myös yömyöhään pelaaminen, jos vanhemmat eivät aseta rajo<strong>ja</strong> pelaamiselle. Myösnettipokeriturnaukset järjestetään Suomen aikaan erittäin myöhään, mikä vaikeuttaaseuraavana päivänä kouluun heräämistä, jos yö on mennyt koneen ääressä pelatessa.Pelaaminen <strong>ja</strong> ADHDLasten <strong>ja</strong> nuorten tarkkaavaisuushäiriöiden on oletettu johtuvan sekä geneettisistä ettäympäristöllisistä tekijöistä. Media on ympäristötekijä, joka vaikuttaa lasten käyttäytymiseenjoko toimintaa tukien tai sitä heikentäen. <strong>Median</strong> <strong>ja</strong> ADHD:n suhdetta ei oletieteellisesti tutkittu vielä kovinkaan paljoa. Eniten on tietoa peleistä.Tarkkaavaisuus- <strong>ja</strong> ylivilkkaushäiriö, ADHD on usein liitetty peliongelmiin <strong>ja</strong>myös peliriippuvuuteen. Korrelaatiotutkimukset ovat antaneet tukea siihen, että nuortenrunsas internetin (Yoo ym., 2004), tietokone-, tai rahapelien pelaaminen (Grupta <strong>ja</strong>Derevensky, 2000; Tejeiro ym., 2002) ovat yhteydessä tarkkaavaisuus- <strong>ja</strong> ylivilkkaushäiriönoireisiin. Chan <strong>ja</strong> Rabinowitz (2006) osoittivat tutkimuksessaan, jossa nuortenkeski-ikä oli 15,3 vuotta, että yli tunnin kestävä netti- <strong>ja</strong> konsolipelien pelaaminen oliyhteydessä tarkkaamattomuuteen sekä tarkkaavaisuus- <strong>ja</strong> ylivilkkaushäiriön oireisiinvanhemmilta kysyttynä. Po<strong>ja</strong>t viettivät tyttöjä useammin yli tunnin pelien <strong>ja</strong> internetinääressä pelaten. Sen si<strong>ja</strong>an sukupuolten välillä ei ollut eroa television katsomiseen taimuuhun internetiin käyttämiseen kulutetussa a<strong>ja</strong>ssa. Tutkimus tuo merkittävää tietoanetti- <strong>ja</strong> tietokonepelien <strong>ja</strong> ADHD:n välisestä yhteydestä. On kuitenkin huomioitava,että tutkimus ei ota kantaa yhteyden syy-yhteyksiin millään tavalla. Tarvitaan siis lisäätutkimuksia siitä, lisääkö pelaaminen tarkkaamattomuus- <strong>ja</strong> ylivilkkausoireita vaiviihtyvätkö ne lapset <strong>ja</strong> nuoret, joilla jo on kyseisiä oireita, enemmän pelien ääressä<strong>ja</strong> onko heidän esimerkiksi vaikeampi hallita pelaamisensa määrää (mm. Chan &Rabinowitz, 2006). Merkittävä tekijä on myös pelien sisällölliset teemat, joita lapset<strong>ja</strong> nuoret pelaavat. On eri asia, jos lapsi pelaa aikuisille suunnattua väkivaltaviihteenpeliä, kuin jos hän pelaa ikätasolleen soveltuvaa seikkailupeliä.Pelien visuaalisuus, nopeat liikkeet <strong>ja</strong> vaadittava keskittyminen pitävät otteessaanmyös tarkkaavaisuushäiriöisen lapsen tai nuoren, joille pelaaminen saattaa toimiamyös rauhoittavana tai oppimista tukevana ympäristönä. Ruotsin Karolinska instituutissaGibson (2007) tutki<strong>ja</strong>ryhmineen teki Notre Dame pilottitutkimuksen, jossaviisitoista 12–14-vuotiasta nuorta, joilla oli diagnosoitu ADHD-oireyhtymä, harjoittelimuistipeliä puolituntia viitenä päivänä viikossa. Tutkimuksessa havaittiin, että osallanäistä nuorista sekä tarkkaamattomuuden että hyperaktiivisuuden oireet alenivat