toiseksi alkoholin, tupakan, huumeiden <strong>ja</strong> lääkkeiden tunkeutumisesta osaksi lastenmaailmaa sekä kolmanneksi vanhempien <strong>ja</strong> lasten välisistä konflikteista lasten ostopyyntöjentakia (Kunkel, 2001; Strasburger, 2001). Lisäksi tulee huomioida mainostenasenteelliset, stereotypioita vahvistavat sekä muun muassa ylivoimaisia ihannekuviamuokkaavat sisällöt, joita on käsitelty katsauksen muissa osioissa.Ruokailutottumukset <strong>ja</strong> asenteet ruokaa kohtaan ovat tutkimusten mukaan selkeästiyhteydessä roskaruokamainosten katsomiseen (Horgen ym. 2001). Erityisestiterveys<strong>vaikutukset</strong> on yhdistetty mainostettujen tuotteiden korkeisiin rasva-, suola<strong>ja</strong>sokerimääriin (Hargrave & Livingstone, 2006). Televisiomainosten on osoitettuvaikuttavan suoraan lasten tuntemiin ruokiin, lasten mieltymyksiin <strong>ja</strong> valintoihin(Hargreave & Livingstone, 2006). Terveysvaikutuksista erityisen paljon huomiotaYhdysvalloissa <strong>ja</strong> Britanniassa on saanut kansakunnan ylipaino, jota on alettu tutkiaentistä suuremmalla mielenkiinnolla. Mainonta vaikuttaa kulutta<strong>ja</strong>n käyttäytymiseen,mutta millaisia terveysvaikutteita mediasta saadaan, on epäselvää. Yhdysvalloissa <strong>ja</strong>Britanniassa paikalliset järjestöt ovat ryhtyneet valistamaan terveellisimmistä elintavoistakuluttajia. Toisaalta tutkimukset ovat osoittaneet mediankäytön vähentävänliikuntaa <strong>ja</strong> aiheuttavan liikalihavuutta, jota käsitellään tarkemmin tämän katsauksenterveysvaikutuksia koskevan osion yhteydessä.Ruoan lisäksi sisällönanalyysejä on tehty myös alkoholista, tupakasta <strong>ja</strong> huumeista(Hargrave & Livingstone, 2006). Suomessa alkoholin <strong>ja</strong> tupakoinnin mainontaa onrajoitettu tiukasti lailla. Tupakoinnin mainonta liittyy keskeisesti Suomessa mielenkiintoaherättäviin formulakisoihin, joissa pääsponsoreina toimivat tupakkayhtiöt. Erityisestinuoret, jotka tietävät jo hyvin tupakkamerkit, saattavat muodostaa myönteisenassosiaation tiettyihin tupakkatuotteisiin, jotka yhdistyvät heidän paljon ihailemiinsaformulakuskeihin. Tieteellistä tutkimusta ei aihealueesta kuitenkaan ole. Romerin <strong>ja</strong>Jamiesonin (2001) <strong>katsaus</strong> osoittaa kuitenkin, että mediassa tupakointi vaikuttaa nuortentupakointiin <strong>ja</strong> että tupakan vastaisilla viesteillä on toisaalta hyvin pieni vaikutus<strong>nuoriin</strong> (Hargrave & Livingstone, 2006).Vanhempien <strong>ja</strong> lasten välisiä konflikte<strong>ja</strong> mainosten takia ei tieteellisesti ole selvitettykovinkaan tarkasti. Lasten vaatimukset aiheuttavat ostopaineita vanhemmissa<strong>ja</strong> ne aiheuttavat myös riitatilanteita kotona (Kunkel, 2001). NFPI (National Familyand Parenting Institute) (2003) osoitti tutkimuksessaan, että brittiläiset vanhemmatkokevat, että heidän lapsiaan pommitetaan mainoksilla. He kokevat