Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin - katsaus ... - Mediakasvatus.fi

median rinnalle vaihtoehtoisia tekemisiä ja harrastuksia. Kokemus aikuisen osoittamastakiinnostuksesta ja välittämisestä vähentää lapsen alttiutta etsiä hyväksyntääja huomiota häntä hyväksikäyttävistä suhteista myös Internetissä. Vanhemmat eivätaina myöskään arvosta itseään ja näe mahdollisuuksiaan, kun ihannoidaan kaikkiavirikkeitä ja uutta teknologiaa. Vertaistuen avulla vanhemmat voivat myös rohkaistuavalvomaan ja rajoittamaan lasten peliaikoja ja surffailua.Olisi syytä herättää vanhemmat tarkastelemaan myös omia mediatottumuksiaan jamahdollista omaa suurkulutustaan tai lapsille haitallisten mediasisältöjen kuluttamistasilloin, kun lapset ovat lähettyvillä. Myös vanhempien oma väkivalta- ja pornoviihteenkulutus saattaa olla riskitekijä lapsen kehitykselle, jos lapsi joutuu passiivisestinäkemään vanhempiensa mediasisältöjä (mm. Buckingham, 2000; Viemerö, 2002).Vanhemmat tarvitsevat valistusta myös ikärajoista, lasten ja nuorten mediasisällöistäsekä eri-ikäisten lasten kyvyistä ymmärtää mediasisältöjä.8. Virtuaalista nuoriso- ja mielenterveystyötäOlisi syytä kiirehtiä tuottamaan ennaltaehkäisevää nuorisotyötä ja myös mielenterveyspalvelujasinne, missä nuoretkin liikkuvat ja ilmaisevat itseään – internetiin.Verkon tukipalveluja ja aikuisten tuen kanavia tulisi rakentaa lasten ja nuorten kehityksentukemiseksi oppimisen, ohjauksen, ammatinvalinnan ja mielenterveyspalvelujenalueella (online counseling). Lisäksi nuorten suosimissa palveluissa tulisi ollatarjolla tietoa ja valmiita linkkejä, joista pystyy hakemaan myös aikuisen tukea ongelmatilanteissa.Nettipalvelujen ylläpitäjien tulisi palkata palveluunsa asiantunteviamoderaattoreita siinä suhteessa, kuin palvelun käyttäjämäärät kasvavat. Palvelujenylläpidon tulisi kyetä tunnistamaan ei vain laittomat ilmaisut, vaan myös kiireellisenavun tarpeessa olevat käyttäjät. Monet nuoret, jotka kärsivät kehityksellisestäkriisistä tai mielenterveyden ongelmista, olisi löydettävissä verkosta. Jos myös apuaolisi saatavissa verkossa, kynnys ensimmäiseen yhteydenottoon olisi huomattavastimatalampi kuin sosiaalitoimistoon tai psykologille hakeutumisessa. Kun kontakti ammattiauttajaansaadaan syntymään, on helpompi motivoida nuori myös perinteisellevastaanotolle.9. Rakenteellisia muutoksia hyvinvoinnin lisäämiseksiLasten kyky hallita tunteitaan, tulkita ja ymmärtää mediaviestejä kehittyy vuorovaikutuksessatoisen kanssa. Suomalaisista lapsista jopa kaksi kolmesta kokee vanhempansakiireiseksi ja noin neljäsosa, että he ovat liikaa yksin eikä heitä kuunnella(Matikkala & Lahikainen, 2005). Yksinäiset lapset eivät välttämättä kuluta enempääaikaa median parissa, mutta mediasta haetaan korvaavia sosiaalisia suhteita, kun niistäon pulaa reaalielämässä. Vanhempien kiireen luomaa sosiaalista tyhjiötä ei voidatäyttää medialla, ei edes sen välittämällä sosiaalisella vuorovaikutuksella (Matikkala& Lahikainen, 2005). Tarvitaan tehokkaita ja joustavia työaika- ja muita järjestelyjä,jotta vanhemmilla olisi tarjota enemmän aikaa ja läsnäoloa lapsilleen. Korvaaviasosiaalisia kontakteja hakevat lapset saattavat olla hyvin vastaanottavaisia ja avoimiaminkälaiselle vuorovaikutukselle tahansa internetissä.141