Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin - katsaus ... - Mediakasvatus.fi
Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin - katsaus ... - Mediakasvatus.fi
Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin - katsaus ... - Mediakasvatus.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
tutkimusnäytön no<strong>ja</strong>lla on käynyt ilmi, että Sesame Street –ohjelmia paljon katsovat3–5-vuotiaat ovat ei-katsojia edistyneempiä tunnistamaan kir<strong>ja</strong>imia, numeroita, kehonosia <strong>ja</strong> muoto<strong>ja</strong> sekä taitavampia erottelemaan <strong>ja</strong> luokittelemaan asioita sekä ymmärtämäänmittasuhteita.Myöhemmissä ohjelmissa mediakasvatusta on kokeiltu yleisimmin erityisestiterveyskasvatukseen. Tämäntyyppiset tutkimukset ovat tavallisimpia psykologisen<strong>ja</strong> terveystieteiden tutkimuksen piirissä. Tutkimusasetelmina on lähes aina koululuokissatehtävä koe-kontrolliryhmä-asetelma, <strong>ja</strong> mittaukset tehdään eri ryhmille ennen- jälkeen -mittauksina. Vaikka aivan kaikki ohjelmat eivät ole osoittautuneet kovinvaikuttaviksi, enemmistö tutkimuksista on osoittanut, että mediakasvatuksen keinoinvoidaan melko tehokkaasti ennaltaehkäistä terveyden kannalta ongelmallista käyttäytymistäerityisesti riskiryhmissä, kuten syömishäiriölle alttiiden nuorten keskuudessa.Vaikutukset välittyvät yleensä asenteiden muuttumisen tuloksena, mistä on näyttöäesimerkiksi mediaväkivallan vaikutusten vähentämiseen tähtäävistä interventioista.<strong>Mediakasvatus</strong>ohjelmia on pystytty kehittämään mediaväkivaltaa hyväksyvienasenteiden vähentämiseksi (Voojis & van den Voort, 1993; Huesmann ym. (1996).Huesmannin ym:n interventiossa nuorten tehtävänä oli mm. tuottaa mediaväkivaltaakyseenalaistavia valistusvideoita itseä nuoremmille koululaisille. Huomattiin, ettänuorempien lasten valistajina toimineilla koululaisilla myönteiset asenteet mediaväkivaltaakohtaan vähenivät tehokkaimmin. Valistuksen kohteille, eli nuoremmillelapsille, pelkkä valistuksen kohteena oleminen ei saanut asenteiden muutoksia aikaanyhtä tehokkaasti.Austin <strong>ja</strong> Johnson (1997) kehittivät kehittäneet mediakasvatusta hyödyntävänkampan<strong>ja</strong>n, jolla onnistuneesti pystyttiin vähentämään alakouluikäisten lasten myönteisiäasenteita alkoholia kohtaan. Vanhemmille, yläkoulu- <strong>ja</strong> lukio-ikäisille tai sitävanhemmille nuorille suunnatut ohjelmat ovat liittyneet erityisesti kehonkuvaan,laihuuden ihannointiin (Irving & Perel, 2001). Ohjelmat perustuvat kognitiivis-behavioraalisiinkeinoihin, joiden tarkoituksena on muuttaa a<strong>ja</strong>ttelustrategioita <strong>ja</strong> asenteitasekä vastustaa näin median tuottamia paineita esimerkiksi ylikorostunutta laihuudenihannointia kohtaan. Keinovalikoimaan kuuluivat dokumentti- tai opetusohjelmat,strukturoidut keskustelut, joissa yritettiin tehdä nuoret tietoisiksi laihuuspaineista <strong>ja</strong>skeptisiksi median viestejä kohtaan.Kehonkuvaan liittyvien kognitioiden muuttamiseen tähdänneet Irving & Perel(2001) kokeilivat sisäisesti suuntautuneita (ihanteiden puntarointi omakohtaisesti) <strong>ja</strong>ulkoisiin, yleisempiin faktoihin perustuvia valistuskeino<strong>ja</strong>, jotka tähtäsivät kriittistena<strong>ja</strong>ttelutaitojen kehittämiseen <strong>ja</strong> yhteiskunnallisten vaikutuskeinojen käyttämiseenepäterveiden kauneusihanteiden vähentämiseksi. Tutki<strong>ja</strong>t huomasivat, että sekä ulkoisestiettä sisäisesti suuntautunut valistus että pelkkä valistusvideo olivat yhtä tehokkaitaskeptisen asenteen luomisessa naisopiskelijoiden parissa. Ulkoisesti suuntautunutvalistus lisäksi vähensi nuorten naisten halua muistuttaa valokuvamalle<strong>ja</strong>. Kokeetosoittivat, että oh<strong>ja</strong>tun keskustelun lisäksi media itsekin (video) on kovin elämysvoimainen<strong>ja</strong> tehokas valista<strong>ja</strong>.Austinin ym. (1990) mukaan lapset tulkitsevat mediaviestejä sekä loogisen vertailun(havainnot realismista, samanlaisuus) tietä että tunneperäisen prosessoinnin kautta,jolloin yleensä luodaan halu<strong>ja</strong> esimerkiksi houkuttelevia samastumiskohteita tarjo-117
Change language