uskonnolliset, rotuun, etniseen sekä perheeseen liittyvät käsitykset. Siihen vaikuttavatmyös ikä, sukupuoli, yhteiskunnallinen luokka, kansallisuus sekä sosiaaliset roolit kutenäitiys, opiskelu tai ryhmäjäsenyys. Sosiaalinen identiteetti on tulosta sosiaalisestavuorovaikutuksesta muun muassa ystävien, perheen <strong>ja</strong> ikätovereiden kanssa.Identiteetin etsimiseen kuuluu omien heikkouksien <strong>ja</strong> vahvuuksien tunnistaminen<strong>ja</strong> synteesin tekeminen elämänkokemuksista: nykyisestä, menneestä <strong>ja</strong> tulevasta.Nuoruusiän identiteetti suuntaa tulevien läheisten ihmissuhteiden onnistumista <strong>ja</strong> ammatillistentavoitteiden saavuttamista. Perustana ovat lapsuuden samastumiskokemukset,joissa läheisten ihmissuhteiden lisäksi myös kuvitteellisilla <strong>ja</strong> median hahmoillaon oma roolinsa. Aivan samalla tavalla kuin tyttökir<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> jännitystarinat tarjoavatvirtuaalimaailman, jossa uppoutua erilaisiin roolikokeiluihin, myös internetin chattipalstat,galleriat <strong>ja</strong> peliyhteisöt tarjoavat tilaisuuksia upota virtuaalitodellisuuteen<strong>ja</strong> kokeilla eri roole<strong>ja</strong>. Nykyään median myötä voidaan rakentaa myös virtuaalisiaidentiteettejä, jotka esiintyvät virtuaalisessa sosiaalisessa verkostossa nimimerkeinvarustettuna.Media on ollut keskeinen perheenjäsen 1960 – luvulta lähtien <strong>ja</strong> myös sillä onollut keskeinen rooli lasten <strong>ja</strong> nuorten elämässä <strong>ja</strong> identiteetin kehitysprosessissa(Huntemann & Morgan, 2001). Se laajentaa lapsen <strong>ja</strong> nuoren kokemuksia maailmasta,tarjoaa stereotypioita sekä ideologisia <strong>ja</strong> sosiaalisia voimia, jolloin medialla onvälillinen vaikutus identiteetin <strong>ja</strong> persoonallisuuden kehityksessä tarjoamalla tyylejä,arvo<strong>ja</strong> sekä persoonallisuuden rakennusaineita <strong>ja</strong> roolimalle<strong>ja</strong> (Huntemann & Morgan,2001). Medioiden visuaalinen kuvasto oh<strong>ja</strong>a havainto<strong>ja</strong>mme <strong>ja</strong> ymmärrystämme sekäantaa näin ollen aineksia identiteetin rakentamiselle (Kupiainen, 2005). <strong>Median</strong> vaikutuksessaidentiteetin <strong>ja</strong> persoonallisuuden kehitykseen ei ole merkitystä sillä, onkosen sisällöt totta vai tarua, <strong>fi</strong>ktiivisiä vai realistisia, vaan kaikki mediasisällöt saattavatvaikuttaa yhtä voimakkaasti (Huntemann & Morgan, 2001).Massamedian kuvat <strong>ja</strong> arvot vaikuttavat omalta osaltaan sosiaalisen identiteetinmuodostumiseen. Media vaikuttaa myös siihen, miten ihmiset kohtelevat meitäesimerkiksi kulttuurillisista <strong>ja</strong> stereotypiallisista lähtökohdista käsin <strong>ja</strong> päinvastoin(Huntemann & Morgan, 2001). Media muokkaa hyvin voimakkaasti käsityksiämmeeri kansalaisryhmistä, roduista <strong>ja</strong> uskonnoista, ammattikunnista <strong>ja</strong> ihmisistä. Voimmekuvitella tuntevamme jonkun julkisuuden henkilön <strong>ja</strong> tietävämme