mediamaailman <strong>ja</strong> todellisen maailman erottamista toisistaan. Moraalisen kehitykseneteneminen myös mahdollistaa syvällisemmät moraaliset <strong>ja</strong> arvopohdinnat mediasisällöistä(ks. Rosenkoetter, 2001). Nuori kyseenalaistaa mekaanisen sääntömoraalin<strong>ja</strong> testaa yhteiskunnan normien järkevyyttä omalta kannaltaan.Itsemonitorointi <strong>ja</strong> tietoisuus median riskeistäMediataitojen kehityksessä edistyneimpiä taito<strong>ja</strong> ovat itsereflektoinnin taidot: kykymonitoroida omia tunteita <strong>ja</strong> reaktioita sekä käyttää psykologisia puolustuskeino<strong>ja</strong>(coping-mechanisms, coping-strategies). Pienten lasten coping-strategiat ovat kehittymättömämpiä,usein ei-kielellisiä kuin kouluikäisillä lapsilla tai nuoruusiässä <strong>ja</strong>heidän kykynsä käsitellä median sisältöjä <strong>ja</strong> hallita esimerkiksi mediapelko<strong>ja</strong> on siksirajoittuneempaa. Pienet lapset käyttävät tyypillisimmin ei-kognitiivisia strategioita(sulkevat silmänsä, hakeutuvat syliin, ottavat turvalelun kainaloon), kun taas vanhemmatlapset käyttävät enemmän kognitiivisia strategioita (muistuttavat itseään, etteiole totta, a<strong>ja</strong>ttelevat jotakin muuta). Varhaisnuoruudessa lapsi oppii arvioimaan etukäteen,millaisia aineisto<strong>ja</strong> haluaa kokea <strong>ja</strong> valikoimaan mediasisältöjä yksilöllistentarpeidensa mukaisesti. Nuori voi myös tietoisesti hakeutua ahdistavien <strong>ja</strong> pelottavienmediasisältöjen pariin tietoisesti testatakseen tunteiden hallintaansa (”miehuuskoe”)tai karaistakseen itseään.Itsemonitorointiin kuuluu myös itsensä valmisteleminen psykologisesti epämukaviinasioihin, kuten ikäviin uutisiin, <strong>ja</strong> hakemaan varmentavaa tietoa erilaisista lähteistä.Myös tietoinen sisältöjen suodatus <strong>ja</strong> valikointi kuuluu nuorten netinkäyttäjienperustaitoihin: Livingstone <strong>ja</strong> Bober (2004) havaitsivat, että 56 % nuorista sivuuttavatnetin pornoaineistot <strong>ja</strong> 65 % kertoi tunnistavansa <strong>ja</strong> poistavansa sähköpostiin tulevatpornomainokset edes avaamatta niitä.Eräs mediataitojen osa-alue on tietoisuus median riskeistä <strong>ja</strong> ns. turvataidot,joiden avulla median käytön kielteisiä ilmiöitä voi välttää. Tärkeät, nuoruusiässä kehittyvätpsykologiset taidot, kuten hallinnan tunne <strong>ja</strong> minäpystyvyys, ovat edellytyksiämyös mediataitojen kehittymisessä. Digitaalisen median alueella tehdyt tutkimuksetosoittavat, että turvataidoista tutuimpia nuorille ovat salasanojen suo<strong>ja</strong>aminen, samointietoisuus pornogra<strong>fi</strong>sista <strong>ja</strong> pedo<strong>fi</strong>ilisista aineistoista on kasvanut (ks. Buckinghamym. (2004), mutta nuorten tietoisuus kaupallisen vaikuttamisen riskeistä on heikostitutkittu alue.Kuten Buckinghamin ym. (2004) tutkimus<strong>katsaus</strong> tuo esille, sensuuri <strong>ja</strong> teknisetsuodatinohjelmat on havaittu kovin puutteellisiksi mediakasvatuksen <strong>ja</strong> myös mediasuojelunvälineiksi, sillä ne toimivat sattumanvaraisesti, lapset oppivat ohittamaansuodattimet, <strong>ja</strong> sensuuritoimet voivat vieläpä lisätä kielletyn hedelmän efektiä. Suodattimetvoivat olla tehokkaita aivan pienimpien lapsien suojelemisessa, mutta ne eivätauta tiedostamaan median riskejä siinä vaiheessa, kun mediaymmärrys kehittyy <strong>ja</strong>nuorten olisikin syytä kehittää omia turvataito<strong>ja</strong>an. Mediaa koskeva hallinnan tunne <strong>ja</strong>minäpystyvyyden saavuttaminen tällä alueella edellyttää, että myös riskejä käsitelläänavoimen keskustelun <strong>ja</strong> työstämisen kautta, ei ongelmia piilotellen.<strong>Median</strong> ymmärrys <strong>ja</strong> myös sen <strong>vaikutukset</strong> riippuvat paljon myös käyttäjän motivaatiosta,mentaalisesta paneutumisesta asioihin sekä mediankäytön sosiaalisesta24
