Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin - katsaus ... - Mediakasvatus.fi

Gardner, 1981). Tässä iässä lapset alkavat ymmärtää, että media on joskus totta jajoskus ei, ja osaavat jossain määrin arvioida esityksiä niiden fiktiivisyyden luonteenperusteella. Ajattelu on vielä hyvin konkreettisella tasolla ja päättely voi tapahtuasatunnaisten piirteiden tai yksityiskohtien perusteella, minkä takia myös tulkinnatmedian tapahtumista, syistä ja seurauksista ovat kehittymättömiä. Varhaislapsuudessapysyvyyden ja syy-seuraussuhteiden ymmärrys on vaillinaista ja monimutkaisethahmot ja juonenkäänteet sekoittavat lapsen hahmotusta.Leikki-ikäinen ja mediaLeikki-ikäiset eli 3–6-vuotiaat lapset luottavat eniten kuvalliseen ja äänelliseen informaatioonja pystyvät hahmottamaan maailmaa konkreettisten, havaittavien asioidenkautta. 3-5-vuotiaan lapsen ajattelulle ovat tyypillisiä intuitiiviset päätelmät. Tässäiässä myös mielikuvitus on kaikkein rikkaimmillaan ja ajatusta leimaa tietty maagisuusja taikauskoisuus, minkä takia toisaalta sadut ja tarinat ovat hyvin vetovoimaisiaja jatkavat omaa elämäänsä usein myös lasten leikeissä. Visuaaliset elämykset ovatlapselle myös hyvin voimakkaita, joten he pelästyvät helposti nähtyään voimakkaitavisuaalisita kuvauksita. Ymmärrystä median sisällöistä säätelevät kognitiivisen kehityksenetapit: erityisesti pysyvyyden (esim. lelu on olemassa, vaikka onkin piilossa)ja säilyvyyden käsitteiden ymmärtäminen. Säilyvyyden käsite edellyttää ymmärrystä,että olion tai ilmiön tietyt ominaisuudet säilyvät tilanteen muuttuessa. Pysyvyydenymmärrys, joka kehittyy toisesta ikävuodesta lähtien ja 5-vuotiaasta lähtien kehittyväsäilyvyyden käsitteen ymmärrys tuovat havaintoihin varmuutta ja vähentävät ahdistusta.Pikkulapsen kaoottinen maailma jäsentyy näin arvattavammaksi ja ymmärrettävämmäksimaailmanhahmotukseksi. Esimerkiksi säilyvyyden ymmärrys auttaa entistäkypsemmin erottamaan faktaa ja fiktiota; totta ja mahdotonta, auttaen näin tunteidenhallinnassa vähentäen pelkoja. Vaikkapa tarinoiden muodonmuutokset, jotka ahdistavatpientä lasta, menettävät pelottavuuttaan isompien, säilyvyyden käsitteen ymmärtävienlasten kohdalla. He ymmärtävät, ettei käsittämättömiä muodonmuutoksia voitapahtua oikeasti itselle tai muille kohteille.Median analyyttisissa tulkintataidoissa suurimmat harppaukset tapahtuvat 5–10vuoden välillä. Tärkeä edistysaskel on skemaattisen ajattelun kehittyminen noin 5ikävuodesta lähtien, jolloin lapsi pystyy hahmottamaan maailmaa sisäistyneidenmallien ja mielikuvien eli skeemojen ja skriptien kautta. Tällöin lapsi pystyy luokittelemaanja yleistämään havaintojaan sekä mieltämään tapahtumasarjoja eli skriptejä,kuten aamutoimet tai ravintolassa syöminen. Myös median sisältöjä lapsi alkaa luokitellahahmottaen eri lajityyppejä niiden realistisuuden mukaan. Noin viidennestäikävuodesta lähtien lapsen ajattelu kypsyy esikäsitteellisestä ajattelusta intuitiiviseksiajatteluksi, jolloin lapsi voi muun muassa ratkaista monenlaisia ongelmia ja tehdäpäätelmiä, mutta ei ole itse selvillä, miten tuli lopputulokseen. Saavutettuaan tämänvaiheen lapsella on valmiudet erottaa mediassa fakta ja fiktio, joskin vuorovaikutteisenja tosi-tv formaattien hämärtyneet rajat todellisuuden ja fiktion välillä on suurimediakasvatuksen haaste lasten todellisuudentajun kehitykselle. Esikoulu- ja kouluiänlähestyessä yksinkertaiset syy- ja seurauspäätelmät yleistyvät. Skriptien kehittyessälapsi hahmottaa tarinoita ja niiden juonen perusrakenteita oppien myös sepittämään21