (22 %) oli keskustellut vanhempiensa kanssa siitä, mitä hyötyä <strong>ja</strong> huvianetti tarjoaa. Va<strong>ja</strong>a puolet (45 %) oli keskustellut vanhempiensa kanssa, mitä tieto<strong>ja</strong>itsestä kannattaa antaa netissä <strong>ja</strong> joka kolmas, millaisia valokuvia (34 %) kannattaajulkaista tai miten toimia nettituttu<strong>ja</strong> tavattaessa (36 %). Vain 15 % oli neuvotellutvanhempiensa kanssa ikävissä nettitilanteissa toimimisesta.Vuorovaikutteisen median sosiaaliset yhteisöt ovat vetovoimaisiaKeskustelupalstojen, gallerioiden sisälle <strong>ja</strong> erityisesti nettipelien ympärille muodostuvatyhteisöt on uusi vuorovaikutteiden median tuottama sosiaalinen toimintamuoto.Yhteisöjä voi olla sisällöltään hyvin erilaisia <strong>ja</strong> riippuen toiminnan muodosta, lapset<strong>ja</strong> nuoret saattavat saada yhteisöistä sosiaalista tukea <strong>ja</strong> viihteellistä vuorovaikutteistavirtuaalista läsnäoloa (mm. Whitlock ym., 2006; Chappell ym., 2006).Nuoruudessa sosiaaliset sisäryhmät <strong>ja</strong> niiden tarjoama hyväksyntä <strong>ja</strong> välittäminenovat ensiarvoisen tärkeitä. Internetin gallerioiden yhteisöt, Messengerin osoitelistat,uutisryhmien keskusteluryhmien samanhenkiset kuppikunnat <strong>ja</strong> tukiryhmät sekäharrastesivut kokoavat puoleensa samoin a<strong>ja</strong>ttelijoita <strong>ja</strong> hyljeksivät toisina<strong>ja</strong>ttelijoita(Mustonen, 2007). Hyväksytyksi tuleminen <strong>ja</strong> sisäryhmään kuuluminen ovat tärkeitä,mutta samalla niihin saattaa kuulua ehdottomuutta <strong>ja</strong> suvaitsemattomuutta (Mustonen,2007).Hyvänä esimerkkinä uudenlaisesta kommunikaatiosta <strong>ja</strong> identiteetin rakentamisenmuodosta Suomessa ovat internetin kuvagalleriat, joista Irc-galleria on laajin suomalainennettiyhteisö, jossa on tällä hetkellä yli 420 000 rekisteröitynyttä käyttäjää. Galleriankäyttäjät voivat esitellä itsestään valokuvia <strong>ja</strong> kommunikoida toistensa kanssalyhyillä viesteillä, kommenteilla. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kuvagallerioidenkäyttöön perehtynyt selvitys osoitti, että monet nuoret kokevat saavansa myönteisiäkommentte<strong>ja</strong> omasta ulkonäöstään, mikä kohentaa nuoren itsetuntoa (Peura ym.,2006). Myönteisiä kommentte<strong>ja</strong> annetaan paljon enemmän internetissä kuin oikeassaelämässä, koska tällaiset tunteet on helpompi ilmaista kirjoitetussa muodossa kuinsanomalla ääneen (Peura ym., 2006).Siitonen (2007) on tutkinut verkkopelien vuorovaikutusta sekä sosiaalisuudenmerkitystä haastattelemalla 15 verkkopeliyhteisön jäsentä. Tutkimus osoitti, että verkkoyhteisöönkuuluminen antaa mahdollisuuden solmia pitkäkestoisia, yhteistyöhön<strong>ja</strong> luottamukseen poh<strong>ja</strong>utuvia sosiaalisia verkosto<strong>ja</strong> hyvin erilaisista konteksteistatuleville ihmisille. Samaan yhteisöön kuuluu hyvin heterogeenistä joukkoa. Samaanpeliyhteisöön saattavat kuulua niin nuori koululainen Ranskasta, kotiäiti Ruotsista75
- Page 1 and 2:
Median vaikutukset lapsiin ja nuori
- Page 3 and 4:
MEDIAN VAIKUTUKSET LAPSIIN JA NUORI
- Page 6 and 7:
Nettikiusaaminen on nykyajan haaste
- Page 8 and 9:
TiivistelmäKatsauksen tarkoituksen
- Page 10 and 11:
EsipuheKäsillä oleva katsaus tote
- Page 12 and 13:
1. TutkimuskatsausJohdantoKatsaukse
- Page 14 and 15:
jotka ovat sosiaalisia vaikuttajia
- Page 16 and 17:
Eri-ikäiset lapset ja nuoret media
- Page 18 and 19:
tulkinnoista. Kun lapsen sosiaalise
- Page 20 and 21:
omia tarinoitaan. Samoin kehittyy y
- Page 22 and 23: mediamaailman ja todellisen maailma
