esimerkiksi oppimateriaalia <strong>ja</strong> kokemusten vaihtamista muiden kasvattajien kanssa.Eurooppalainen esimerkki julkisesta, EU-maat kattavasta mediakasvatus- <strong>ja</strong> valistusohjelmastaon EU-komission Safer Internet Action Plan –ohjelma (Insafe), jonkatavoitteena on nuorten <strong>ja</strong> heidän perheidensä voimaannuttaminen (empowerment)internetin käytössä, sekä läheisesti tähän liittyvä, ns. Inhope-verkoston toimintalaittoman nettiaineiston estämiseksi. Insafe-valistustoimintaa <strong>ja</strong> Inhope-verkostonvalvontatoimintaa ollaan sulauttamassa yhteiseksi kokonaisuudeksi EU:n Safer Internet-<strong>ja</strong>tkohankkeissa. Ohjelman maakohtaisten projektien itsearvioinneissa onhavaittu nuorten verkkotaitojen lisääntyneen <strong>ja</strong> tietoisuuden turvallisesta netinkäytöstälisääntyneen (maakohtaisia raportte<strong>ja</strong> sivulla www.insafe.net) Kouluikäisille lapsille<strong>ja</strong> nuorille suunnatussa ohjelmassa on eri maissa kehitelty <strong>ja</strong> testattu mediakasvatusmateriaalia,koulutettu opettajia <strong>ja</strong> kouluttajia sekä tehty ruohonjuuritason sekäjulkista valistustyötä, EU-maiden yhteisenä huipentumana vuosittainen Safer InternetDay –teemapäivä. Suomalaiset toimi<strong>ja</strong>t Insafe-ohjelmassa <strong>ja</strong> Inhope-verkostossaovat Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) <strong>ja</strong> Pelastakaa Lapset ry. MLL:n Turvallinennuorten netti –projekti on luonut valtakunnallisen koulutta<strong>ja</strong>verkoston <strong>ja</strong>materiaalipankin verkkoviisauden edistämiseksi. Pelastakaa Lapset on vakiinnuttanutNettivihje-palvelua, johon voi tehdä ilmoituksia laittomista nettisisällöistä.<strong>Mediakasvatus</strong>-interventiot asenteiden <strong>ja</strong> käyttäytymisenmuuttajinaMediakasvatuksen vaikuttavuutta on tutkittu kovin vähän (Buckingham, ym. 2004).Myös keskustelu mediakasvatusohjelmien arvioinneista on harvinaista (Scharrer,2002–2003). Mediakasvatuksen vaikutusta mediataitojen <strong>ja</strong> mediatuntemuksen kehittämiseenon tehty lähinnä eri projektien itsearviointeina, mutta harvoin tieteellisinävaikuttavuustutkimuksina.Vaikuttavuutta koskevat tutkimukset ovat yleisimpiä yhteyksissä, joissa mediakasvatuksenkeino<strong>ja</strong> on käytetty välineenä erilaisissa valistusohjelmissa <strong>ja</strong> kampanjoissaesimerkiksi terveyskasvatuksen osana. Tutkimuskir<strong>ja</strong>llisuudesta on löydettävissäeniten vaikuttavuustutkimuksia mediaa hyödyntävistä valistuskampanjoista, jotkatähtäävät seuraavanlaisten asioiden opettamiseen tai muuttamiseen:– kognitiiviset taidot, kouluvalmiuksien <strong>ja</strong> taitojen opettaminen– terveyskasvatus: ravintotottumusten muuttaminen, syömishäiriöiden ennaltaehkäisy– asenteiden <strong>ja</strong> minäkuvan muuttaminen: ruumiillinen minäkuva, kehonkuva, itsetunto<strong>Mediakasvatus</strong>ohjelmien uranuurtajia olivat