painostusta <strong>ja</strong>ahdistusta konfliktien takia. Lisäksi kolmasluokkalaisilla <strong>ja</strong> heidän vanhemmillaantehdyssä yhdysvaltalaisessa pitkittäistutkimuksessa osoitettiin, että lasten käyttämäruutuaika oli merkitsevästi yhteydessä seitsemän <strong>ja</strong> 20 kuukauden kuluttua lastenmainoslelujen määrään sekä heidän ruoka- <strong>ja</strong> juomapyyntöihinsä, joita he kohdistivatvanhempiinsa (Chamnerlaim, Wang & Robinson, 2006).Lasten mainoksissa käytetyt suositut hahmot lisäävät mielenkiintoa tuotetta kohtaan<strong>ja</strong> vaikeuttavat ohjelman <strong>ja</strong> mainosten erottamista toisistaan. Erityisen voimakkainamainoksen vaikutuskeinoina on pidetty suosittujen hahmojen lisäksi laulu<strong>ja</strong> tailausahduksia, jotka yhdistetään tuotteen mainontaan (Horgen ym. 2001). Hahmojen,laulujen <strong>ja</strong> lausahdusten avulla mainostettavan tuotteen nähdessään lapsen mieleenmuistuu sävel tai sanat, joiden avulla hän tunnistaa tuotteen, johon liittyy miellyttäviäasenteita. Tämän jälkeen herääkin halu ostaa kyseinen tuote (Horgen ym. 2001).40
Tutkimukset ovat osoittaneetkin yhteyden television katselemisen <strong>ja</strong> tuotteiden ostopyyntöjenvälillä (Horgen ym.2001; Kunkel, 2001).Mainonta uudessa mediassaVuorovaikutteinen media on tuonut uusia haasteita mainontaan <strong>ja</strong> sen ymmärtämiseenlasten mediamaailmassa. Monilla tuotteilla on internetissä omat virtuaaliset <strong>ja</strong>tkeensa,jotka viihdyttävät lapsia <strong>ja</strong> joita on vaikea vanhemmankaan lapsen tunnistaa <strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>tellamainokseksi pelin tiimellyksessä. Brändit <strong>ja</strong> niihin liittyvät tietyt tuotteet, nettisivustot<strong>ja</strong> pelit luovat lasten <strong>ja</strong> nuorten kulttuuriin hyvin vahvo<strong>ja</strong> merkkejä <strong>ja</strong> voimakkaanmarkkina-alueen (mm. Buckingham ym., 2004; Hargrave & Millwood, 2006; Mustonen,2001). Samoin vuorovaikutteisen median myötä mainonnassa ovat lisääntyneethenkilökohtaiseen viestintään perustuva sähköinen markkinointi sekä tuotesijoittelu(mm. Buckingham ym., 2004; Hargrave & Millwood, 2006; Mustonen, 2001).On olemassa vähän tutkimustietoa siitä, kuinka hyvin lapset <strong>ja</strong> nuoret ymmärtävätuusmedian mainoksia. On oletettu, että internetin mainoksia, jossa viihde sekoittuumarkkinointiin, on hankalaa sisäistää mainoksiksi vielä ala- <strong>ja</strong> yläkoulun nivelvaiheessakaan(Kunkel, 2001). Internetissä on myös paljon kilpailu- <strong>ja</strong> tilauskaavakkeita,joita lapset täyttelevät innokkaasti tietämättömyyttään heti, kun vain oppivat kirjoittamaan<strong>ja</strong> muistavat yhteystietonsa (Salokoski, 2007). ERICAn (Europan Research intoConsumer Affairs) selvitys Isossa-Britanniassa osoitti, että lapsille tulee sekaannuksiamainosten <strong>ja</strong> internetsivustojen sisältöjen välillä (ERICA, 2001; Buckingham ym.,2004). Nuorilta puuttuu myös tieto <strong>ja</strong> mielenkiinto internetin lähdekriittisyyteen (Facerym., 2003). Vaikka Isossa-Britanniassa mediakasvatuksella on hyvin pitkä historia<strong>ja</strong> se on osa kouluopetusta, siitä huolimatta 87 % englantilaisista koululaisista uskoi,että kaikkeen tai suurimpaan osaan netistä löydettyyn tietoon voi uskoa (Livingstone& Bober, 2003; 2004).