tilanteesta (<strong>katsaus</strong> aiheesta, ks. Mustonen, 2001). Lasten mediataitojen kehittyminenvaatii aikaa, kypsymistä <strong>ja</strong> myös elämänkokemusta. Haasteena onkin se, ettänykyisillä lapsilla on paljon kokemusta eri medioista, mutta ei tosielämästä. Siksimediakasvatuksessa aikuisen tuki on aina tarpeen, vaikka aikuisella ei olisikaan uusienmedioiden tuntemusta.Seuraavaan listaukseen on eritelty joitain keskeisiä mediasisältöjen riskejä, joistakasvattajien olisi hyvä olla tietoisia. Kuten Suomen laki kuvaohjelmien levittämisestä<strong>ja</strong> esittämisestä määrittelee, erityisiä lasten kehitystä vaarantavia aineisto<strong>ja</strong> ovat seksiin,väkivaltaan <strong>ja</strong> kauhuun liittyvät kuvaohjelmien sisällöt. Rikoslaki määritteleelisäksi laittomia aineisto<strong>ja</strong>, joita ovat mm. lapsipornogra<strong>fi</strong>set sisällöt <strong>ja</strong> kiihottaminenkansanryhmiä vastaan. Sisältöjen lisäksi median riskitekijöitä voivat olla mediankäytönpaljous, mistä voi seurata riippuvuusongelmia.<strong>Median</strong> riskit eri-ikäisillä lapsilla (Mustonen, 2006b):Alle 10–12-vuotiaat• pornogra<strong>fi</strong>set aineistot (seksuaalisen kehityksen pulmat), seksuaalinen hyväksikäyttö• voimakkaat visuaaliset esitykset <strong>ja</strong> tunnekokemukset (pelot, unihäiriöt)• väkivalta (pelot, mallit, asenteet, turtuminen)• rasismi (suvaitsemattomuus)Yli 10–12-vuotiaat• väkivalta, erityisesti itsemurha (mallit)• ylierotisaatio (isoksi tulemisen paineet), seksuaalinen hyväksikäyttö• ääri-ideologiat (satanismi, natsimyönteisyys)• huumeet, päihteet (esikuvien voima)• rasismi (suvaitsemattomuus)• netti- <strong>ja</strong> peliriippuvuusLapsi <strong>ja</strong> media eri ikävaiheissa: yhteenvetoaTaaperoikäiset 0 – 3 vTunne-elämän kehitys: kiintymyssuhde, perusluottamus, autonomia, empatian alkeet,kyky kestää lyhyt ero vanhemmista.Taitojen <strong>ja</strong> leikin kehitys: toiminnallinen <strong>ja</strong> mallioppiminen, toiminnalliset leikitSosiaalinen kehitys: oman toiminnan hallinta, rinnakkaisleikkiA<strong>ja</strong>ttelun kehitys: minäkeskeinen a<strong>ja</strong>ttelu, kieli <strong>ja</strong> sanavarasto sekä mielikuvitus kehittyvät,pysyvyyden <strong>ja</strong> syy-seuraussuhteiden ymmärrys vaillinnaistaMediataidot:• Hatara käsitys median <strong>ja</strong> maailman suhteesta25
- Page 1 and 2: Median vaikutukset lapsiin ja nuori
- Page 3 and 4: MEDIAN VAIKUTUKSET LAPSIIN JA NUORI
- Page 6 and 7: Nettikiusaaminen on nykyajan haaste
- Page 8 and 9: TiivistelmäKatsauksen tarkoituksen
- Page 10 and 11: EsipuheKäsillä oleva katsaus tote
- Page 12 and 13: 1. TutkimuskatsausJohdantoKatsaukse
- Page 14 and 15: jotka ovat sosiaalisia vaikuttajia
- Page 16 and 17: Eri-ikäiset lapset ja nuoret media
- Page 18 and 19: tulkinnoista. Kun lapsen sosiaalise
- Page 20 and 21: omia tarinoitaan. Samoin kehittyy y
- Page 24 and 25: • Kuvamedia kiinnostaa: lapsi- ja
- Page 26 and 27: Moraalin kehitys: sovinnaisen moraa
- Page 28 and 29: Suoja- ja riskitekijät mediasuhtee
- Page 30 and 31: toiminta- tai suhtautumistapoina. M
