neljännes pojista oli huolissaan liiallisesta a<strong>ja</strong>nkäytöstään internetissä (Lapsen ääni,2007).Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö netissäPedo<strong>fi</strong>liarikoksetLajusen ym. (2007) mukaan seksin kaupallistuminen <strong>ja</strong> ylikorostuminen mediassasekä internetin käytön lisääntyminen ovat tehneet otolliset olosuhteet lasten seksuaalisellehyväksikäytölle.Digitaalinen valo- <strong>ja</strong> videokuvaus sekä internetin suo<strong>ja</strong>tut <strong>ja</strong>kelukanavat madaltavatkynnystä lasten seksuaaliselle hyväksikäytölle. Internetin välityksellä on helppokatsella, keräillä <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>ella kuvia salaamis- <strong>ja</strong> suo<strong>ja</strong>ustekniikoiden avulla niin, ettäkiinnijäämisen riski on pieni. Internetissä voi esiintyä anonyymisti, <strong>ja</strong> ilman ulkoistakontrollia, jolloin pedo<strong>fi</strong>ili voi toimia melko pienin persoonallisin riskein. Yhteisöissäsaa vahvistusta perversiolleen <strong>ja</strong> oppii toimintatapo<strong>ja</strong> sekä teknisiä salaamis- <strong>ja</strong>suo<strong>ja</strong>amistaito<strong>ja</strong>.Pedo<strong>fi</strong>lia on perversio, jossa seksuaalinen kiinnostus suuntautuu <strong>lapsiin</strong>. Usein pedo<strong>fi</strong>ilintaustalla on traumatisoivia, seksuaalista kehitystä häiritseviä kokemuksia, joidenseurauksena on syntynyt seksuaalisia <strong>fi</strong>ksaatioita lapsuuden seksuaalisuuteen.Pornogra<strong>fi</strong>nen kuva, jossa lapsi on mukana, on aina kuvaus lapsen seksuaalisestahyväksikäytöstä <strong>ja</strong> sellaisenaan todiste tapahtuneesta rikoksesta (Laiho, 2007, 28).Lapsipornokuvien katselu ei ole rikos, mutta lapsi- <strong>ja</strong> teinipornokuvien tallentaminen,keräily <strong>ja</strong> levitys ovat rikollista toimintaa. Lapsen seksuaaliseksi hyväksikäytöksimääritellään seksuaaliset teot alaikäisen kanssa. Nämä ovat kaikissa muodoissaanaina rikollisia. Yksi lapsen seksuaalisen hyväksikäytön muoto on insesti. Myös pelkkäporno<strong>fi</strong>lmien näyttäminen lapselle luetaan insestiksi.On huomattava, etteivät kaikki pedo<strong>fi</strong>ilit tee rikoksia eivätkä käytä lapsia seksuaalisestihyväkseen. Ei myös lapsia seksuaalisesti hyväksikäyttävä henkilö ole ainavälttämättä pedo<strong>fi</strong>ili. Hänen hyväksikäyttönsä saattaa esimerkiksi ra<strong>ja</strong>utua fyysisestikehittyneisiin teineihin ilman kiinnostusta fyysisesti kehittymättömiin <strong>lapsiin</strong>.Pedo<strong>fi</strong>liaan liittyy yleisesti kognitiivisia vääristymiä. Pedo<strong>fi</strong>ileillä on pyrkimyslaatia kognitiivisia selityksiä vähätelläkseen, kieltääkseen <strong>ja</strong> rationalisoidakseen käyttäytymistään(Murphy, 1990). He myös hahmottavat heikosti mentaalisia tilo<strong>ja</strong>, toistennäkökulmia, tunteita <strong>ja</strong> tarpeita (Ward, Keenan & Hudson, 2000). ”Samanmielistenyhteen liittyminen, hyväksikäyttäjien tuottama kollektiivinen puhe lasten rakastamisesta<strong>ja</strong> siitä, miten seksuaalinen hyväksikäyttö ei vahingoita lapsia, tuottaa yhteisönoikeutusta yksittäisille seksuaalisen hyväksikäytön teoille” (Laitinen, 2007, s. 36).Pedo<strong>fi</strong>liaa on erittäin vaikeaa hoitaa <strong>ja</strong> onkin tiedossa, että pedo<strong>fi</strong>liarikoksiinsyyllistyneellä on korkea riski uusia rikoksensa. Aiemmin on jopa esitetty, että uusimisvaaranvuoksi ehdollisen tuomion saaneelta pedo<strong>fi</strong>ililtä pitäisi evätä mahdollisuuskäyttää internetiä (Durkin, 1997).106
Lasten houkuttelu netissä [grooming]Pedo<strong>fi</strong>ilien toiminta on keskittynyt erityisesti nettiympäristöön, tarjoaahan se kanaviaanonyymiin, helposti salattavaan verkottumiseen, kuvien <strong>ja</strong>keluun <strong>ja</strong> lapsikontaktienhakemiseen. Internet on keskeinen sosiaalisen vahvistuksen saamisen väylä, silläsiellä on helppoa tavata toisia kaltaisia, muodostaa pedo<strong>fi</strong>ilien yhteisöjä <strong>ja</strong> lapsipornon<strong>ja</strong>kelukanaviaLapsilla <strong>ja</strong> nuorilla puolestaan on yhä lisääntyvästi huomion tarvetta. Laiminlyötyjenlasten osuus on kasvussa <strong>ja</strong> monissa perheissä vanhemmat ovat työn takia paljonpoissa lastensa elämästä. Niinpä on paljon lapsia, jotka ovat perso<strong>ja</strong> aikuisen huomiolle<strong>ja</strong> imartelulle. Tämä lisää pedo<strong>fi</strong>ilin mahdollisuuksia kalastella lapsia verkossa.Alexy ym. (2005) tyypittelevät internetissä toimivia rikollisia kauppaajiksi [traders],jotka keräävät <strong>ja</strong> kauppaavat lapsipornogra<strong>fi</strong>aa sekä matkailijoiksi [travelers], jotkayrittävät manipuloida <strong>ja</strong> houkutella lapset kasvokkaiseen kontaktiin. Useat pedo<strong>fi</strong>ilittoimivat kummassakin roolissa.Netissä on helppo löytää lapsia <strong>ja</strong> luoda heihin kontakti. Netti myös tarjoaa todellisuudestaetäännyttämistä <strong>ja</strong> immersiota eli sulautumisen tunnetta virtuaalimaailmaan.Netin fantasiamaailmassa löytyy paljon mahdollisuuksia seksuaalisille kokeiluille <strong>ja</strong>ilmaisulle.Lapsen houkuttelua tutkinut Laitinen (2007) toteaa, ettei hyväksikäyttäjällä olekykyä katsoa tilannetta tai teko<strong>ja</strong> uhrin silmin. Vuorovaikutuksessa toisten pedo<strong>fi</strong>ilienkanssa eettiset periaatteet <strong>ja</strong> juridiset ra<strong>ja</strong>t tulevat poisselitetyiksi.Laitisen mukaan suostutteluprosessissa [grooming] hyväksikäyttäjä häivyttääteoillaan, sanoillaan <strong>ja</strong> olemuksellaan normaalin <strong>ja</strong> epänormaalin välisen ra<strong>ja</strong>n sekäsuostuttelee lapsen tai nuoren hyväksikäyttösuhteeseen. Tuntematon hyväksikäyttäjätekee itsensä uhrille kiinnostavaksi <strong>ja</strong> rakentaa