millainen hän on,koska näemme hänet televisiossa päivittäin, vaikka emme olisi koskaan todellisuudessakeskustelleetkaan hänen kanssaan. Voimme luoda myös ennakkokäsityksiämmeihmisistä heidän musiikkimakunsa tai hänen käyttämiensä tuotteiden perusteella, koskaliitämme näihin median luomia mielikuvia. Myös lapset <strong>ja</strong> nuoret peilaavat itseäänsekä saavat palautetta paljon median muokkaamien käsitysten perusteella, minkä takiamedian vaikutusta nykypäivänä persoonallisuuden <strong>ja</strong> identiteetin kehitykseen ei voiohittaa. (Huntemann & Morgan, 2001)Media kuvaa Huntemannin <strong>ja</strong> Morganin (2001) mukaan myös yleisiä sosiaalisiakategorioita (esimerkiksi musta nainen, työväen luokan mies), jotka vaikuttavat siihen,kuinka lapset <strong>ja</strong> nuoret suhtautuvat näiden kategorioiden ihmisiin <strong>ja</strong> kuinka he luokittavatitsensä suhteessa heihin. Media oh<strong>ja</strong>a myös skeemo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> odotuksia erilaisistaihmisistä, jotka voivat epäsuorasti vaikuttaa toisen identiteetin muodostamiseen sitäkautta, kuinka muut häneen suhtautuvat. Media tarjoaa myös ongelmanratkaisumalle-56
<strong>ja</strong>: mikä toimii, mikä ei toimi <strong>ja</strong> kenen kanssa. Lisäksi media tarjoaa käsityksiään siitä,millaisia ovat suositut lapset, ketkä menestyvät <strong>ja</strong> ketkä eivät. Ne tarjoavat malle<strong>ja</strong>myös sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Nuoret käyttävät mediaa myös määritelläkseenitseään esimerkiksi suhteessa muihin ihmisiin <strong>ja</strong> näin ollen media auttaa lapsia<strong>ja</strong> nuoria ymmärtämään elämäänsä.Media tarjoaa lapsille <strong>ja</strong> nuorille arvo<strong>ja</strong>, uskomuksia, unelmia <strong>ja</strong> oletuksia. Huntemannin<strong>ja</strong> Morganin (2001) mukaan median rooli vaihtelee systemaattisesti iästä<strong>ja</strong> kehitystasosta toiseen siten, että hyvin pienillä lapsilla vanhempien <strong>ja</strong> perheenmerkitys on hyvin keskeinen, mutta iän myötä niin kaverisuhteiden, ikätovereidenkuin mediankin rooli identiteettityön vaikuttavana tekijänä kasvaa. Mediaa käytetäänhyödyksi kuitenkin identiteetin rakennustyössä jo varhain esimerkiksi sukupuoliidentiteetinroolimallien <strong>ja</strong> samastumiskohteiden hyödyntämisessä. Painotus median<strong>ja</strong> esimerkiksi perheenjäsenten välillä on usein aivan toista luokkaa tässä vaiheessakuin nuoruusiässä.Nuoret saavat median kautta idoleita, jotka luovat tyylejä niin ulkonäön kuin arvomaailmankinsuhteen, joita omaksutaan osaksi omaa identiteettiä. <strong>Median</strong> <strong>vaikutukset</strong>välittyvät Mustosen (2007) mukaan todennäköisimmin sisäistyneiden sosiaalisten,kognitiivisten <strong>ja</strong> tunneperäisten mallien välityksellä. Pelkkä ulkoinen, mediassa nähtyrooli- tai käyttäytymismalli, ei tuota mitään ilman sisäistynyttä motivaatiota, joka syntyysamastumisen, tunneperäisen eläytymisen <strong>ja</strong> tiedollisen prosessoinnin kautta. Kunpienillä lapsilla median tulkinnat