3. SuosituksetKotilaisen <strong>ja</strong> Sintosen (2005) kokoamat suositukset mediakasvatuksen kansallisistakehittämistarpeista ovat edelleen a<strong>ja</strong>nkohtaisia: alalla tarvitaan kansallista koordinointia(esim. mediakasvatusinstituutti), suunnitelmallista koulutusta, tukea monitieteiselletutkimukselle sekä kansainvälisen yhteistyön tehostamista. Tutkimustiedon <strong>ja</strong>kansainvälisten käytäntöjen vertailutiedon poh<strong>ja</strong>lta tämän raportin tekijät <strong>ja</strong> hankkeenoh<strong>ja</strong>usryhmä ehdottavat seuraavanlaisia suosituksia mediakasvatuksen <strong>ja</strong> -säätelynkehittämiseksi Suomessa.1. Kansallinen tutkimusohjelma, tohtorikoulu <strong>ja</strong> kansainvälistä tiedeyhteistyötäKaiken mediakasvatustoiminnan on poh<strong>ja</strong>uduttava testattuun tietoon <strong>ja</strong> tutkimukseenlapsen <strong>ja</strong> median suhteesta. Tutkimustietoa tarvitaan paitsi lapsia <strong>ja</strong> nuoriavoimaannuttavan mediakasvatuksen poh<strong>ja</strong>ksi, opettajien, kasvattajien <strong>ja</strong> valistajienkoulutukseen sekä myös ennaltaehkäisevään <strong>ja</strong> kor<strong>ja</strong>avaan työhön, erityisesti terveydenhoitajien,psykologien <strong>ja</strong> perheneuvojien ammattitaidon tukemiseen. Lisäksimedian ikäluokituksia tekevien mediakanavien <strong>ja</strong> elokuvien tarkastajien käyttööntarvitaan tietoa median vaikutuksista <strong>ja</strong> eri-ikäisten lasten mediataidoista. Alan tutkimuspoh<strong>ja</strong>ayliopistoissa tulisi vahvistaa eri ministeriöiden (opetus-, viestintä- <strong>ja</strong>liikenne-, oikeusministeriöt), Suomen Akatemian <strong>ja</strong> Tekesin yhteisesti rahoittaman,kansallisen tutkimusohjelman <strong>ja</strong> monitieteisen tohtorikoulun avulla sekä hakemallasynergiaa yhteispohjoismaisista, -eurooppalaisista <strong>ja</strong> laajemmista, kansainvälisistätutkimushankkeista. Tiedon tarvetta on mm. seuraavilla alueilla:• mediapedagogiikan metodiikka sekä eri-ikäisille soveltuvien mediakasvatuksenkeinojen testaaminen• mediakasvatusohjelmien <strong>ja</strong> interventioiden testaus <strong>ja</strong> vaikuttavuus• mediailmaisun eettiset <strong>ja</strong> moraaliset kysymykset• katastro<strong>fi</strong>- <strong>ja</strong> väkivaltauutisoinnin <strong>vaikutukset</strong> eri-ikäisiin ihmisiin• digitaaliset oppimisympäristöt <strong>ja</strong> -pelit (serious games): tutkimus- <strong>ja</strong> tuotekehitys,toimintatutkimukset• mediasisältöjen vastaanotto <strong>ja</strong> <strong>vaikutukset</strong>: mainokset, pelottavat aineistot,terveyttä koskevat viestit, seksuaaliset sisällöt, kaahaus- <strong>ja</strong> väkivaltapelit• median mahdollisuudet mielenterveyden lisääjänä <strong>ja</strong> terapiassa• mediasäätelyn juridiikka <strong>ja</strong> etiikka, tietoturvan edistäminen• internetin patologinen käyttö: netti- <strong>ja</strong> peliriippuvuuden diagnosoinnin kansallinenkriteeristö, ennaltaehkäisy- <strong>ja</strong> terapiamuodot, pedo<strong>fi</strong>ilien torjunta136