<strong>Median</strong> suhde leikin <strong>ja</strong> mielikuvituksen kehitykseenMedia leikin rikastutta<strong>ja</strong>naLeikki on lapsen kehityksen kannalta korvaamattoman tärkeää toimintaa. Leikki edellyttäämonipuolista kognitiivisten, sosiaalisten, emotionaalisten <strong>ja</strong> motivationaalistentaitojen vuorovaikutusta. Leikki on Lyytisen (2000) mukaan lapsen vapaaehtoistatoimintaa, johon lapsi luontaisesti suuntautuu. Leikkiessään lapsi tutustuu ympäristöönsä<strong>ja</strong> oppii uusia asioita. Leikissä lapsen toiminta itsessään on tärkeää, ei niinkäänsen päämäärä. Leikki tarjoaa lapselle onnistumisen kokemuksia <strong>ja</strong> mahdollisuuksiasosiaaliseen vuorovaikutukseen <strong>ja</strong> tunteiden ilmaisemiseen. Leikin muodot <strong>ja</strong> sisällötvaihtelevat eri ikäkausina. Monipuolista, ikäkaudelle tyypillistä leikkiä pidetäänmerkkinä lapsen terveestä psyykkisestä kehityksestä.Myös media vaikuttaa keskeisesti lasten leikkiin. Media tarjoaa leikkien ideoita <strong>ja</strong>aiheita. Mediaa, erityisesti televisiota, on tarkasteltu suhteessa lapsen leikin <strong>ja</strong> mielikuvituksenkehitykseen siitä lähtien, kun televisio tuli osaksi ihmisten arkipäivää41
- Page 1 and 2: Median vaikutukset lapsiin ja nuori
- Page 3 and 4: MEDIAN VAIKUTUKSET LAPSIIN JA NUORI
- Page 6 and 7: Nettikiusaaminen on nykyajan haaste
- Page 8 and 9: TiivistelmäKatsauksen tarkoituksen
- Page 10 and 11: EsipuheKäsillä oleva katsaus tote
- Page 12 and 13: 1. TutkimuskatsausJohdantoKatsaukse
- Page 14 and 15: jotka ovat sosiaalisia vaikuttajia
- Page 16 and 17: Eri-ikäiset lapset ja nuoret media
- Page 18 and 19: tulkinnoista. Kun lapsen sosiaalise
- Page 20 and 21: omia tarinoitaan. Samoin kehittyy y
- Page 22 and 23: mediamaailman ja todellisen maailma
- Page 24 and 25: • Kuvamedia kiinnostaa: lapsi- ja
- Page 26 and 27: Moraalin kehitys: sovinnaisen moraa
- Page 28 and 29: Suoja- ja riskitekijät mediasuhtee
- Page 30 and 31: toiminta- tai suhtautumistapoina. M
- Page 32 and 33: Pelaaminen vaatii monimutkaisia tai
- Page 34 and 35: liioiteltiin, niitä höystettiin k
- Page 36 and 37: latinolaiset ja natiivit amerikkala
- Page 40 and 41: (mm. Singer & Singer 1981, Singer,
- Page 42 and 43: tutkittu eikä todennettu. Vaikka e
- Page 44 and 45: Psykologiset vaikutukset: media ja
- Page 46 and 47: olevan todellisuutta, on olemassa r
- Page 48 and 49: 5-6-vuotiailla lapsilla sekä aktii
- Page 50 and 51: C. Traumaan liittyvien asioiden jat
- Page 52 and 53: käsittelystä syksyllä 2007 tiede
