latinolaiset <strong>ja</strong> natiivit amerikkalaiset olivat aliedustettuina verrattuina valkoihoisiin<strong>ja</strong> afrikanamerikkalaisiin, jotka veivät selkeästi voiton. Kun vähemmistöjä näytettiinmainoksissa, heidät esitettiin stereotypisesti, vähäisessä roolissa. Valkoihoisilla oliainoastaan korkeastatuksisia roole<strong>ja</strong>. Heillä oli myös selkeästi eniten puheroole<strong>ja</strong>,toiminnan aloitta<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> ongelmanratkaisi<strong>ja</strong>n roole<strong>ja</strong> verrattuna muihin ryhmiin.Li-Vollmer olettaa, että sillä, kuinka erilaiset entiset ryhmät esitetään televisiossa,on merkitystä lasten asenteisiin <strong>ja</strong> käsityksiin. Tutkimukset tältä alueelta on kuitenkinlähinnä sisällönanalyysejä. Varsinaiset vaikutustutkimukset, etenkin pitkittäistutkimuksetpuuttuvat kokonaan.Mainonnan <strong>ja</strong> kaupallisen vaikuttamisen seurauksetMainonnan kohteena lapset<strong>Median</strong> yksi keskeinen muoto on mainokset, joita tulee jokaisesta mediasta paljon <strong>ja</strong>joille erityisesti pienet lapset ovat hyvin alttiita (Kunkel, 2001). Lapsille suunnatutmainokset tarjoavat muun muassa lelu<strong>ja</strong>, karkke<strong>ja</strong>, jäätelöä, pikaruokaa sekä muro<strong>ja</strong><strong>ja</strong> erityisesti joulun aikoihin lapsille suunnattujen mainosten tulva on valtava (Kunkel,2001). Suomessakaan alaikäisiin kohdistuvaa mainontaa ei ole kulutta<strong>ja</strong>suo<strong>ja</strong>lain mukaankielletty, mutta sitä arvioidaan pääasiassa sen yleislausekkeella, jonka mukaanmarkkinoinnissa ei saa käyttää hyvän tavan vastaista tai muutoin kuluttajien kannaltasopimatonta menettelyä (Kulutta<strong>ja</strong>virasto, 2004). Hyvän tavan vastaisuudesta onkyse silloin, kun mainos on ristiriidassa yhteiskunnassa yleisesti vallitsevien arvojenkanssa. Sopimattomuudesta on puolestaan kyse silloin, kun markkinoinnilla voi ollavaikutusta kulutta<strong>ja</strong>n rationaaliseen ostopäätökseen.Nykyaikana lapset <strong>ja</strong> nuoret ovat keskeinen kulutta<strong>ja</strong>ryhmä <strong>ja</strong> alaikäisiin kohdistuvallamarkkinoinnilla on todettu olevan suora yhteys lapsiperheiden kulutuskäyttäytymiseen(Kulutta<strong>ja</strong>virasto, 2004; Kunkel, 2001). Lasten leluihin <strong>ja</strong> harrastuksiinkäytetään rahaa aivan eri tavalla kuin ennen, <strong>ja</strong> alaikäisistä onkin tärkeä saada merkkiuskollisiaaikuisia kuluttajia. Brändimarkkinoinnin uusi ilmiö on se, että myösaikuisten arkeen liittyviä tuotteita mainostetaan niin, että ne kiinnostavat alaikäisiä(Kulutta<strong>ja</strong>virasto, 2004). Lapsille <strong>ja</strong> nuorille suunnattua mainontaa harjoitetaan useallaeri tavalla: (1) <strong>lapsiin</strong> kohdistetaan mainontaa, jossa tuote on tarkoitettu lapsellemutta aikuinen tekee ostopäätöksen, (2) <strong>lapsiin</strong> kohdistetaan mainontaa tuotteestajonka ostopäätöksen voi tehdä