luottamussuhteen, jolloin uhri alkaauskoa suhteen merkityksellisenä. Jos hyväksikäyttäjä on ennestään tuttu, aikaa ei tarvitsekäyttää luottamuksen hankkimiseen, vaan sen vahvistamiseen (Laitinen, 2007,s. 33). Hyväksikäyttäjä etenee pienin askelin, positiivista huomiota antamalla kohtitavoitettaan, jolloin toisen ruumiin rajojen kunnioittaminen vähenee <strong>ja</strong> suhteesta tuleetiiviimpi, hyväksikäyttäjän <strong>ja</strong> lapsen yhteisesti <strong>ja</strong>kama asia. Samalla toiset eristetäänsuhteen ulkopuolelle <strong>ja</strong> salaisuuden ylläpidosta muotoutuu uhriuttavan vallan muoto.Houkutteli<strong>ja</strong> esiintyy nimimerkin takana, hui<strong>ja</strong>tun identiteetin turvin, joko vertaisenalapsena tai nuorena tai aikuisena ymmärtää lasta tarjoten hänelle turvallisenaikuisen huolehtivaa seuraa. Hän yrittää legitimoida toimintaansa kaunistellen asiaaterminologioilla (”poikarakkaus”, poikamorsian”) <strong>ja</strong> kuvittelemalla fantasioissaan,että on itsekin lapsi tai haluaa ”opettaa” lapsille seksiasioita. Kauppisen (2007) mukaanlasten käyttämät verkkopalvelut ovat lasten henkilökohtaisten tietojen aarreaitta.Lapsen on vaikea havaita houkutteluprosessia, ennen kuin on liian myöhäistä.Lapsipornogra<strong>fi</strong>set kuvatKuvia hyväksikäytetyistä lapsista on tarjolla loputtomasti. Kuvat kiertävät vertaisverkostoissa,keskustelu- <strong>ja</strong> uutisryhmissä <strong>ja</strong> sähköposteissa. Lasten ”mallikuvasivut”toimivat porttina suljetuille sivustoille (Kauppinen, 2007). Julkisilla www-sivuilla107
- Page 1 and 2:
Median vaikutukset lapsiin ja nuori
- Page 3 and 4:
MEDIAN VAIKUTUKSET LAPSIIN JA NUORI
- Page 6 and 7:
Nettikiusaaminen on nykyajan haaste
- Page 8 and 9:
TiivistelmäKatsauksen tarkoituksen
- Page 10 and 11:
EsipuheKäsillä oleva katsaus tote
- Page 12 and 13:
1. TutkimuskatsausJohdantoKatsaukse
- Page 14 and 15:
jotka ovat sosiaalisia vaikuttajia
- Page 16 and 17:
Eri-ikäiset lapset ja nuoret media
- Page 18 and 19:
tulkinnoista. Kun lapsen sosiaalise
- Page 20 and 21:
omia tarinoitaan. Samoin kehittyy y
- Page 22 and 23:
mediamaailman ja todellisen maailma
- Page 24 and 25:
• Kuvamedia kiinnostaa: lapsi- ja
- Page 26 and 27:
Moraalin kehitys: sovinnaisen moraa
- Page 28 and 29:
Suoja- ja riskitekijät mediasuhtee
- Page 30 and 31:
toiminta- tai suhtautumistapoina. M
- Page 32 and 33:
Pelaaminen vaatii monimutkaisia tai
- Page 34 and 35:
liioiteltiin, niitä höystettiin k
- Page 36 and 37:
latinolaiset ja natiivit amerikkala
- Page 38 and 39:
toiseksi alkoholin, tupakan, huumei
- Page 40 and 41:
(mm. Singer & Singer 1981, Singer,
- Page 42 and 43:
tutkittu eikä todennettu. Vaikka e
- Page 44 and 45:
Psykologiset vaikutukset: media ja
- Page 46 and 47:
olevan todellisuutta, on olemassa r
- Page 48 and 49:
5-6-vuotiailla lapsilla sekä aktii
- Page 50 and 51:
C. Traumaan liittyvien asioiden jat
- Page 52 and 53:
käsittelystä syksyllä 2007 tiede
- Page 54 and 55: uskonnolliset, rotuun, etniseen sek
- Page 56 and 57: sallii muun muassa yhteydet ilman f
- Page 58 and 59: Media ja identiteetin ongelmatMedia
- Page 60 and 61: on todettu nuorten kielteisen minä
- Page 62 and 63: sitä aktiivisempi hän itsekin pyr
- Page 64 and 65: Myös sukupuolirooleihin liittyvät
- Page 66 and 67: delliseen minään olisi itsehoitok
- Page 68 and 69: Kolmanneksi mediakulutuksen määr
- Page 70 and 71: myös yömyöhään pelaaminen, jos
- Page 72 and 73: Median sosiaaliset vaikutuksetSosia
- Page 74 and 75: kuin korkeasti koulutettu diplomi-i
- Page 76 and 77: Yksinäisyys voi toimia myös media
- Page 78 and 79: Kiusaajilla esiintyi myös enemmän
- Page 80 and 81: Osittain tämä kuitenkin kertoo me
- Page 82 and 83: kovinkaan hyvin.Peliväkivallan vai
- Page 84 and 85: vaikeusaste), pelit ovat väkivalta
- Page 86 and 87: lapsilla. Medialla on tilastollises
- Page 88 and 89: altistumisen määrä tietylle medi
- Page 90 and 91: päinvastoin. Jos yhteiskunnan väk
- Page 92 and 93: kykyyn ja väkivaltaa hyväksyviin
- Page 94 and 95: nyt vakaalla tasolla. (Kivivuosi, 2
- Page 96 and 97: Internetin ongelmakäyttöMediariip
- Page 98 and 99: Nettiriippuvuuden yleisyys ja oiree
- Page 100 and 101: vin paljon samanlaisia elementtejä
- Page 102 and 103: Riippuvuuden psykologiset taustaole
- Page 106 and 107: on löydettävissä yleisimmin aino
- Page 108 and 109: houkuttelua chat-palstoilla.Kaikki
- Page 110 and 111: usteissa medialukutaitona, erityise
- Page 112 and 113: mediansäätelykeinoista on satunna
- Page 114 and 115: esimerkiksi oppimateriaalia ja koke
- Page 116 and 117: amalla. Interventiot vaikuttavat pa
- Page 118 and 119: vaikeaa nuorille ja jopa aikuisille
- Page 120 and 121: Vertailuanalyysi: Mediasäätelyn j
- Page 122 and 123: Lastensuojelu ja media -aihetta kos
- Page 124 and 125: joutui neuvottelemaan Ofcomin kanss
- Page 126 and 127: (K12) ja 22 (K16). NICAMin asiantun
- Page 128 and 129: listaukseen eli tarjotaan aktiivise
- Page 130 and 131: musta ja edistää lasten ja nuorte
- Page 132 and 133: Lähteet:Imamura, Satoko (2006) Jap
- Page 134 and 135: 3. SuosituksetKotilaisen ja Sintose
- Page 136 and 137: Mediakasvatuskeskus toimisi yhteise
- Page 138 and 139: taan ja sen toteutumisen arviointii
- Page 140 and 141: LähteetAlanen, V. (2007). Lastenta
- Page 142 and 143: Bushman, B. J. & Huesmann, L. R. (2
- Page 144 and 145: Escobar-Chaves, S.L., Tortolero, S.
- Page 146 and 147: Gunter, B. (1994). The question of
- Page 148 and 149: Kirmanen, T. (2000). Lapsi ja pelko
- Page 150 and 151: Li, Q. (2006). Cyberbullying in sch
- Page 152 and 153: Nurmela, S./TNS Gallup (2007). Laps
- Page 154 and 155:
university students. Education Tech
- Page 156 and 157:
teen chat rooms. Developmental Psyc
- Page 158 and 159:
tobacco marketing and tobacco use i
- Page 160:
ISSN 1797-1748Mediakasvatusseura ry