välittyvät enemmän läheisten ihmissuhteiden kautta,nuorilla vahva samastuminen <strong>ja</strong> ihastuminen median luomiin idoleihin tai internetinkeskusteluryhmien tai peliyhteisöjen vertaisryhmiin on tärkeä peilauspinta identiteetinrakennustyössä. Tällöin itsetunto voi joutua myös lujille, jos ihanteet <strong>ja</strong> haaveetsuhteessa minäkuvaan nousevat liian korkealle idoliin verrattuna. Jos toiveminä onliian kaukana todellisesta minäkuvasta, myönteisen minäkuvan rakentaminen voi ollaliian haastavaa. Kompastuskiviä nuori voi kohdata esikuvasta riippuen esimerkiksiulkonäköön, musiikillisiin tai urheilullisiin taitoihin liittyen.Mediavalinnat <strong>ja</strong> käyttäytyminen voivat olla myös persoonallinen ilmaisu nuorenidentiteetin kehityksestä: mediavalinnat ilmaisevat tietynlaisen identiteetin merkkejä,joita nuori käyttää määritellessään itseään itselleen <strong>ja</strong> muille (Huntemann & Morgan,2001). Esimerkiksi tiettyjen ohjelmatyyppien, peli- tai musiikkigenrejen välityksellänuori välittää tietynlaisia käsityksiä identiteetistään <strong>ja</strong> haluaa samastua niiden avullatietynlaisen ihmiskäsityksen piiriin kuuluvaksi henkilöksi. Niittitakissa kulkevastateinistä, joka kuuntelee radiosta ainoastaan Radio Rock-kanavaa, luo aivan erilaisenmielikuvan kuin hänen klassista radiota kuuntelevasta pianonsoittoa harrastavastaluokkakaveristaan.Virtuaaliset identiteetit sallivat uudenlaiset roolikokeilutVuorovaikutteinen media, internet, pelit <strong>ja</strong> kännykät, haastaa identiteetin rakentamisenaivan uusille urille (Wyn ym., 2005). Informaatioteknologia tuottaa sosiaalisenkommunikaation eri muodoin uudenlaista rakennusainetta lapsille <strong>ja</strong> nuorilletuottamalla uudelleen järjestelyjä a<strong>ja</strong>ssa <strong>ja</strong> paikassa sekä mahdollistamalla erilaistenmerkitysten rakentamisen (Atkinson & Nixon, 2005). Vuorovaikutteinen media57
- Page 1 and 2:
Median vaikutukset lapsiin ja nuori
- Page 3 and 4: MEDIAN VAIKUTUKSET LAPSIIN JA NUORI
- Page 6 and 7: Nettikiusaaminen on nykyajan haaste
- Page 8 and 9: TiivistelmäKatsauksen tarkoituksen
- Page 10 and 11: EsipuheKäsillä oleva katsaus tote
- Page 12 and 13: 1. TutkimuskatsausJohdantoKatsaukse
- Page 14 and 15: jotka ovat sosiaalisia vaikuttajia
- Page 16 and 17: Eri-ikäiset lapset ja nuoret media
- Page 18 and 19: tulkinnoista. Kun lapsen sosiaalise
- Page 20 and 21: omia tarinoitaan. Samoin kehittyy y
- Page 22 and 23: mediamaailman ja todellisen maailma
- Page 24 and 25: • Kuvamedia kiinnostaa: lapsi- ja
- Page 26 and 27: Moraalin kehitys: sovinnaisen moraa
- Page 28 and 29: Suoja- ja riskitekijät mediasuhtee
- Page 30 and 31: toiminta- tai suhtautumistapoina. M
- Page 32 and 33: Pelaaminen vaatii monimutkaisia tai
- Page 34 and 35: liioiteltiin, niitä höystettiin k
- Page 36 and 37: latinolaiset ja natiivit amerikkala
- Page 38 and 39: toiseksi alkoholin, tupakan, huumei
- Page 40 and 41: (mm. Singer & Singer 1981, Singer,
- Page 42 and 43: tutkittu eikä todennettu. Vaikka e
- Page 44 and 45: Psykologiset vaikutukset: media ja