itse, ilman vanhempia, (3) lapsi näkee aikuisille tarkoitettuamainontaa, joissa tuote on tarkoitettu aikuisille sekä (4) myös aikuisen arkeenliittyvien tuotteiden markkinointi laaditaan joskus lapsia kiinnostavaksi (Kulutta<strong>ja</strong>virasto,2004).Mainonta hakee uusia muoto<strong>ja</strong> myös <strong>lapsiin</strong> vaikuttamisessa <strong>ja</strong> sen tunnistettavuuskaupalliseksi viestinnäksi on monesti hankaloitunut (Alexander, 2001; Kulutta<strong>ja</strong>virasto,2004). Sponsorointi on yleistynyt, samoin nk. tuotesijoittelu (product placement)on jo vakiintunut, mutta vaikeasti havaittava mainonnan muoto, joka on yleistymässäelokuvien <strong>ja</strong> tv-ohjelmien lisäksi tietokonepeleihin. A<strong>ja</strong>nvietteen <strong>ja</strong> markkinoinnin yhdistäminen(advergames) internetissä on jo todellisuutta suomalaisessa <strong>lapsiin</strong> kohdis-38
tuvassa markkinoinnissa (Kulutta<strong>ja</strong>virasto, 2004). Erityisesti Yhdysvalloissa, muttamyös Isossa-Britanniassa tehdyt sisällönanalyysit osoittavat, että lapsille suunnatutruokamainokset keskittyvät pääasiallisesti välipaloihin (Hargrave & Livingstone,2006). Kritiikkiä on esitetty erityisesti hampurilaisten <strong>ja</strong> ranskalaisten kylkiäisinämainostettujen hyvin vetovoimaisten lelujen takia (Horgen ym. 2001).Lasten käsityskyky mainoksille on riippuvainen lapsen iästä. Erityisesti pienillälapsilla on vaikeuksia erottaa ohjelman <strong>ja</strong> mainoksen sisällölliset erot: alle 4 – 5 – vuotiaslapsi käsittää mainokset vielä sisällöllisesti osaksi ohjelmaa <strong>ja</strong> alle kouluikäisilläon vaikeuksia tunnistaa mainoksien suostutteleva tarkoitus (Kunkel, 2001; Gunterym., 2005; Hargrawe & Livingstone, 2006). Mainosten <strong>ja</strong> ohjelmien välinen erottaminenei ole riippuvaista kielellisestä lah<strong>ja</strong>kkuudesta, sillä huolimatta kielellisestäopastuksesta ”Tulemme takaisin mainosten jälkeen”, lapsi ei kykene tunnistamaanmainoksen sisältöä. Myös lapsen asenteet mainoksia kohtaan ovat ikäsidonnaisia:vanhemmilla lapsilla esiintyy vähemmän myönteisiä asenteita mainontaa kohtaan <strong>ja</strong>vanhemmat lapset ymmärtävät paremmin mainoksien suostuttelevan tarkoitusperän<strong>ja</strong> manipulaation (Kunkel, 2001). Kuitenkaan perspektiivin kehittyminen mainoksia<strong>ja</strong> niiden kriittisyyttä kohtaan ei ole täysin kehittynyt missään vaiheessa lapsuutta.Lapset eivät reagoi kielteisesti mainoksiin läheskään samalla tavalla kuin aikuiset,vaikka vanhemmilla lapsilla onkin kielteisempi asenne mainontaa kohtaan kuin nuoremmillalapsilla.Noin kahdeksan vuoden iässä lapsi ymmärtää mainonnan houkuttelevan tarkoitusperän<strong>ja</strong> erottavat sen muun informaation joukosta. He eivät suinkaan aina tee sitäspontaanisti, vaan heitä tulee muistuttaa <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>ta kriittisyyteen, etteivät he ole myöshelposti median vietävissä (mm. Hargreave & Livingstone, 