Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin - katsaus ... - Mediakasvatus.fi

Yksinäisyys voi toimia myös median kulutuksen motiivina. Pelaamisen taustallaon havaittu esiintyvän yksinäisyyden lievitystä ja virtuaalista ystävyyttä pelihahmojenkanssa (Colwell & Payne, 2000; Sherry ym., 2001). Suomalaisilla 10–16-vuotiaillatytöillä ja pojilla pelaamisen motiivina esiintyi yksinäisyyden lieventämistä vähemmänkuin muita sosiaalisia motiiveja, elämyshakuisuutta, väkivallasta fantisointiatai tunteiden säätelyä pelaamisen avulla (Salokoski, 2005). Nuoremmilla pojilla sitäesiintyi kuitenkin enemmän kuin tytöillä tai vanhemmilla pojilla (Salokoski, 2005).Internetin käytön määrä saattaa myös alentaa sosiaalista kanssakäymistä ja onyhteydessä yksinäisyyteen ja masennukseen (Subrahmanyam, Kraut, Greenfield &Gross, 2001; Tarpley, 2001). Lisäksi internetin suurkulutuksen on todettu olevan yhteydessävähentyneeseen kommunikointiin perheen kanssa sekä vähentävän lapsenhenkilökohtaisen sosiaalisen ympäristön kokoa (Tarpley, 2001). Toisaalta internetilläon myös kommunikatiivinen funktio ja mahdollisuus sosiaalisten suhteiden luomiseeninternetin välityksellä. Tutkimukset osoittavatkin, että pidemmällä aikavälillä internetinkäyttäjien käsitys yksinäisyydestään vähenee ja myös ujot ja syrjäänvetäytyvätlapset ja erityisesti nuoret voivat tämän uuden kanavan kautta saada myönteisiä kokemuksiavuorovaikutuksesta toisten käyttäjien kanssa (Subrahmanyam, Kraut, Greenfield& Gross, 2001). Internetin välityksellä ylläpidetyistä sosiaalisista kontakteistapuuttuvat kuitenkin sosiaalisen vuorovaikutuksen keskeisiä tekijöitä, kuten katsekontakti,ilmeet, eleet ja kehon kieli (Mustonen & Pulkkinen, 2003). Nettikeskusteluissakäytetyt hymiöt (esim. iloisuus =); hämmästys =O, nauru =D) ovat suhteellisen köyhäkorvike aidolle tunneviestinnälle (Mustonen & Pulkkinen, 2003).Nettikiusaaminen on nykyajan haasteVuorovaikutteinen media on tuonut uusien mahdollisuuksien myötä myös uudenlaisethaittavaikutukset. Näistä yksi on uudenlainen vuorovaikutteisten viestimien välityksellätapahtuva kiusaaminen, jota pidetään Iso-Britanniassa merkittävänä uutenaterveysongelmana, johon liittyy monia psykososiaalisia haasteita (British BroadcastingCorporation, 2002). Toisaalta kiusaaminen sinällään ilmiönä ei ole uusi. Se onvain saanut uudenlaisen välineen. Iso-Britanniassa 7 % (NCH/Tesco Mobile, 2005)ja USA:ssa 6 % nuorista (Finkelhor ym., 2000) kertoi joutuneensa kiusaamisenkohteeksi internetissä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kuvagallerioista tehdyssä12–17-vuotiaille nuorille tehdyssä tutkimuksessa kuvagallerioiden kielteisiksi ilmiöiksinousivat pilkkaaminen, seksuaalisesti häiritsevät kommentit ja kuvien luvattomaankäyttöön tai manipulointiin liittyvät ongelmat. Tällaista tai muuta nettikiusaamistakertoi kohdanneensa viimeisen vuoden aikana joka viides (19 %) nuori. Kuitenkinvain 3 % nuorista ilmoitti, että on todella kärsinyt kiusaamisesta. Nettikiusaamisenmuodoista nuorille eniten kärsimystä tuottivat syrjintä, uhrin nimellä esiintyminensekä uhrin kuvien muokkaus ja luvaton levittely. Pilkkaavat kommentit kohdistuivaterityisesti toisten ulkonäköön. Muita tavallisia pilkan aiheita ovat esimerkiksi uskontoja elämänkatsomus sekä rasistiset teemat. Osaa käyttäjistä oli uhkailtu fyysiselläväkivallalla. Koulukiusaaminen on nettikiusaamista hieman yleisempää (23 %) jasen kokemukset ikävämpiä kuin nettikiusaamisen, sillä 7 % koulukiusatuista raportoikärsineensä siitä. Tulosten mukaan joka viides koulukiusaamistapaus jatkuu netissä.78