pelaamisenseurauksena. Kokemukset vaikutuksista olivat sekä nuorten omia että opettajien.Gibsonin mukaan <strong>vaikutukset</strong> perustuvat spatiaalisen työmuistin vahvistamiseen,joka näyttäisi olevan keskeisessä osassa tarkkaavaisuushäiriöisten a<strong>ja</strong>ttelutoiminto<strong>ja</strong>.Oppimistulokset vahvistuivat kuitenkin vain osalla nuorista, joten tarvitaan lisäätutkimusta myös suuremmalla otoksella, jossa on kontrolliryhmä mukana. Tuloksetovat kuitenkin varsin lupaavia.72
Aiheuttaako pelaaminen epileptisiä kohtauksia?Epilepsia <strong>ja</strong> epileptiset kohtaukset pitkien pelisessioiden seurauksena on puhututtanutaika ajoin mediassa <strong>ja</strong> niiden todenperäisyyttä on kyselty huolissaan. Ricci <strong>ja</strong> Vigevanon(1999) tutkimus osoittaa, että kirkkaat, räiskyvät valot saattavat olla todellinen riskiniille, joilla on epilepsia tai joiden herkkyyttä ei vielä tiedetä. Noin kolme prosenttiauusista epilepsia tapauksista 7–19-vuotiaiden joukossa todetaan pelien laukaisemiksi.Toisaalta tutki<strong>ja</strong>t huomauttavat, että niille, joilla ei ole epilepsiaa tai herkkyyttä sille,pelien räiskyvät valot eivät aiheuta minkäänlaisia ongelmia. Pelien aiheuttamat sairaskohtauksetovat saaneet äärettömän paljon huomiota mediassa, koska pelaaminen onyksi yleisimpiä harrastuksia lasten <strong>ja</strong> nuorten keskuudessa <strong>ja</strong> koska ruutuherkkyys onaina hyvin dramaattinen tapahtuma. Turvallisimpia pelejä ovat pelit, joissa ei esiinnyniin paljoa kirkkaita, välkkyviä valo<strong>ja</strong>. Näitä voivat pelata myös ne lapset, joilla ontodettu epilepsia. Epilepsiaherkkyyttä voi rajoittaa kontrolloimalla myös pelaamiseenkäytettyä aikaa. Altistuminen räiskyville <strong>ja</strong> vilkkuville valoille useiden tuntien a<strong>ja</strong>n,saattaa laukaista helpommin kohtauksen, kun lyhyempi altistuminen.73
- Page 1 and 2:
Median vaikutukset lapsiin ja nuori
- Page 3 and 4:
MEDIAN VAIKUTUKSET LAPSIIN JA NUORI
- Page 6 and 7:
Nettikiusaaminen on nykyajan haaste
- Page 8 and 9:
TiivistelmäKatsauksen tarkoituksen
- Page 10 and 11:
EsipuheKäsillä oleva katsaus tote
- Page 12 and 13:
1. TutkimuskatsausJohdantoKatsaukse
- Page 14 and 15:
jotka ovat sosiaalisia vaikuttajia
- Page 16 and 17:
Eri-ikäiset lapset ja nuoret media
- Page 18 and 19:
tulkinnoista. Kun lapsen sosiaalise
- Page 20 and 21: omia tarinoitaan. Samoin kehittyy y
- Page 22 and 23: mediamaailman ja todellisen maailma
- Page 24 and 25: • Kuvamedia kiinnostaa: lapsi- ja
- Page 26 and 27: Moraalin kehitys: sovinnaisen moraa
- Page 28 and 29: Suoja- ja riskitekijät mediasuhtee
- Page 30 and 31: toiminta- tai suhtautumistapoina. M
- Page 32 and 33: Pelaaminen vaatii monimutkaisia tai
- Page 34 and 35: liioiteltiin, niitä höystettiin k
- Page 36 and 37: latinolaiset ja natiivit amerikkala
- Page 38 and 39: toiseksi alkoholin, tupakan, huumei
- Page 40 and 41: (mm. Singer & Singer 1981, Singer,
- Page 42 and 43: tutkittu eikä todennettu. Vaikka e
- Page 44 and 45: Psykologiset vaikutukset: media ja