2006, Kunkel, 2001).Vasta noin 12-vuotiaana lapsella on kehittynyt kyky kriittiseen ymmärrykseen mainostenhoukuttelevaan tarkoitusperään, markkinoijien pyrkimyksiin, skeptisyyteen<strong>ja</strong> epäluottamukseen. Mainonnan <strong>vaikutukset</strong> voivat näkyä kuitenkin eri-ikäisissälapsissa. Tyypillisesti pienimpiä lapsia on pidetty haavoittuvaisimpina, mutta myöseriäviä näkemyksiä on esitetty (Hargreave & Livingstone, 2006). Kunkel ym. (2004)tuo esille, että alle kahdeksanvuotiaille suunnatut interventiot eivät ole välttämättähyödyllisiä, koska lasten kognitiiviset kyvyt eivät ole riittäviä saavuttaakseen tiettyjämediakasvatuksellisia päämääriä.Mainonnan <strong>vaikutukset</strong> <strong>lapsiin</strong> <strong>ja</strong> <strong>nuoriin</strong>Vaikutukset voidaan Kunkelin (2001) mukaan <strong>ja</strong>kaa kahteen pääteemaan: tavoiteltuihinvaikutuksiin <strong>ja</strong> ei-tavoiteltuihin vaikutuksiin. Tavoitelluissa vaikutuksissatuloksena on se, että lapsi muistaa tuotteen, haluaa sen <strong>ja</strong> joko ostaa sen itse tai vaatiivanhemmiltaan sitä iästä <strong>ja</strong> tuotteesta riippuen. Tutkimukset ovat osoittaneet yleisenmainosten vaikutuksen kaikilla näillä alueilla. Lapset muistavat mainoksien tuotteitahyvin <strong>ja</strong> ne lisäävät lasten tietämystä mainostetusta tuotteesta. Myös tuotteiden haluaminenon seurausta mainoksille altistumisesta, <strong>ja</strong> vaikka lapsi unohtaa mainoksennopeasti, asenteet tuotetta kohtaan säilyvät pidempään.Ei-tavoitellut mainosten <strong>vaikutukset</strong> koostuvat Kunkelin (2001) tutkimusraportinmukaan pääasiallisesti ensinnäkin syömistottumuksista (karkki, välipalat, pikaruoka),39
- Page 1 and 2: Median vaikutukset lapsiin ja nuori
- Page 3 and 4: MEDIAN VAIKUTUKSET LAPSIIN JA NUORI
- Page 6 and 7: Nettikiusaaminen on nykyajan haaste
- Page 8 and 9: TiivistelmäKatsauksen tarkoituksen
- Page 10 and 11: EsipuheKäsillä oleva katsaus tote
- Page 12 and 13: 1. TutkimuskatsausJohdantoKatsaukse
- Page 14 and 15: jotka ovat sosiaalisia vaikuttajia
- Page 16 and 17: Eri-ikäiset lapset ja nuoret media
- Page 18 and 19: tulkinnoista. Kun lapsen sosiaalise
- Page 20 and 21: omia tarinoitaan. Samoin kehittyy y
- Page 22 and 23: mediamaailman ja todellisen maailma
- Page 24 and 25: • Kuvamedia kiinnostaa: lapsi- ja
- Page 26 and 27: Moraalin kehitys: sovinnaisen moraa
- Page 28 and 29: Suoja- ja riskitekijät mediasuhtee
- Page 30 and 31: toiminta- tai suhtautumistapoina. M
- Page 32 and 33: Pelaaminen vaatii monimutkaisia tai
- Page 34 and 35: liioiteltiin, niitä höystettiin k
- Page 38 and 39: toiseksi alkoholin, tupakan, huumei
- Page 40 and 41: (mm. Singer & Singer 1981, Singer,
- Page 42 and 43: tutkittu eikä todennettu. Vaikka e
- Page 44 and 45: Psykologiset vaikutukset: media ja
- Page 46 and 47: olevan todellisuutta, on olemassa r
- Page 48 and 49: 5-6-vuotiailla lapsilla sekä aktii
- Page 50 and 51: C. Traumaan liittyvien asioiden jat
