Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin - katsaus ... - Mediakasvatus.fi

Lapset ja nuoret elävät kuitenkin hyvin vastakkaisten viestien ristitulessa nykyajanmediamaailmassa. Toisaalta mainoksissa heille tuputetaan pikaruokaa, hampurilaisia,karkkia, välipalaa sekä herkkuja. Toisaalta heidän tulisi olla langanlaihoja, kauniita,uhkearintaisia tai lihaksikkaita kopiota mallimarkkinoilta. Joidenkin nuorten ratkaisutähän ristiriitaan on ollut bulimia, jolloin voi ensin antautua herkuille, mutta yrittääpysyä epätoivoisesti mallin mitoissa antamalla ylen aina syönnin jälkeen (Brown &Witherspoon, 2002).Identiteettiongelmat ja syömishäiriöt, kuten anoreksia ja bulimia, ovat moninaisiahäiriöitä, joiden taustalla ovat moninaiset kehitykselliset sekä psyykkiset tekijät. Mediaomalta osaltaan lisää vettä myllyyn ja saattaa näin ollen olla hyvinkin suuri riskitekijäjoidenkin lasten ja nuorten kohdalla joko lisäämään ongelmia tai synnyttämälläniitä. Ääriesimerkki tällaisesta toiminnasta on pro ana sekä pro mia -internet-sivustot,joissa anoreksiaa ja bulimiaa sairastavat antavat toisilleen vertaistukea – tosin ei parantuakseen,vaan kannustaakseen toisiaan jatkamaan syömättömyyttään (Mulveen &Hepworth, 2006). Sivustoilla syömishäiriötä sairastavat korostavat, että anoreksia eiole sairaus, vaan elämäntapa ja että heillä on oikeus olla sairaalloisen laihoja. Sivustoillakeskeisenä elementtinä ovat myös thininspiration-kuvastot, joissa nuoret naisetesittelevät anorektisia vartaloitaan sekä mediasta tunnettujen langanlaihojen mallienvartaloita.Syömishäiriöiden riskiä ei kuitenkaan lisää pelkästään mallit ja ääri-ilmiöt, vaantavalliset ruokamainokset, joissa ongelmasyömistä tai lihomisongelmia käsitelläännormaaleina, jopa humoristisina asioina, joilla ei ole juurikaan ikäviä seurauksia(Mustonen, 2001; Wilson ja Blackhurst, 1999). Usein myös mainoksissa painonsakanssa tuskailevat naiset ovat normaalivartaloisia naisia, joiden pikemminkin tulisiostaa oikean kokoiset housut kuin ahtaa vääränkoon housuja jalkaansa.Seksistinen mediaSeksin ja paljaan pinnan määrä eri medioissa on kasvanut huomattavasti viime vuosikymmenten aikana. Musiikkivideot, saippuaoopperat, televisio-ohjelmat, mainokset,naisten ja nuorten lehdet sekä elokuvat (Hunteman & Morgan, 2001), puhumattakaaninternetin (Labre & Walsh-Childers, 2003), mutta myös tietokonepelien sisältämästäseksistä ja erotiikasta (mm. Salokoski, 2005) normalisoivat niissä esitettyä seksististämaailmaa nuorille (Huntemann & Morgann, 2001). Ne tarjoavat lapsille ja nuorilleylikorostuneen seksuaalisen maailmankuvan sekä ylivoimaisia minä-ihanteita jaideaalisia seksikkäitä vartaloita, jotka toimivat minäkuvan epätoivoisina mittareina(Huntemann & Morgan, 2001).Nuoruusiässä seksuaalisen identiteetin kehittyminen on huipussaan ja seurusteluunsekä seksiin liittyvät asiat rupeavat kiinnostamaan teiniä aivan eri tavalla kuin ennen.Mediasta ei tarvitse hakemalla hakea eroottisia sisältöjä, vaan Yhdysvalloissa tehtytutkimus 12-14-vuotiaiden suosimista mediasisällöistä osoitti, että 11 % niistä sisälsiseksiä. Eniten sitä oli musiikkivideoissa (40 %) (Pardun ym., 2005). Yhdysvaltalaisistavuonna 2001/2002 esitetyistä yhden kanavan televisio-ohjelmista 64 % sisälsiseksuaalisia sisältöjä (Kunkel ym., 2003). Merkittävää Pardun ja hänen kollegoidensatutkimuksessa oli se, että mitä enemmän nuori altistui median seksuaalisille sisällöille,63