- Page 46 and 47: olevan todellisuutta, on olemassa r
- Page 48 and 49: 5-6-vuotiailla lapsilla sekä aktii
- Page 50 and 51: C. Traumaan liittyvien asioiden jat
- Page 52 and 53: käsittelystä syksyllä 2007 tiede
- Page 56 and 57: sallii muun muassa yhteydet ilman f
- Page 58 and 59: Media ja identiteetin ongelmatMedia
- Page 60 and 61: on todettu nuorten kielteisen minä
- Page 62 and 63: sitä aktiivisempi hän itsekin pyr
- Page 64 and 65: Myös sukupuolirooleihin liittyvät
- Page 66 and 67: delliseen minään olisi itsehoitok
- Page 68 and 69: Kolmanneksi mediakulutuksen määr
- Page 70 and 71: myös yömyöhään pelaaminen, jos
- Page 72 and 73: Median sosiaaliset vaikutuksetSosia
- Page 74 and 75: kuin korkeasti koulutettu diplomi-i
- Page 76 and 77: Yksinäisyys voi toimia myös media
- Page 78 and 79: Kiusaajilla esiintyi myös enemmän
- Page 80 and 81: Osittain tämä kuitenkin kertoo me
- Page 82 and 83: kovinkaan hyvin.Peliväkivallan vai
- Page 84 and 85: vaikeusaste), pelit ovat väkivalta
- Page 86 and 87: lapsilla. Medialla on tilastollises
- Page 88 and 89: altistumisen määrä tietylle medi
- Page 90 and 91: päinvastoin. Jos yhteiskunnan väk
- Page 92 and 93: kykyyn ja väkivaltaa hyväksyviin
- Page 94 and 95: nyt vakaalla tasolla. (Kivivuosi, 2
- Page 96 and 97: Internetin ongelmakäyttöMediariip
- Page 98 and 99: Nettiriippuvuuden yleisyys ja oiree
- Page 100 and 101: vin paljon samanlaisia elementtejä
- Page 102 and 103: Riippuvuuden psykologiset taustaole
- Page 104 and 105:
neljännes pojista oli huolissaan l
- Page 106 and 107:
on löydettävissä yleisimmin aino
- Page 108 and 109:
houkuttelua chat-palstoilla.Kaikki
- Page 110 and 111:
usteissa medialukutaitona, erityise
- Page 112 and 113:
mediansäätelykeinoista on satunna
- Page 114 and 115:
esimerkiksi oppimateriaalia ja koke
- Page 116 and 117:
amalla. Interventiot vaikuttavat pa
- Page 118 and 119:
vaikeaa nuorille ja jopa aikuisille
- Page 120 and 121:
Vertailuanalyysi: Mediasäätelyn j
- Page 122 and 123:
Lastensuojelu ja media -aihetta kos
- Page 124 and 125:
joutui neuvottelemaan Ofcomin kanss
- Page 126 and 127:
(K12) ja 22 (K16). NICAMin asiantun
- Page 128 and 129:
listaukseen eli tarjotaan aktiivise
- Page 130 and 131:
musta ja edistää lasten ja nuorte
- Page 132 and 133:
Lähteet:Imamura, Satoko (2006) Jap
- Page 134 and 135:
3. SuosituksetKotilaisen ja Sintose
- Page 136 and 137:
Mediakasvatuskeskus toimisi yhteise
- Page 138 and 139:
taan ja sen toteutumisen arviointii
- Page 140 and 141:
LähteetAlanen, V. (2007). Lastenta
- Page 142 and 143:
Bushman, B. J. & Huesmann, L. R. (2
- Page 144 and 145:
Escobar-Chaves, S.L., Tortolero, S.
- Page 146 and 147:
Gunter, B. (1994). The question of
- Page 148 and 149:
Kirmanen, T. (2000). Lapsi ja pelko
- Page 150 and 151:
Li, Q. (2006). Cyberbullying in sch
- Page 152 and 153:
Nurmela, S./TNS Gallup (2007). Laps
- Page 154 and 155:
university students. Education Tech
- Page 156 and 157:
teen chat rooms. Developmental Psyc
- Page 158 and 159:
tobacco marketing and tobacco use i
- Page 160:
ISSN 1797-1748Mediakasvatusseura ry