- Page 32 and 33: Pelaaminen vaatii monimutkaisia tai
- Page 34 and 35: liioiteltiin, niitä höystettiin k
- Page 36 and 37: latinolaiset ja natiivit amerikkala
- Page 38 and 39: toiseksi alkoholin, tupakan, huumei
- Page 40 and 41: (mm. Singer & Singer 1981, Singer,
- Page 42 and 43: tutkittu eikä todennettu. Vaikka e
- Page 44 and 45: Psykologiset vaikutukset: media ja
- Page 46 and 47: olevan todellisuutta, on olemassa r
- Page 48 and 49: 5-6-vuotiailla lapsilla sekä aktii
- Page 50 and 51: C. Traumaan liittyvien asioiden jat
- Page 52 and 53: käsittelystä syksyllä 2007 tiede
- Page 54 and 55: uskonnolliset, rotuun, etniseen sek
- Page 56 and 57: sallii muun muassa yhteydet ilman f
- Page 58 and 59: Media ja identiteetin ongelmatMedia
- Page 60 and 61: on todettu nuorten kielteisen minä
- Page 62 and 63: sitä aktiivisempi hän itsekin pyr
- Page 64 and 65: Myös sukupuolirooleihin liittyvät
- Page 66 and 67: delliseen minään olisi itsehoitok
- Page 68 and 69: Kolmanneksi mediakulutuksen määr
- Page 70 and 71: myös yömyöhään pelaaminen, jos
- Page 72 and 73:
Median sosiaaliset vaikutuksetSosia
- Page 74 and 75:
kuin korkeasti koulutettu diplomi-i
- Page 76 and 77:
Yksinäisyys voi toimia myös media
- Page 78 and 79:
Kiusaajilla esiintyi myös enemmän
- Page 80 and 81:
Osittain tämä kuitenkin kertoo me
- Page 82 and 83:
kovinkaan hyvin.Peliväkivallan vai
- Page 84 and 85:
vaikeusaste), pelit ovat väkivalta
- Page 86 and 87:
lapsilla. Medialla on tilastollises
- Page 88 and 89:
altistumisen määrä tietylle medi
- Page 90 and 91:
päinvastoin. Jos yhteiskunnan väk
- Page 92 and 93:
kykyyn ja väkivaltaa hyväksyviin
- Page 94 and 95:
nyt vakaalla tasolla. (Kivivuosi, 2
- Page 96 and 97:
Internetin ongelmakäyttöMediariip
- Page 98 and 99:
Nettiriippuvuuden yleisyys ja oiree
- Page 100 and 101:
vin paljon samanlaisia elementtejä
- Page 102 and 103:
Riippuvuuden psykologiset taustaole
- Page 104 and 105:
neljännes pojista oli huolissaan l
- Page 106 and 107:
on löydettävissä yleisimmin aino
- Page 108 and 109:
houkuttelua chat-palstoilla.Kaikki
- Page 110 and 111:
usteissa medialukutaitona, erityise
- Page 112 and 113:
mediansäätelykeinoista on satunna
- Page 114 and 115:
esimerkiksi oppimateriaalia ja koke
- Page 116 and 117:
amalla. Interventiot vaikuttavat pa
- Page 118 and 119:
vaikeaa nuorille ja jopa aikuisille
- Page 120 and 121:
Vertailuanalyysi: Mediasäätelyn j
- Page 122 and 123:
Lastensuojelu ja media -aihetta kos
- Page 124 and 125:
joutui neuvottelemaan Ofcomin kanss
- Page 126 and 127:
(K12) ja 22 (K16). NICAMin asiantun
- Page 128 and 129:
listaukseen eli tarjotaan aktiivise
- Page 130 and 131:
musta ja edistää lasten ja nuorte
- Page 132 and 133:
Lähteet:Imamura, Satoko (2006) Jap
- Page 134 and 135:
3. SuosituksetKotilaisen ja Sintose
- Page 136 and 137:
Mediakasvatuskeskus toimisi yhteise
- Page 138 and 139:
taan ja sen toteutumisen arviointii
- Page 140 and 141:
LähteetAlanen, V. (2007). Lastenta
- Page 142 and 143:
Bushman, B. J. & Huesmann, L. R. (2
- Page 144 and 145:
Escobar-Chaves, S.L., Tortolero, S.
- Page 146 and 147:
Gunter, B. (1994). The question of
- Page 148 and 149:
Kirmanen, T. (2000). Lapsi ja pelko
- Page 150 and 151:
Li, Q. (2006). Cyberbullying in sch
- Page 152 and 153:
Nurmela, S./TNS Gallup (2007). Laps
- Page 154 and 155:
university students. Education Tech
- Page 156 and 157:
teen chat rooms. Developmental Psyc
- Page 158 and 159:
tobacco marketing and tobacco use i
- Page 160:
ISSN 1797-1748Mediakasvatusseura ry