Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin - katsaus ... - Mediakasvatus.fi

Internetin ongelmakäyttöMediariippuvuudetInternetin patologisen käytön tai ongelmakäytön [Pathological/Problematic InternetUse = PIU] päämuotoja ovat 1) pakonomainen, hallitsematon internetin käyttö ja 2)internetin käyttäminen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön tai pedofiiliseen toimintaan.Nettiriippuvuus voi olla spesifiä ongelmakäyttöä, kuten nettiseksiriippuvuuttatai uhkapeliriippuvuutta, tai yleistynyttä ongelmakäyttöä eli valikoimatonta, yleistäriippuvuutta internetin käytöstä. Kaikelle internetin ongelmakäytölle on tyypillistä se,että kanssakäyminen reaalimaailman yhteisöjen kanssa vähenee ja aktiivista sosiaalistaelämää eletään yhä enemmän vain netissä. Patologisten käyttäjien yhteisöt ovatongelmallisia, sillä ne vahvistavat oman perversion tai riippuvuuden ylläpitämistä,eivätkä suuntaa ongelmiensa tunnustamiseen tai ongelmakäytön haitallisen seuraustenmyöntämiseen.Nettiriippuvuuden monet kasvotMedian hallitsematon ja pakonomainen käyttö sekä riippuvuusongelmat ovat nousseethuoleksi erityisesti vuorovaikutteisessa, tietokonepohjaisessa mediassa. Lastenja nuorten viihde- ja sosiaalinen ympäristö on nykyaikana osittain internetissä, mikälisää toisaalta sen vetovoimaisuutta, mutta myös kulutettua aikaa internetin ja pelienparissa.Riippuvuus sinänsä on normaali ilmiö ihmisen elämässä (Peltoniemi, 2006). Jokusaattaa olla hyvinkin riippuvainen aamun ensimmäisestä kahvista ennen kuin tunteepäivän lähtevän käyntiin ilman, että se olisi yksilön elämää häiritsevää käyttäytymistätai tekisi siitä epänormaalia. Samoin tupakointi on hyvinkin kiusallinen riippuvuussekä terveydelle että sosiaaliselle ympäristölle, mutta siitä huolimatta sitä ei pidetäsairautena. Myös nettiriippuvuudesta on käyty paljon pohdintoja siitä, onko kyseessäsairaus kuten päihteiden käyttö sairausmallissa katsotaan olevan vai määritelläänköteknologiariippuvuus pikemminkin käyttäytymisongelmaksi (mm. Gray & Gray,2006; Peltoniemi, 2006; Widyanto & Griffiths, 2006).Päihdetyössä puhdas sairausmalli on hylätty jo kauan sitten ja riippuvuudet määritelläänaste-erokysymyksinä, ei niinkään tiloina, jotka joko ovat tai eivät ole (Peltoniemi,2006). Myös tutkijat ovat päätyneet korostamaan nettiriippuvuutta pikemminkintoiminnallisen riippuvuuden muotona tai ongelmallisena käyttönä, kuin riippuvuuden(dependency) ilmentymänä (Griffiths, 2000a; Larose ym., 2003; Mitchell, 2000;Shapira ym., 2003; Young, 2004). Teknologiariippuvuudet, jotka ovat Griffithsin(2000a) määrittelyn mukaan ei-kemikaalisia, toiminnallisia riippuvuuksia ja joihinsisältyy ihmisen ja koneen välinen vuorovaikutus, ovat lasten ja nuorten arjessaentistä suurempi riski. Teknologiat, jotka sisältävät mielialaa kohentavia, sosiaalisestipalkitsevia ja mielenkiintoa stimuloivia piirteitä, johtavat todennäköisimminaddiktoivaan taipumukseen. Keskeisimpiä teknologian riippuvuuksia ovat nettiriippuvuus,peliriippuvuus sekä uhkapeliriippuvuus, joita seuraavaksi käsitellään hieman98