Sesame Street-opetusohjelmia kehittäneetSinger & Singer (1976), ks. myös Singer ym. (1980). Tavoitteena oli televisioohjelmienavulla opettaa kognitiivisia taito<strong>ja</strong> esikouluikäisille <strong>ja</strong> auttaa arvioimaanmedian viestejä. Sesame Street -ohjelmat ovat yli 35-vuotisen historiansa aikanatodistaneet, että televisio-ohjelmien <strong>vaikutukset</strong> ovat paljolti riippuvaisia sisällöistä.Vahingollisten, antisosiaalisten mallien tai ylivoimaisten naisihanteiden si<strong>ja</strong>an mediavoi opettaa myös kehitystä tukevia asioita. Singer ym. osoittivat, että lasten tvohjelmatvoivat olla sekä viihdyttäviä että opettavia. Eri maanosissa <strong>ja</strong> maissa saadun116
tutkimusnäytön no<strong>ja</strong>lla on käynyt ilmi, että Sesame Street –ohjelmia paljon katsovat3–5-vuotiaat ovat ei-katsojia edistyneempiä tunnistamaan kir<strong>ja</strong>imia, numeroita, kehonosia <strong>ja</strong> muoto<strong>ja</strong> sekä taitavampia erottelemaan <strong>ja</strong> luokittelemaan asioita sekä ymmärtämäänmittasuhteita.Myöhemmissä ohjelmissa mediakasvatusta on kokeiltu yleisimmin erityisestiterveyskasvatukseen. Tämäntyyppiset tutkimukset ovat tavallisimpia psykologisen<strong>ja</strong> terveystieteiden tutkimuksen piirissä. Tutkimusasetelmina on lähes aina koululuokissatehtävä koe-kontrolliryhmä-asetelma, <strong>ja</strong> mittaukset tehdään eri ryhmille ennen- jälkeen -mittauksina. Vaikka aivan kaikki ohjelmat eivät ole osoittautuneet kovinvaikuttaviksi, enemmistö tutkimuksista on osoittanut, että mediakasvatuksen keinoinvoidaan melko tehokkaasti ennaltaehkäistä terveyden kannalta ongelmallista käyttäytymistäerityisesti riskiryhmissä, kuten syömishäiriölle alttiiden nuorten keskuudessa.Vaikutukset välittyvät yleensä asenteiden muuttumisen tuloksena, mistä on näyttöäesimerkiksi mediaväkivallan vaikutusten vähentämiseen tähtäävistä interventioista.<strong>Mediakasvatus</strong>ohjelmia on pystytty kehittämään mediaväkivaltaa hyväksyvienasenteiden vähentämiseksi (Voojis & van den Voort, 1993; Huesmann ym. (1996).Huesmannin ym:n interventiossa nuorten tehtävänä oli mm. tuottaa mediaväkivaltaakyseenalaistavia valistusvideoita itseä nuoremmille koululaisille. Huomattiin, ettänuorempien lasten valistajina toimineilla koululaisilla myönteiset asenteet mediaväkivaltaakohtaan vähenivät tehokkaimmin. Valistuksen kohteille, eli nuoremmillelapsille, pelkkä valistuksen kohteena oleminen ei saanut asenteiden muutoksia aikaanyhtä tehokkaasti.Austin <strong>ja</strong> Johnson (1997) kehittivät kehittäneet mediakasvatusta hyödyntävänkampan<strong>ja</strong>n, jolla onnistuneesti pystyttiin vähentämään alakouluikäisten lasten myönteisiäasenteita alkoholia kohtaan. Vanhemmille, yläkoulu- <strong>ja</strong> lukio-ikäisille tai sitävanhemmille nuorille suunnatut ohjelmat ovat liittyneet erityisesti kehonkuvaan,laihuuden ihannointiin (Irving & Perel, 2001). Ohjelmat perustuvat