- Page 24 and 25: • Kuvamedia kiinnostaa: lapsi- ja
- Page 26 and 27: Moraalin kehitys: sovinnaisen moraa
- Page 28 and 29: Suoja- ja riskitekijät mediasuhtee
- Page 30 and 31: toiminta- tai suhtautumistapoina. M
- Page 32 and 33: Pelaaminen vaatii monimutkaisia tai
- Page 34 and 35: liioiteltiin, niitä höystettiin k
- Page 36 and 37: latinolaiset ja natiivit amerikkala
- Page 38 and 39: toiseksi alkoholin, tupakan, huumei
- Page 40 and 41: (mm. Singer & Singer 1981, Singer,
- Page 42 and 43: tutkittu eikä todennettu. Vaikka e
- Page 44 and 45: Psykologiset vaikutukset: media ja
- Page 46 and 47: olevan todellisuutta, on olemassa r
- Page 48 and 49: 5-6-vuotiailla lapsilla sekä aktii
- Page 50 and 51: C. Traumaan liittyvien asioiden jat
- Page 52 and 53: käsittelystä syksyllä 2007 tiede
- Page 54 and 55: uskonnolliset, rotuun, etniseen sek
- Page 56 and 57: sallii muun muassa yhteydet ilman f
- Page 58 and 59: Media ja identiteetin ongelmatMedia
- Page 60 and 61: on todettu nuorten kielteisen minä
- Page 62 and 63: sitä aktiivisempi hän itsekin pyr
- Page 64 and 65: Myös sukupuolirooleihin liittyvät
- Page 66 and 67: delliseen minään olisi itsehoitok
- Page 68 and 69: Kolmanneksi mediakulutuksen määr
- Page 70 and 71: myös yömyöhään pelaaminen, jos
- Page 74 and 75: kuin korkeasti koulutettu diplomi-i
- Page 76 and 77: Yksinäisyys voi toimia myös media
- Page 78 and 79: Kiusaajilla esiintyi myös enemmän
- Page 80 and 81: Osittain tämä kuitenkin kertoo me
- Page 82 and 83: kovinkaan hyvin.Peliväkivallan vai
- Page 84 and 85: vaikeusaste), pelit ovat väkivalta
- Page 86 and 87: lapsilla. Medialla on tilastollises
- Page 88 and 89: altistumisen määrä tietylle medi
- Page 90 and 91: päinvastoin. Jos yhteiskunnan väk
- Page 92 and 93: kykyyn ja väkivaltaa hyväksyviin
- Page 94 and 95: nyt vakaalla tasolla. (Kivivuosi, 2
- Page 96 and 97: Internetin ongelmakäyttöMediariip
- Page 98 and 99: Nettiriippuvuuden yleisyys ja oiree
- Page 100 and 101: vin paljon samanlaisia elementtejä
- Page 102 and 103: Riippuvuuden psykologiset taustaole
- Page 104 and 105: neljännes pojista oli huolissaan l
- Page 106 and 107: on löydettävissä yleisimmin aino
- Page 108 and 109: houkuttelua chat-palstoilla.Kaikki
- Page 110 and 111: usteissa medialukutaitona, erityise
- Page 112 and 113: mediansäätelykeinoista on satunna
- Page 114 and 115: esimerkiksi oppimateriaalia ja koke
- Page 116 and 117: amalla. Interventiot vaikuttavat pa
- Page 118 and 119: vaikeaa nuorille ja jopa aikuisille
- Page 120 and 121: Vertailuanalyysi: Mediasäätelyn j
- Page 122 and 123:
Lastensuojelu ja media -aihetta kos
- Page 124 and 125:
joutui neuvottelemaan Ofcomin kanss
- Page 126 and 127:
(K12) ja 22 (K16). NICAMin asiantun
- Page 128 and 129:
listaukseen eli tarjotaan aktiivise
- Page 130 and 131:
musta ja edistää lasten ja nuorte
- Page 132 and 133:
Lähteet:Imamura, Satoko (2006) Jap
- Page 134 and 135:
3. SuosituksetKotilaisen ja Sintose
- Page 136 and 137:
Mediakasvatuskeskus toimisi yhteise
- Page 138 and 139:
taan ja sen toteutumisen arviointii
- Page 140 and 141:
LähteetAlanen, V. (2007). Lastenta
- Page 142 and 143:
Bushman, B. J. & Huesmann, L. R. (2
- Page 144 and 145:
Escobar-Chaves, S.L., Tortolero, S.
- Page 146 and 147:
Gunter, B. (1994). The question of
- Page 148 and 149:
Kirmanen, T. (2000). Lapsi ja pelko
- Page 150 and 151:
Li, Q. (2006). Cyberbullying in sch
- Page 152 and 153:
Nurmela, S./TNS Gallup (2007). Laps
- Page 154 and 155:
university students. Education Tech
- Page 156 and 157:
teen chat rooms. Developmental Psyc
- Page 158 and 159:
tobacco marketing and tobacco use i
- Page 160:
ISSN 1797-1748Mediakasvatusseura ry