Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin - katsaus ... - Mediakasvatus.fi

More documents

Recommendations

Info

mediamaailman ja todellisen maailman erottamista toisistaan. Moraalisen kehitykseneteneminen myös mahdollistaa syvällisemmät moraaliset ja arvopohdinnat mediasisällöistä(ks. Rosenkoetter, 2001). Nuori kyseenalaistaa mekaanisen sääntömoraalinja testaa yhteiskunnan normien järkevyyttä omalta kannaltaan.Itsemonitorointi ja tietoisuus median riskeistäMediataitojen kehityksessä edistyneimpiä taitoja ovat itsereflektoinnin taidot: kykymonitoroida omia tunteita ja reaktioita sekä käyttää psykologisia puolustuskeinoja(coping-mechanisms, coping-strategies). Pienten lasten coping-strategiat ovat kehittymättömämpiä,usein ei-kielellisiä kuin kouluikäisillä lapsilla tai nuoruusiässä jaheidän kykynsä käsitellä median sisältöjä ja hallita esimerkiksi mediapelkoja on siksirajoittuneempaa. Pienet lapset käyttävät tyypillisimmin ei-kognitiivisia strategioita(sulkevat silmänsä, hakeutuvat syliin, ottavat turvalelun kainaloon), kun taas vanhemmatlapset käyttävät enemmän kognitiivisia strategioita (muistuttavat itseään, etteiole totta, ajattelevat jotakin muuta). Varhaisnuoruudessa lapsi oppii arvioimaan etukäteen,millaisia aineistoja haluaa kokea ja valikoimaan mediasisältöjä yksilöllistentarpeidensa mukaisesti. Nuori voi myös tietoisesti hakeutua ahdistavien ja pelottavienmediasisältöjen pariin tietoisesti testatakseen tunteiden hallintaansa (”miehuuskoe”)tai karaistakseen itseään.Itsemonitorointiin kuuluu myös itsensä valmisteleminen psykologisesti epämukaviinasioihin, kuten ikäviin uutisiin, ja hakemaan varmentavaa tietoa erilaisista lähteistä.Myös tietoinen sisältöjen suodatus ja valikointi kuuluu nuorten netinkäyttäjienperustaitoihin: Livingstone ja Bober (2004) havaitsivat, että 56 % nuorista sivuuttavatnetin pornoaineistot ja 65 % kertoi tunnistavansa ja poistavansa sähköpostiin tulevatpornomainokset edes avaamatta niitä.Eräs mediataitojen osa-alue on tietoisuus median riskeistä ja ns. turvataidot,joiden avulla median käytön kielteisiä ilmiöitä voi välttää. Tärkeät, nuoruusiässä kehittyvätpsykologiset taidot, kuten hallinnan tunne ja minäpystyvyys, ovat edellytyksiämyös mediataitojen kehittymisessä. Digitaalisen median alueella tehdyt tutkimuksetosoittavat, että turvataidoista tutuimpia nuorille ovat salasanojen suojaaminen, samointietoisuus pornografisista ja pedofiilisista aineistoista on kasvanut (ks. Buckinghamym. (2004), mutta nuorten tietoisuus kaupallisen vaikuttamisen riskeistä on heikostitutkittu alue.Kuten Buckinghamin ym. (2004) tutkimuskatsaus tuo esille, sensuuri ja teknisetsuodatinohjelmat on havaittu kovin puutteellisiksi mediakasvatuksen ja myös mediasuojelunvälineiksi, sillä ne toimivat sattumanvaraisesti, lapset oppivat ohittamaansuodattimet, ja sensuuritoimet voivat vieläpä lisätä kielletyn hedelmän efektiä. Suodattimetvoivat olla tehokkaita aivan pienimpien lapsien suojelemisessa, mutta ne eivätauta tiedostamaan median riskejä siinä vaiheessa, kun mediaymmärrys kehittyy januorten olisikin syytä kehittää omia turvataitojaan. Mediaa koskeva hallinnan tunne jaminäpystyvyyden saavuttaminen tällä alueella edellyttää, että myös riskejä käsitelläänavoimen keskustelun ja työstämisen kautta, ei ongelmia piilotellen.Median ymmärrys ja myös sen vaikutukset riippuvat paljon myös käyttäjän motivaatiosta,mentaalisesta paneutumisesta asioihin sekä mediankäytön sosiaalisesta24