- Page 54 and 55: uskonnolliset, rotuun, etniseen sek
- Page 56 and 57: sallii muun muassa yhteydet ilman f
- Page 58 and 59: Media ja identiteetin ongelmatMedia
- Page 60 and 61: on todettu nuorten kielteisen minä
- Page 62 and 63: sitä aktiivisempi hän itsekin pyr
- Page 64 and 65: Myös sukupuolirooleihin liittyvät
- Page 66 and 67: delliseen minään olisi itsehoitok
- Page 68 and 69: Kolmanneksi mediakulutuksen määr
- Page 70 and 71: myös yömyöhään pelaaminen, jos
- Page 72 and 73: Median sosiaaliset vaikutuksetSosia
- Page 74 and 75: kuin korkeasti koulutettu diplomi-i
- Page 76 and 77: Yksinäisyys voi toimia myös media
- Page 78 and 79: Kiusaajilla esiintyi myös enemmän
- Page 80 and 81: Osittain tämä kuitenkin kertoo me
- Page 82 and 83: kovinkaan hyvin.Peliväkivallan vai
- Page 84 and 85: vaikeusaste), pelit ovat väkivalta
- Page 86 and 87: lapsilla. Medialla on tilastollises
- Page 88 and 89:
altistumisen määrä tietylle medi
- Page 90 and 91:
päinvastoin. Jos yhteiskunnan väk
- Page 92 and 93:
kykyyn ja väkivaltaa hyväksyviin
- Page 94 and 95:
nyt vakaalla tasolla. (Kivivuosi, 2
- Page 96 and 97:
Internetin ongelmakäyttöMediariip
- Page 98 and 99:
Nettiriippuvuuden yleisyys ja oiree
- Page 100 and 101:
vin paljon samanlaisia elementtejä
- Page 102 and 103:
Riippuvuuden psykologiset taustaole
- Page 104 and 105:
neljännes pojista oli huolissaan l
- Page 106 and 107:
on löydettävissä yleisimmin aino
- Page 108 and 109:
houkuttelua chat-palstoilla.Kaikki
- Page 110 and 111:
usteissa medialukutaitona, erityise
- Page 112 and 113:
mediansäätelykeinoista on satunna
- Page 114 and 115:
esimerkiksi oppimateriaalia ja koke
- Page 116 and 117:
amalla. Interventiot vaikuttavat pa
- Page 118 and 119:
vaikeaa nuorille ja jopa aikuisille
- Page 120 and 121:
Vertailuanalyysi: Mediasäätelyn j
- Page 122 and 123:
Lastensuojelu ja media -aihetta kos
- Page 124 and 125:
joutui neuvottelemaan Ofcomin kanss
- Page 126 and 127:
(K12) ja 22 (K16). NICAMin asiantun
- Page 128 and 129:
listaukseen eli tarjotaan aktiivise
- Page 130 and 131:
musta ja edistää lasten ja nuorte
- Page 132 and 133:
Lähteet:Imamura, Satoko (2006) Jap
- Page 134 and 135:
3. SuosituksetKotilaisen ja Sintose
- Page 136 and 137:
Mediakasvatuskeskus toimisi yhteise
- Page 138 and 139:
taan ja sen toteutumisen arviointii
- Page 140 and 141:
LähteetAlanen, V. (2007). Lastenta
- Page 142 and 143:
Bushman, B. J. & Huesmann, L. R. (2
- Page 144 and 145:
Escobar-Chaves, S.L., Tortolero, S.
- Page 146 and 147:
Gunter, B. (1994). The question of
- Page 148 and 149:
Kirmanen, T. (2000). Lapsi ja pelko
- Page 150 and 151:
Li, Q. (2006). Cyberbullying in sch
- Page 152 and 153:
Nurmela, S./TNS Gallup (2007). Laps
- Page 154 and 155:
university students. Education Tech
- Page 156 and 157:
teen chat rooms. Developmental Psyc
- Page 158 and 159:
tobacco marketing and tobacco use i
- Page 160:
ISSN 1797-1748Mediakasvatusseura ry