Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin - katsaus ... - Mediakasvatus.fi

epämiellyttävissä lääketieteellisissä tapauksissa, psyykkisissä häiriöissä, depressiossasekä riippuvuuksissa (Wiederholm & Wiederholm, 2004). Esimerkiksi Schreider jaWorkman (1999) havaitsivat, että syöpähoitojen aikana toteutettu virtuaalimaailmaahyödyntävä terapiajakso alensi ahdistusta ja stressiä 82 % lapsista.Virtuaalista mediaa hyödyntävän terapian etu on Wiederholmin ja Wiederholmin(2004) mukaan siinä, että se voi lyhentää hoitoja sekä olla tehokkaampaa, erityisestiniissä hoitomuodoissa, joissa perinteisesti käytettäisiin pelkästään potilaan mielikuvitusta.Kolmiulotteinen visualisuus ja immersio tehostavat kokemusta verrattunapelkkään terapeutin kuvaelmiin tapahtumista. Kielteisiä puolia ovat terapiamuodonkustannukset, jotka laitehankintoineen ovat suuria. Toisaalta ei ole myöskään aiheeseentoimitettua materiaalia vaan terapeutin tulee itse olla luova, mikä tuo alalle hyvinvaihtelevia käytäntöjä. Joillakin potilailla saattaa esiintyä myös sivuoireita pitkistävirtuaaliselle medialle altistumisesta. Tällaisia oireita on muun muassa migreeni.Hackett (2003) tuo esille perheterapian mallin, jossa on hyödynnetty mediastaotettuja ohjelmia vanhempien ja nuorten välisen kommunikoinnin löytämiseksi. EsimerkiksiHaluatko miljonääriksi -ohjelman formaatin kysymysten läpi käymisen malliahyödyntäen: Kenelle kukakin soittaisi, miten luulisit, että auttaisivat, jne. Hackettkorostaa yhteisen kielen ja kontekstin löytämistä, jossa media on suureksi avuksi.Internet on kasvavassa määrin tulossa terapian välineeksi. Nettiterapia tai e-terapia(E-theraphy), jossa potilaan ja terapeutin kommunikointi tapahtuu sähköisesti, onlisääntynyt sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa viime aikoina (mm. Ybarra & Eaton,2005). Nettiterapia asettaa haasteita vuorovaikutussuhteelle, koska terapeutti eivoi tällöin tehdä havaintoja potilaan sanattomasta viestinnästä (Seeman & Seeman,1999). Myös suorat kysymykset ja neuvot edellyttävät eettistä pohdintaa (Seeman &Seeman, 1999). Toisaalta uusi kommunikoinnin väline mahdollistaa joillekin ihmisillematalamman kynnyksen hakea apua. Tällaisia ovat esimerkiksi sosiaalisista peloistakärsivät ihmiset (Seeman & Seeman, 1999).Lasten ja nuorten nettiterapian hyödystä ja vaikuttavuudesta ei ole vielä tieteellisiätutkimuksia kattavasti (mm. Levy & Strombeck, 2002; Ybarra & Eaton, 2005). Onkuitenkin osoitettu, että esimerkiksi sähköpostin avulla voidaan tukea muun muassaperheterapiassa perheiden tiedon saantia ja jälkiseurantaa sekä luoda turvallisuudenja jatkuvuuden tunnetta asiakassuhteeseen (Constantino ym., 2007). Aikuisilla onhavaittu ahdistuneisuuden, depression ja unihäiriöiden alentumista posttraumaattisissaahdistuneisuushäiriöiden hoidoissa (Lange ym., 2000). Lisäksi virtuaalisessa ryhmäterapiassasyömishäiriöisten halu laihtua oli vähentynyt ja kehonkuva parantunut(Wintzelberg ym., 2000).Perinteisempää mediaakin hyödynnetään tehokkaasti tunnekokemusten läpi käymisessä.Elokuvaterapia on vähän tutkittu eikä sen vaikuttavuudesta ole vahvaa tieteellistänäyttöä. Se on kuitenkin hyvä esimerkki siitä, kuinka mediaa voidaan käyttääluovasti hyväksi tunteiden käsittelyssä. Yhdysvaltalainen psykologi Gary Solomon(2001) on alan pioneeri, jonka mukaan elokuvaterapian teho perustuu katsojan kohtaamiinpiilovaikutuksiin - omasta tajunnasta, tunnemaailmasta ja historiasta nouseviatuntemuksia ja tulkintoja. Elokuvaterapiaa voi tehdä yksilö- kuin ryhmäterapianakin.Se voi olla niin terapia- kuin itsehoitomuotokin. Media ja elokuvakin ovat kuitenkinvain väline muiden välineiden joukossa. Vaikka elokuvan kautta syntynyt yhteys to-67