tilanteesta (katsaus aiheesta, ks. Mustonen, 2001). Lasten mediataitojen kehittyminenvaatii aikaa, kypsymistä ja myös elämänkokemusta. Haasteena onkin se, ettänykyisillä lapsilla on paljon kokemusta eri medioista, mutta ei tosielämästä. Siksimediakasvatuksessa aikuisen tuki on aina tarpeen, vaikka aikuisella ei olisikaan uusienmedioiden tuntemusta.Seuraavaan listaukseen on eritelty joitain keskeisiä mediasisältöjen riskejä, joistakasvattajien olisi hyvä olla tietoisia. Kuten Suomen laki kuvaohjelmien levittämisestäja esittämisestä määrittelee, erityisiä lasten kehitystä vaarantavia aineistoja ovat seksiin,väkivaltaan ja kauhuun liittyvät kuvaohjelmien sisällöt. Rikoslaki määritteleelisäksi laittomia aineistoja, joita ovat mm. lapsipornografiset sisällöt ja kiihottaminenkansanryhmiä vastaan. Sisältöjen lisäksi median riskitekijöitä voivat olla mediankäytönpaljous, mistä voi seurata riippuvuusongelmia.Median riskit eri-ikäisillä lapsilla (Mustonen, 2006b):Alle 10–12-vuotiaat• pornografiset aineistot (seksuaalisen kehityksen pulmat), seksuaalinen hyväksikäyttö• voimakkaat visuaaliset esitykset ja tunnekokemukset (pelot, unihäiriöt)• väkivalta (pelot, mallit, asenteet, turtuminen)• rasismi (suvaitsemattomuus)Yli 10–12-vuotiaat• väkivalta, erityisesti itsemurha (mallit)• ylierotisaatio (isoksi tulemisen paineet), seksuaalinen hyväksikäyttö• ääri-ideologiat (satanismi, natsimyönteisyys)• huumeet, päihteet (esikuvien voima)• rasismi (suvaitsemattomuus)• netti- ja peliriippuvuusLapsi ja media eri ikävaiheissa: yhteenvetoaTaaperoikäiset 0 – 3 vTunne-elämän kehitys: kiintymyssuhde, perusluottamus, autonomia, empatian alkeet,kyky kestää lyhyt ero vanhemmista.Taitojen ja leikin kehitys: toiminnallinen ja mallioppiminen, toiminnalliset leikitSosiaalinen kehitys: oman toiminnan hallinta, rinnakkaisleikkiAjattelun kehitys: minäkeskeinen ajattelu, kieli ja sanavarasto sekä mielikuvitus kehittyvät,pysyvyyden ja syy-seuraussuhteiden ymmärrys vaillinnaistaMediataidot:• Hatara käsitys median ja maailman suhteesta25
Page 1 and 2: Median vaikutukset lapsiin ja nuori
Page 3 and 4: MEDIAN VAIKUTUKSET LAPSIIN JA NUORI
Page 6 and 7: Nettikiusaaminen on nykyajan haaste
Page 8 and 9: TiivistelmäKatsauksen tarkoituksen
Page 10 and 11: EsipuheKäsillä oleva katsaus tote
Page 12 and 13: 1. TutkimuskatsausJohdantoKatsaukse
Page 14 and 15: jotka ovat sosiaalisia vaikuttajia
Page 16 and 17: Eri-ikäiset lapset ja nuoret media
Page 18 and 19: tulkinnoista. Kun lapsen sosiaalise
Page 20 and 21: omia tarinoitaan. Samoin kehittyy y
Page 24 and 25: • Kuvamedia kiinnostaa: lapsi- ja
Page 26 and 27: Moraalin kehitys: sovinnaisen moraa
Page 28 and 29: Suoja- ja riskitekijät mediasuhtee
Page 30 and 31: toiminta- tai suhtautumistapoina. M
Page 32 and 33: Pelaaminen vaatii monimutkaisia tai
Page 34 and 35: liioiteltiin, niitä höystettiin k
Page 36 and 37: latinolaiset ja natiivit amerikkala
Page 38 and 39: toiseksi alkoholin, tupakan, huumei
Page 40 and 41: (mm. Singer & Singer 1981, Singer,
Page 42 and 43: tutkittu eikä todennettu. Vaikka e
