Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin - katsaus ... - Mediakasvatus.fi

ja katsauksiin.Koska media on digitalisoitumisen ja tarjonnan lisääntymisen myötä kehittynytvaltavalla vauhdilla ja sen rooli on kasvanut tällä vuosituhannella lasten ja nuortenarjessa ja vuorovaikutuksessa, katsauksen pääpaino on 2000-luvun tutkimuksissa.Mediaksi käsitettiin tässä tutkimuksessa niin printtimedia eli lehdet, kirjat ja muupainettu sana, kuvat, valokuvat, radio, elokuva, televisio, videot, DVD:t, elektronisetpelit (tietokonepelit, konsolipelit, nettipelit), internet, puhelin sekä mainokset. Selkeästieniten on tutkittu televisiota, elokuvia, tietokonepelejä, internetiä ja mainoksia,joten myös tämä katsaus painottuu erityisesti näihin kuvallisiin ja yhä useamminvuorovaikutteisiin mediakanaviin.Vaikutustutkimuksista suuri osa on tehty Yhdysvalloissa ja Euroopassa, jotenkatsaus painottuu länsimaisiin kulttuureihin. Erityisesti mediariippuvuuksia koskevaatutkimusta ja interventio-ohjelmia on tehty yhä enemmän teknologisesti kehittyneissäAasian maissa, joten erityisesti internetin ongelmakäytön kysymyksissä esitelläänmyös aasialaista tutkimusta. Median tarjonnassa ja käytössä on jossain määrin kulttuurisiaeroja, joten kaikki tutkimustulokset eivät ole välttämättä yleistettävissä suomalaiseenkulttuuriin.Vaikutustutkimus: mitä media tekee meille?Median merkityksen kasvaessa yhteiskunnassa hyötyjen ohella nousee aina myöspelot sen haitoista. Markkinoille tultuaan aina jokainen uusi mediateknologia onherättänyt epäluuloja ja huolia tarjoten helpon syntipukin ruodittaessa esimerkiksinuorten ongelmakäyttäytymisen syitä ja seurauksia. Muun muassa väkivallan, seksuaalistensisältöjen, moraalittomien ja pelottavien mediasisältöjen herättämä huolilasten ja nuorten kehitykselle edellyttää tieteellistä vaikutustutkimusta, jossa testataansisältöjen vaikutuksia eri-ikäisiin lapsiin.Media vaikuttaa hyvin monella tavalla ihmisen tapaan havaita todellisuutta jasitä kautta hänen toimintaansa. Vaikutukset voivat olla suoria tai epäsuoria. Suorassavaikutuksessa yksi tai useampi muuttuja vaikuttaa suoraan yksilön tietoisuuteen,asenteisiin tai käyttäytymiseen. Epäsuorassa vaikutuksessa sen sijaan useat muuttujattoimivat vuorovaikutuksessa keskenään, jolloin useammalla tekijällä voi olla myösyhteisvaikutusta yksilön asenteisiin ja käyttäytymiseen. Esimerkiksi lapsen iällä jasosiaalisilla taidoilla on yhteisvaikutus siihen, kuinka lapsi kykenee ymmärtämääninternetin monimutkaista virtuaalista teknologissosiaalista ympäristöä (Yan, 2006).Jos lapsi ei ensinkään löydä hahmotuspintaa eikä kiinnostu esimerkiksi mainoksesta,se tuskin häneen vaikuttaakaan. Toisaalta, jos lapsi hahmottaa jonkin asian, vaikkapaseksikohtauksen, vaillinnaisesti eikä ymmärrä sitä, kohtaus saattaa jäädä mieleensävyttyneenä pelolla, kiihtymyksellä tai ahdistuksella.Mediavaikuttaminen voi olla tahallista tai tahatonta. Tahallista vaikuttamistaovat mainostaminen, poliittinen vaikuttaminen sekä erilaiset valistusyritykset. Myössuostuttelu on toisen tahallista ja tavoitteellista ohjaamista kohti halutunlaista käyttäytymistä,uskomusta tai asennetta. Tästä äärimmäisin ja pakottavin muoto on propaganda,indoktrinaatio tai aivopesu. Sosiaalisella vaikuttamisella sen sijaan viitataan myöstahattomaan vaikuttamiseen, josta hyvänä esimerkkinä ovat nuorten suosimat idolit,15