Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin - katsaus ... - Mediakasvatus.fi

myös erilaisia yksilöllisiä eroja riskitekijöiden ja suojaavien tekijöiden näkökulmasta,jotka saattavat muodostaa riskin vaarantaen tulevan sopeutumisen (riskitekijät), sekätekijöitä, jotka suojelevat lasta näiltä riskitekijöiltä (suojaavat tekijät) (Anderson ym.,2007). Riski- ja suojaavat tekijät auttavat selittämään, miksi mediaväkivallan vaikutuksetnäkyvät joissakin lapsissa suurempina kuin muissa.Mediaväkivallalle altistuminen on todennäköinen riskitekijä kaikille lapsilleAndersonin ja hänen kollegoidensa mukaan (2007). Osalla lapsista on kuitenkinsuojaavia tekijöitä, jotka vähentävät tai lieventävät mediaväkivallalle altistumisenvaikutuksia, kun taas toisilla lapsilla saattaa olla muita riskitekijöitä, jotka korostavatmediaväkivallalle altistumisen vaikutuksia.Riski- ja suojaavien tekijöiden keskeisimpiä löytöjä on Andersonin ja hänen kollegojensa(2007) mukaan Mastenin (2001) kasautuva riskimalli, jonka mukaan mitäuseampia riskitekijöitä lapsella on, sen suurempi lapsen ongelmallisten toimintojentodennäköisyys lapsella on. Kumulatiivisten riskitekijöiden vaikutus on suurempikuin yhdenkään yksittäisen riskitekijän vaikutus terveen kehityksen uhkana. Andersonpitää altistumista mediaväkivallalle aggressiivisen käyttäytymiseen johtavanariskitekijänä.Monet tutkijat ovat nimenneet iän aggressioon liittyväksi muuttujaksi (Andersonym., 2003). Ikä ei kuitenkaan ole riippumaton muuttuja, joka itsessään voisi vaikuttaa.Andersonin ja hänen kollegansa (2007) korostavat kehitystehtävien näkökulmaa, jossalasta ei tule aliarvioida aikuisten kustannuksella. Aikuisetkaan eivät välttämättä erotafaktaa fiktiosta ja vaikka toisaalta erottavat, silti se vaikuttaa heihin.Sukupuoli ei näyttäisi olevan merkittävä tekijä väkivaltaisten pelien pelaamisenvaikutusten kannalta (Dill & Dill, 1998) ja väkivaltaisten pelien pelaamisen yhteyslapsen aggressiivisuuteen säilyy myös sukupuolen kontrolloinnin jälkeen (Gentileym., 2004). Lapsilla, jotka ovat ennestään aggressiivisia, on suurempi riski ottaa vaikutuksiaväkivaltaviihteestä ja heidän väkivaltaviihteen kulutus on todennäköisestisuurempaa kuin muilla lapsilla (mm. Anderson ym., 2003).Lapsen älykkyyden merkityksestä mahdollisiin väkivaltaviihteen vaikutuksiin sensijaan ei ole selkeää näyttöä olemassa. Pitkittäistutkimuksissa on kuitenkin osoitettu,että erot lasten älykkyydessä eivät selitä mediaväkivallan vaikutuksia (Anderson ym.,2003). Sen sijaan lapsen oma alttius kokea väkivaltaiset tapahtumat voimakkaastija heikompi kyky ymmärtää mediaväkivalta viihteenä ja erillisenä kokonaisuutenatodellisesta maailmasta lisäävät riskiä mahdollisista vaikutuksista (Anderson ym.,2003). Lisäksi väkivaltaisiin hahmoihin samastuessa lapsi samastuu pahaan, mikäsaattaa aiheuttaa tunne-elämän häiriintymisen.Väkivallan esitystavalla on merkitystäTelevisiotutkimuksissa on osoitettu, että sisällöt vaikuttavat olennaisesti katsomiskokemukseenja esitysten tulkintaan (Wartella, Olivarez & Jennings, 1998). Gerbnerinkehittämän kultivaatioteorian mukaisissa empiirisissä tutkimuksissa on analysoitutelevisio-ohjelmien sisältöjä ja havaittu, että mediaväkivallan vaikutuksiin liittyvättietynlaiset väkivallan esittämisen piirteet (taulukko 2) (Wilson ym., 1998). Televisioohjelmienmahdollisten vaikutusten kannalta keskeisiä tekijöitä on osoitettu olevan89