Page 44 and 45: Psykologiset vaikutukset: media ja
Page 46 and 47: olevan todellisuutta, on olemassa r
Page 48 and 49: 5-6-vuotiailla lapsilla sekä aktii
Page 50 and 51: C. Traumaan liittyvien asioiden jat
Page 52 and 53: käsittelystä syksyllä 2007 tiede
Page 54 and 55: uskonnolliset, rotuun, etniseen sek
Page 56 and 57: sallii muun muassa yhteydet ilman f
Page 58 and 59: Media ja identiteetin ongelmatMedia
Page 60 and 61: on todettu nuorten kielteisen minä
Page 62 and 63: sitä aktiivisempi hän itsekin pyr
Page 64 and 65: Myös sukupuolirooleihin liittyvät
Page 66 and 67: delliseen minään olisi itsehoitok
Page 68 and 69: Kolmanneksi mediakulutuksen määr
Page 70 and 71: myös yömyöhään pelaaminen, jos
Page 72 and 73:
Median sosiaaliset vaikutuksetSosia
Page 74 and 75:
kuin korkeasti koulutettu diplomi-i
Page 76 and 77:
Yksinäisyys voi toimia myös media
Page 78 and 79:
Kiusaajilla esiintyi myös enemmän
Page 80 and 81:
Osittain tämä kuitenkin kertoo me
Page 82 and 83:
kovinkaan hyvin.Peliväkivallan vai
Page 84 and 85:
vaikeusaste), pelit ovat väkivalta
Page 86 and 87:
lapsilla. Medialla on tilastollises
Page 88 and 89:
altistumisen määrä tietylle medi
Page 90 and 91:
päinvastoin. Jos yhteiskunnan väk
Page 92 and 93:
kykyyn ja väkivaltaa hyväksyviin
Page 94 and 95:
nyt vakaalla tasolla. (Kivivuosi, 2
Page 96 and 97:
Internetin ongelmakäyttöMediariip
Page 98 and 99:
Nettiriippuvuuden yleisyys ja oiree
Page 100 and 101:
vin paljon samanlaisia elementtejä
Page 102 and 103:
Riippuvuuden psykologiset taustaole
Page 104 and 105:
neljännes pojista oli huolissaan l
Page 106 and 107:
on löydettävissä yleisimmin aino
Page 108 and 109:
houkuttelua chat-palstoilla.Kaikki
Page 110 and 111:
usteissa medialukutaitona, erityise
Page 112 and 113:
mediansäätelykeinoista on satunna
Page 114 and 115:
esimerkiksi oppimateriaalia ja koke
Page 116 and 117:
amalla. Interventiot vaikuttavat pa
Page 118 and 119:
vaikeaa nuorille ja jopa aikuisille
Page 120 and 121:
Vertailuanalyysi: Mediasäätelyn j
Page 122 and 123:
Lastensuojelu ja media -aihetta kos
Page 124 and 125:
joutui neuvottelemaan Ofcomin kanss
Page 126 and 127:
(K12) ja 22 (K16). NICAMin asiantun
Page 128 and 129:
listaukseen eli tarjotaan aktiivise
Page 130 and 131:
musta ja edistää lasten ja nuorte
Page 132 and 133:
Lähteet:Imamura, Satoko (2006) Jap
Page 134 and 135:
3. SuosituksetKotilaisen ja Sintose
Page 136 and 137:
Mediakasvatuskeskus toimisi yhteise
Page 138 and 139:
taan ja sen toteutumisen arviointii
Page 140 and 141:
LähteetAlanen, V. (2007). Lastenta
Page 142 and 143:
Bushman, B. J. & Huesmann, L. R. (2
Page 144 and 145:
Escobar-Chaves, S.L., Tortolero, S.
Page 146 and 147:
Gunter, B. (1994). The question of
Page 148 and 149:
Kirmanen, T. (2000). Lapsi ja pelko
Page 150 and 151:
Li, Q. (2006). Cyberbullying in sch
Page 152 and 153:
Nurmela, S./TNS Gallup (2007). Laps
Page 154 and 155:
university students. Education Tech
Page 156 and 157:
teen chat rooms. Developmental Psyc
Page 158 and 159:
tobacco marketing and tobacco use i
Page 160:
ISSN 1797-1748Mediakasvatusseura ry
show all

Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin - katsaus ... - Mediakasvatus.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?