2. Koulujen mediakasvatus: opetussuunnitelmat, opettajien, varhaiskasvattajien,sosiaali- <strong>ja</strong> nuorisotyöntekijöiden koulutusOpetta<strong>ja</strong>nkoulutukseen ei sisälly mediakasvatusta muutoin, kuin joidenkin yliopistojenvalinnaisina kursseina tai täydennyskoulutuksissa. Opettajilla sekä lasten <strong>ja</strong>nuorten kanssa työskentelevillä tulee olla nykyistä paremmat median käyttötaidot sekämediakasvatustaidot käsitelläkseen median välittämää informaatiota, tunteita <strong>ja</strong> tieto<strong>ja</strong>.Tämä edellyttää, että mediakasvatus sisällytetään pakolliseksi aineeksi varhaiskasvattajien,opettajien <strong>ja</strong> nuorityöntekijöiden koulutukseen sekä yhteisöpedagogien(nuorisotyö) koulutusohjelmiin. Näillä aloilla tulisi myös lisätä mediakasvatuksentäydennyskoulutusta. Tutkimustieto osoittaa, mediakasvatusohjelmat ovat vaikuttavimpiasilloin, kun niitä tehdään koulun sisäisenä toimintana, ei vain ulkopuolistenvierailijoiden voimin. <strong>Mediakasvatus</strong>ta saadaan sisällytetyksi kouluopetukseen vasta,kun koulujen oma henkilökunta saa valmiudet sen toteuttamiseen.Suositamme, että• sisällytetään mediakasvatus <strong>ja</strong> medialukutaito opettajien sekä lastentarhan- <strong>ja</strong>luokanopettajien koulutukseen sekä yhteisöpedagogien (nuorisotyö) koulutusohjelmiin• lisätään opettajien täydennyskoulutusta <strong>ja</strong> kannustimia niihin osallistumiseen:edullisuus, saatavuus lähialueilla• luodaan oppikirjo<strong>ja</strong> sekä materiaalia eri oppiaineisiin, jotta opetussuunnitelmienaihekokonaisuuden asemassa oleva mediakasvatus voitaisiin tuodaaidoksi, oppiaineet läpäiseväksi opetussisällöksi• tuotetaan valmis, monistettava konsepti mediakasvatuksesta opettajien Vesokoulutuksiin3. <strong>Mediakasvatus</strong>keskusMediakasvatukselta puuttuu vastuutaho, ”asianomista<strong>ja</strong>” <strong>ja</strong> osoite. Hollannin NICAM,Iso-Britannian Ofcom <strong>ja</strong> Ruotsin Mediarådet tarjoavat poh<strong>ja</strong>ratkaisu<strong>ja</strong>, joista parhaitaelementtejä poimien voitaisiin luoda malli edistykselliselle mediakasvatuskeskukselle.Keskuksen toiminnassa mediakasvatus <strong>ja</strong> median säätely – median myönteisetmahdollisuudet <strong>ja</strong> riskivaikutuksien ennaltaehkäisy - olisivat tasapainossa. Myös vuorovaikutteisuuskansalaisten kanssa, konsultaatio- <strong>ja</strong> palautekanavat olisivat tärkeässäroolissa, samoin kuin median itsesäätelyn valvonta. Keskukseen voitaisiin koota1. käytännön mediakasvatustoiminnan suunnittelua <strong>ja</strong> toteuttamista: kansallisetohjelmat <strong>ja</strong> kampan<strong>ja</strong>t, asiantunti<strong>ja</strong>pankki <strong>ja</strong> -konsultaatio2. positiivisten nettipalvelujen (esim. lasten portaali, virtuaalinen iltapäiväkerho,foorumeita itseilmaisuun <strong>ja</strong> kansalaisvaikuttamiseen jne.), mediakasvatusaineiston<strong>ja</strong> opetusmateriaalin tuotannon <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>kelun koordinointia3. kuvaohjelmien luokittelua <strong>ja</strong> ikära<strong>ja</strong>-arviointia sekä internetin laittomanaineiston helpline-toimintaa4. median itsesäätelyä valvovia toiminto<strong>ja</strong>5. kulutta<strong>ja</strong>valistus- <strong>ja</strong> -palautekanavia: vuorovaikutusta kansalaisten, median<strong>ja</strong> asiantuntijoiden kanssa137
- Page 1 and 2:
Median vaikutukset lapsiin ja nuori
- Page 3 and 4:
MEDIAN VAIKUTUKSET LAPSIIN JA NUORI
- Page 6 and 7:
Nettikiusaaminen on nykyajan haaste
- Page 8 and 9:
TiivistelmäKatsauksen tarkoituksen
- Page 10 and 11:
EsipuheKäsillä oleva katsaus tote
- Page 12 and 13:
1. TutkimuskatsausJohdantoKatsaukse
- Page 14 and 15:
jotka ovat sosiaalisia vaikuttajia
- Page 16 and 17:
Eri-ikäiset lapset ja nuoret media
- Page 18 and 19:
tulkinnoista. Kun lapsen sosiaalise
- Page 20 and 21:
omia tarinoitaan. Samoin kehittyy y
- Page 22 and 23:
mediamaailman ja todellisen maailma
- Page 24 and 25:
• Kuvamedia kiinnostaa: lapsi- ja
- Page 26 and 27:
Moraalin kehitys: sovinnaisen moraa
- Page 28 and 29:
Suoja- ja riskitekijät mediasuhtee
- Page 30 and 31:
toiminta- tai suhtautumistapoina. M
- Page 32 and 33:
Pelaaminen vaatii monimutkaisia tai
- Page 34 and 35:
liioiteltiin, niitä höystettiin k
- Page 36 and 37:
latinolaiset ja natiivit amerikkala
- Page 38 and 39:
toiseksi alkoholin, tupakan, huumei
- Page 40 and 41:
(mm. Singer & Singer 1981, Singer,
- Page 42 and 43:
tutkittu eikä todennettu. Vaikka e
- Page 44 and 45:
Psykologiset vaikutukset: media ja
- Page 46 and 47:
olevan todellisuutta, on olemassa r
- Page 48 and 49:
5-6-vuotiailla lapsilla sekä aktii
- Page 50 and 51:
C. Traumaan liittyvien asioiden jat
- Page 52 and 53:
käsittelystä syksyllä 2007 tiede
- Page 54 and 55:
uskonnolliset, rotuun, etniseen sek
- Page 56 and 57:
sallii muun muassa yhteydet ilman f
- Page 58 and 59:
Media ja identiteetin ongelmatMedia
- Page 60 and 61:
on todettu nuorten kielteisen minä
- Page 62 and 63:
sitä aktiivisempi hän itsekin pyr
- Page 64 and 65:
Myös sukupuolirooleihin liittyvät
- Page 66 and 67:
delliseen minään olisi itsehoitok
- Page 68 and 69:
Kolmanneksi mediakulutuksen määr
- Page 70 and 71:
myös yömyöhään pelaaminen, jos
- Page 72 and 73:
Median sosiaaliset vaikutuksetSosia
- Page 74 and 75:
kuin korkeasti koulutettu diplomi-i
- Page 76 and 77:
Yksinäisyys voi toimia myös media
- Page 78 and 79:
Kiusaajilla esiintyi myös enemmän
- Page 80 and 81:
Osittain tämä kuitenkin kertoo me
- Page 82 and 83:
kovinkaan hyvin.Peliväkivallan vai
- Page 84 and 85: vaikeusaste), pelit ovat väkivalta
- Page 86 and 87: lapsilla. Medialla on tilastollises
- Page 88 and 89: altistumisen määrä tietylle medi
- Page 90 and 91: päinvastoin. Jos yhteiskunnan väk
- Page 92 and 93: kykyyn ja väkivaltaa hyväksyviin
- Page 94 and 95: nyt vakaalla tasolla. (Kivivuosi, 2
- Page 96 and 97: Internetin ongelmakäyttöMediariip
- Page 98 and 99: Nettiriippuvuuden yleisyys ja oiree
- Page 100 and 101: vin paljon samanlaisia elementtejä
- Page 102 and 103: Riippuvuuden psykologiset taustaole
- Page 104 and 105: neljännes pojista oli huolissaan l
- Page 106 and 107: on löydettävissä yleisimmin aino
- Page 108 and 109: houkuttelua chat-palstoilla.Kaikki
- Page 110 and 111: usteissa medialukutaitona, erityise
- Page 112 and 113: mediansäätelykeinoista on satunna
- Page 114 and 115: esimerkiksi oppimateriaalia ja koke
- Page 116 and 117: amalla. Interventiot vaikuttavat pa
- Page 118 and 119: vaikeaa nuorille ja jopa aikuisille
- Page 120 and 121: Vertailuanalyysi: Mediasäätelyn j
- Page 122 and 123: Lastensuojelu ja media -aihetta kos
- Page 124 and 125: joutui neuvottelemaan Ofcomin kanss
- Page 126 and 127: (K12) ja 22 (K16). NICAMin asiantun
- Page 128 and 129: listaukseen eli tarjotaan aktiivise
- Page 130 and 131: musta ja edistää lasten ja nuorte
- Page 132 and 133: Lähteet:Imamura, Satoko (2006) Jap
- Page 136 and 137: Mediakasvatuskeskus toimisi yhteise
- Page 138 and 139: taan ja sen toteutumisen arviointii
- Page 140 and 141: LähteetAlanen, V. (2007). Lastenta
- Page 142 and 143: Bushman, B. J. & Huesmann, L. R. (2
- Page 144 and 145: Escobar-Chaves, S.L., Tortolero, S.
- Page 146 and 147: Gunter, B. (1994). The question of
- Page 148 and 149: Kirmanen, T. (2000). Lapsi ja pelko
- Page 150 and 151: Li, Q. (2006). Cyberbullying in sch
- Page 152 and 153: Nurmela, S./TNS Gallup (2007). Laps
- Page 154 and 155: university students. Education Tech
- Page 156 and 157: teen chat rooms. Developmental Psyc
- Page 158 and 159: tobacco marketing and tobacco use i
- Page 160: ISSN 1797-1748Mediakasvatusseura ry