- Page 52 and 53: käsittelystä syksyllä 2007 tiede
- Page 54 and 55: uskonnolliset, rotuun, etniseen sek
- Page 56 and 57: sallii muun muassa yhteydet ilman f
- Page 58 and 59: Media ja identiteetin ongelmatMedia
- Page 60 and 61: on todettu nuorten kielteisen minä
- Page 62 and 63: sitä aktiivisempi hän itsekin pyr
- Page 64 and 65: Myös sukupuolirooleihin liittyvät
- Page 66 and 67: delliseen minään olisi itsehoitok
- Page 68 and 69: Kolmanneksi mediakulutuksen määr
- Page 70 and 71: myös yömyöhään pelaaminen, jos
- Page 72 and 73: Median sosiaaliset vaikutuksetSosia
- Page 74 and 75: kuin korkeasti koulutettu diplomi-i
- Page 76 and 77: Yksinäisyys voi toimia myös media
- Page 78 and 79: Kiusaajilla esiintyi myös enemmän
- Page 80 and 81: Osittain tämä kuitenkin kertoo me
- Page 82 and 83: kovinkaan hyvin.Peliväkivallan vai
- Page 84 and 85: vaikeusaste), pelit ovat väkivalta
- Page 86 and 87:
lapsilla. Medialla on tilastollises
- Page 88 and 89:
altistumisen määrä tietylle medi
- Page 90 and 91:
päinvastoin. Jos yhteiskunnan väk
- Page 92 and 93:
kykyyn ja väkivaltaa hyväksyviin
- Page 94 and 95:
nyt vakaalla tasolla. (Kivivuosi, 2
- Page 96 and 97:
Internetin ongelmakäyttöMediariip
- Page 98 and 99:
Nettiriippuvuuden yleisyys ja oiree
- Page 100 and 101:
vin paljon samanlaisia elementtejä
- Page 102 and 103:
Riippuvuuden psykologiset taustaole
- Page 104 and 105:
neljännes pojista oli huolissaan l
- Page 106 and 107:
on löydettävissä yleisimmin aino
- Page 108 and 109:
houkuttelua chat-palstoilla.Kaikki
- Page 110 and 111:
usteissa medialukutaitona, erityise
- Page 112 and 113:
mediansäätelykeinoista on satunna
- Page 114 and 115:
esimerkiksi oppimateriaalia ja koke
- Page 116 and 117:
amalla. Interventiot vaikuttavat pa
- Page 118 and 119:
vaikeaa nuorille ja jopa aikuisille
- Page 120 and 121:
Vertailuanalyysi: Mediasäätelyn j
- Page 122 and 123:
Lastensuojelu ja media -aihetta kos
- Page 124 and 125:
joutui neuvottelemaan Ofcomin kanss
- Page 126 and 127:
(K12) ja 22 (K16). NICAMin asiantun
- Page 128 and 129:
listaukseen eli tarjotaan aktiivise
- Page 130 and 131:
musta ja edistää lasten ja nuorte
- Page 132 and 133:
Lähteet:Imamura, Satoko (2006) Jap
- Page 134 and 135:
3. SuosituksetKotilaisen ja Sintose
- Page 136 and 137:
Mediakasvatuskeskus toimisi yhteise
- Page 138 and 139:
taan ja sen toteutumisen arviointii
- Page 140 and 141:
LähteetAlanen, V. (2007). Lastenta
- Page 142 and 143:
Bushman, B. J. & Huesmann, L. R. (2
- Page 144 and 145:
Escobar-Chaves, S.L., Tortolero, S.
- Page 146 and 147:
Gunter, B. (1994). The question of
- Page 148 and 149:
Kirmanen, T. (2000). Lapsi ja pelko
- Page 150 and 151:
Li, Q. (2006). Cyberbullying in sch
- Page 152 and 153:
Nurmela, S./TNS Gallup (2007). Laps
- Page 154 and 155:
university students. Education Tech
- Page 156 and 157:
teen chat rooms. Developmental Psyc
- Page 158 and 159:
tobacco marketing and tobacco use i
- Page 160:
ISSN 1797-1748Mediakasvatusseura ry