- Page 46 and 47: olevan todellisuutta, on olemassa r
- Page 48 and 49: 5-6-vuotiailla lapsilla sekä aktii
- Page 50 and 51: C. Traumaan liittyvien asioiden jat
- Page 52 and 53: käsittelystä syksyllä 2007 tiede
- Page 54 and 55: uskonnolliset, rotuun, etniseen sek
- Page 56 and 57: sallii muun muassa yhteydet ilman f
- Page 58 and 59: Media ja identiteetin ongelmatMedia
- Page 60 and 61: on todettu nuorten kielteisen minä
- Page 62 and 63: sitä aktiivisempi hän itsekin pyr
- Page 64 and 65: Myös sukupuolirooleihin liittyvät
- Page 66 and 67: delliseen minään olisi itsehoitok
- Page 68 and 69: Kolmanneksi mediakulutuksen määr
- Page 72 and 73: Median sosiaaliset vaikutuksetSosia
- Page 74 and 75: kuin korkeasti koulutettu diplomi-i
- Page 76 and 77: Yksinäisyys voi toimia myös media
- Page 78 and 79: Kiusaajilla esiintyi myös enemmän
- Page 80 and 81: Osittain tämä kuitenkin kertoo me
- Page 82 and 83: kovinkaan hyvin.Peliväkivallan vai
- Page 84 and 85: vaikeusaste), pelit ovat väkivalta
- Page 86 and 87: lapsilla. Medialla on tilastollises
- Page 88 and 89: altistumisen määrä tietylle medi
- Page 90 and 91: päinvastoin. Jos yhteiskunnan väk
- Page 92 and 93: kykyyn ja väkivaltaa hyväksyviin
- Page 94 and 95: nyt vakaalla tasolla. (Kivivuosi, 2
- Page 96 and 97: Internetin ongelmakäyttöMediariip
- Page 98 and 99: Nettiriippuvuuden yleisyys ja oiree
- Page 100 and 101: vin paljon samanlaisia elementtejä
- Page 102 and 103: Riippuvuuden psykologiset taustaole
- Page 104 and 105: neljännes pojista oli huolissaan l
- Page 106 and 107: on löydettävissä yleisimmin aino
- Page 108 and 109: houkuttelua chat-palstoilla.Kaikki
- Page 110 and 111: usteissa medialukutaitona, erityise
- Page 112 and 113: mediansäätelykeinoista on satunna
- Page 114 and 115: esimerkiksi oppimateriaalia ja koke
- Page 116 and 117: amalla. Interventiot vaikuttavat pa
- Page 118 and 119: vaikeaa nuorille ja jopa aikuisille
- Page 120 and 121:
Vertailuanalyysi: Mediasäätelyn j
- Page 122 and 123:
Lastensuojelu ja media -aihetta kos
- Page 124 and 125:
joutui neuvottelemaan Ofcomin kanss
- Page 126 and 127:
(K12) ja 22 (K16). NICAMin asiantun
- Page 128 and 129:
listaukseen eli tarjotaan aktiivise
- Page 130 and 131:
musta ja edistää lasten ja nuorte
- Page 132 and 133:
Lähteet:Imamura, Satoko (2006) Jap
- Page 134 and 135:
3. SuosituksetKotilaisen ja Sintose
- Page 136 and 137:
Mediakasvatuskeskus toimisi yhteise
- Page 138 and 139:
taan ja sen toteutumisen arviointii
- Page 140 and 141:
LähteetAlanen, V. (2007). Lastenta
- Page 142 and 143:
Bushman, B. J. & Huesmann, L. R. (2
- Page 144 and 145:
Escobar-Chaves, S.L., Tortolero, S.
- Page 146 and 147:
Gunter, B. (1994). The question of
- Page 148 and 149:
Kirmanen, T. (2000). Lapsi ja pelko
- Page 150 and 151:
Li, Q. (2006). Cyberbullying in sch
- Page 152 and 153:
Nurmela, S./TNS Gallup (2007). Laps
- Page 154 and 155:
university students. Education Tech
- Page 156 and 157:
teen chat rooms. Developmental Psyc
- Page 158 and 159:
tobacco marketing and tobacco use i
- Page 160:
ISSN 1797-1748Mediakasvatusseura ry