kognitiivis-behavioraalisiinkeinoihin, joiden tarkoituksena on muuttaa a<strong>ja</strong>ttelustrategioita <strong>ja</strong> asenteitasekä vastustaa näin median tuottamia paineita esimerkiksi ylikorostunutta laihuudenihannointia kohtaan. Keinovalikoimaan kuuluivat dokumentti- tai opetusohjelmat,strukturoidut keskustelut, joissa yritettiin tehdä nuoret tietoisiksi laihuuspaineista <strong>ja</strong>skeptisiksi median viestejä kohtaan.Kehonkuvaan liittyvien kognitioiden muuttamiseen tähdänneet Irving & Perel(2001) kokeilivat sisäisesti suuntautuneita (ihanteiden puntarointi omakohtaisesti) <strong>ja</strong>ulkoisiin, yleisempiin faktoihin perustuvia valistuskeino<strong>ja</strong>, jotka tähtäsivät kriittistena<strong>ja</strong>ttelutaitojen kehittämiseen <strong>ja</strong> yhteiskunnallisten vaikutuskeinojen käyttämiseenepäterveiden kauneusihanteiden vähentämiseksi. Tutki<strong>ja</strong>t huomasivat, että sekä ulkoisestiettä sisäisesti suuntautunut valistus että pelkkä valistusvideo olivat yhtä tehokkaitaskeptisen asenteen luomisessa naisopiskelijoiden parissa. Ulkoisesti suuntautunutvalistus lisäksi vähensi nuorten naisten halua muistuttaa valokuvamalle<strong>ja</strong>. Kokeetosoittivat, että oh<strong>ja</strong>tun keskustelun lisäksi media itsekin (video) on kovin elämysvoimainen<strong>ja</strong> tehokas valista<strong>ja</strong>.Austinin ym. (1990) mukaan lapset tulkitsevat mediaviestejä sekä loogisen vertailun(havainnot realismista, samanlaisuus) tietä että tunneperäisen prosessoinnin kautta,jolloin yleensä luodaan halu<strong>ja</strong> esimerkiksi houkuttelevia samastumiskohteita tarjo-117
- Page 1 and 2:
Median vaikutukset lapsiin ja nuori
- Page 3 and 4:
MEDIAN VAIKUTUKSET LAPSIIN JA NUORI
- Page 6 and 7:
Nettikiusaaminen on nykyajan haaste
- Page 8 and 9:
TiivistelmäKatsauksen tarkoituksen
- Page 10 and 11:
EsipuheKäsillä oleva katsaus tote
- Page 12 and 13:
1. TutkimuskatsausJohdantoKatsaukse
- Page 14 and 15:
jotka ovat sosiaalisia vaikuttajia
- Page 16 and 17:
Eri-ikäiset lapset ja nuoret media
- Page 18 and 19:
tulkinnoista. Kun lapsen sosiaalise
- Page 20 and 21:
omia tarinoitaan. Samoin kehittyy y
- Page 22 and 23:
mediamaailman ja todellisen maailma
- Page 24 and 25:
• Kuvamedia kiinnostaa: lapsi- ja
- Page 26 and 27:
Moraalin kehitys: sovinnaisen moraa
- Page 28 and 29:
Suoja- ja riskitekijät mediasuhtee
- Page 30 and 31:
toiminta- tai suhtautumistapoina. M
- Page 32 and 33:
Pelaaminen vaatii monimutkaisia tai
- Page 34 and 35:
liioiteltiin, niitä höystettiin k
- Page 36 and 37:
latinolaiset ja natiivit amerikkala
- Page 38 and 39:
toiseksi alkoholin, tupakan, huumei
- Page 40 and 41:
(mm. Singer & Singer 1981, Singer,
- Page 42 and 43:
tutkittu eikä todennettu. Vaikka e
- Page 44 and 45:
Psykologiset vaikutukset: media ja
- Page 46 and 47:
olevan todellisuutta, on olemassa r
- Page 48 and 49:
5-6-vuotiailla lapsilla sekä aktii
- Page 50 and 51:
C. Traumaan liittyvien asioiden jat
- Page 52 and 53:
käsittelystä syksyllä 2007 tiede
- Page 54 and 55:
uskonnolliset, rotuun, etniseen sek
- Page 56 and 57:
sallii muun muassa yhteydet ilman f
- Page 58 and 59:
Media ja identiteetin ongelmatMedia
- Page 60 and 61:
on todettu nuorten kielteisen minä
- Page 62 and 63:
sitä aktiivisempi hän itsekin pyr
- Page 64 and 65: Myös sukupuolirooleihin liittyvät
- Page 66 and 67: delliseen minään olisi itsehoitok
- Page 68 and 69: Kolmanneksi mediakulutuksen määr
- Page 70 and 71: myös yömyöhään pelaaminen, jos
- Page 72 and 73: Median sosiaaliset vaikutuksetSosia
- Page 74 and 75: kuin korkeasti koulutettu diplomi-i
- Page 76 and 77: Yksinäisyys voi toimia myös media
- Page 78 and 79: Kiusaajilla esiintyi myös enemmän
- Page 80 and 81: Osittain tämä kuitenkin kertoo me
- Page 82 and 83: kovinkaan hyvin.Peliväkivallan vai
- Page 84 and 85: vaikeusaste), pelit ovat väkivalta
- Page 86 and 87: lapsilla. Medialla on tilastollises
- Page 88 and 89: altistumisen määrä tietylle medi
- Page 90 and 91: päinvastoin. Jos yhteiskunnan väk
- Page 92 and 93: kykyyn ja väkivaltaa hyväksyviin
- Page 94 and 95: nyt vakaalla tasolla. (Kivivuosi, 2
- Page 96 and 97: Internetin ongelmakäyttöMediariip
- Page 98 and 99: Nettiriippuvuuden yleisyys ja oiree
- Page 100 and 101: vin paljon samanlaisia elementtejä
- Page 102 and 103: Riippuvuuden psykologiset taustaole
- Page 104 and 105: neljännes pojista oli huolissaan l
- Page 106 and 107: on löydettävissä yleisimmin aino
- Page 108 and 109: houkuttelua chat-palstoilla.Kaikki
- Page 110 and 111: usteissa medialukutaitona, erityise
- Page 112 and 113: mediansäätelykeinoista on satunna
- Page 116 and 117: amalla. Interventiot vaikuttavat pa
- Page 118 and 119: vaikeaa nuorille ja jopa aikuisille
- Page 120 and 121: Vertailuanalyysi: Mediasäätelyn j
- Page 122 and 123: Lastensuojelu ja media -aihetta kos
- Page 124 and 125: joutui neuvottelemaan Ofcomin kanss
- Page 126 and 127: (K12) ja 22 (K16). NICAMin asiantun
- Page 128 and 129: listaukseen eli tarjotaan aktiivise
- Page 130 and 131: musta ja edistää lasten ja nuorte
- Page 132 and 133: Lähteet:Imamura, Satoko (2006) Jap
- Page 134 and 135: 3. SuosituksetKotilaisen ja Sintose
- Page 136 and 137: Mediakasvatuskeskus toimisi yhteise
- Page 138 and 139: taan ja sen toteutumisen arviointii
- Page 140 and 141: LähteetAlanen, V. (2007). Lastenta
- Page 142 and 143: Bushman, B. J. & Huesmann, L. R. (2
- Page 144 and 145: Escobar-Chaves, S.L., Tortolero, S.
- Page 146 and 147: Gunter, B. (1994). The question of
- Page 148 and 149: Kirmanen, T. (2000). Lapsi ja pelko
- Page 150 and 151: Li, Q. (2006). Cyberbullying in sch
- Page 152 and 153: Nurmela, S./TNS Gallup (2007). Laps
- Page 154 and 155: university students. Education Tech
- Page 156 and 157: teen chat rooms. Developmental Psyc
- Page 158 and 159: tobacco marketing and tobacco use i
- Page 160: ISSN 1797-1748Mediakasvatusseura ry