Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin - katsaus ... - Mediakasvatus.fi

nyt vakaalla tasolla. (Kivivuosi, 2002; Estrada, 1999). Suomessa iltapäivälehtienväkivalta-aiheiset otsikot ovat kolminkertaistuneet jaksolla 1980 – 2000 samalla,kun kuvia on käytetty yhä yleisemmin otsikoiden tehostajina. Kivivuoren ym. (2002)mukaan iltapäivälehtien väkivaltauutisointi on lisääntynyt voimakkaasti viimeisen 20vuoden aikana. Kasvua oli sekä henkirikosten että ei-kuolettavan väkivallan etusivuuutisoinnissa.Tutkijoiden mukaan ilmaisu on visualisoitunut ja irronnut konkreettisistatapahtumapaikoista. Uutisointi jätti yhä useammin mainitsematta väkivallankontrollin ja seuraukset ja nosti uudeksi etusivujen aiheeksi seuraamusten lievyyden,joskus paheksuvassa sävyssä. Havaitut uutisoinnin piirteet ovat omiaan lisäämäänpelkovaikutuksia kansalaisten piirissä.Siksi onkin kiinnostavaa tutkia, mikä vaikutus rikosuutisoinnilla on nuorten ajatteluunja käyttäytymiseen: onko huoli lööppien väkivallasta aiheellinen?Väkivallan ja rikosten ylikorostuminen mediassa lisää pelkoja ja epäluottamustaihmisten kesken (ks. yhteenveto, Mustonen, 2001). Joillain yksilöillä rikosuutisointimyös lisää rikosalttiutta. Kivivuoren (2004) tutkimukset osoittavat, että rikosuutisoinninseuraaminen liittyy 15–16-vuotiaiden poikien kohdalla kohonneeseen väkivalta-ja omaisuusrikollisuuden riskiin. Yhteys säilyi myös, kun joukko keskeisiätekijöitä, kuten television katseluun käytetty aika, kognitiiviset kyvyt, pessimismintaso, suhtautuminen väkivaltaan sekä itsekontrolli oli vakioitu. Rikosuutisoinnillatarkoitettiin Poliisi-tv-tyyppisten ohjelmien ja iltapäivälehtien etusivuotsikoiden lukemista.Kivivuoren mukaan rikosuutisoinnin ja -käyttäytymisen yhteys heijastaasekä rikosaktiivisten nuorten erityistä kiinnostusta rikosmediaan että rikosuutisoinninseuraamisen syy-yhteyttä eli kausaalivaikutusta nuorten rikollisuuteen. Sen sijaantelevision runsas kokonaiskatselu ei lisää rikollisuutta, vaan saattaa jopa estää sitä.Yleinen median käytön suuri määrä saattaa näin jopa vähentää massarikollisuuttavaikuttamalla ajankäyttötapoihin.Tiedämme, että rikosuutisointi voi johtaa tunneperäiseen turtumiseen, vaikuttaakriminaalipoliittisiin mielipiteisiin ja lisätä pelkoja (Kivivuori, 2004). Riskiryhmässärikosten matkimiseen, ns. kopiovaikutukseen, ovat muutenkin rikosalttiit henkilöt.Alvesalon ja Santtilan (2004) tutkimuksen mukaan Pahat pojat -elokuvaa seurasi pienija ohimenevä lisäys liikemurtojen määrään. Elokuvan jälkeen tehdyissä liikemurroissahavaittiin myös käytetyn hieman enemmän elokuvassa esitettyjä tekotapoja. Elokuvaei kuitenkaan näyttänyt houkutelleen juurikaan uusia rikoksentekijöitä. On myöshavaittu, että uutiset kriminaalien toiminnasta, esimerkiksi terroristien ”jauhekirjeet”ovat levinneet uutisoinnin jälkeen epidemianomaisesti ja myös Suomessa tehdyissähoitajien insuliinimurhissa on poliisin tutkinnassa on ollut esillä “Holby Cityn sairaala”-sarjassa ollut jakso, jossa sairaanhoitaja myrkyttää uhrinsa insuliinilla.Usein rikosten matkimisvaikutus liittyy enemmän teon piirteisiin kuin siihen,tehdäänkö teko vai ei, eli mediasta saatua ideaa sovelletaan rikolliseen tekoon, johonmotivaatio oli jo valmiina. Kivivuoren (2004) tutkimukset osoittavat, että suomalaisessaaineistossa rikosuutisointi myös lisäsi poikien rikosalttiutta, ei vain kanavoinutrikosmotivaation ilmaisutapaa. Kivivuoren mukaan rikosuutiset voivat merkitä teonnormaalisuutta: kun muutkin tekevät, teen minäkin. Kyseessä on siis sama ilmiö, jollapedofiilit etsivät oikeutusta kriminaalille toiminnalleen: käsityksillä rikoksen yleisyydestäyritetään oikeuttaa toimintaa itselle ja muille. Myös maineen kartuttaminen on96