Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin - katsaus ... - Mediakasvatus.fi

kykyyn ja väkivaltaa hyväksyviin asenteisiin, jotka ovat turtumisen kannalta keskeisiätekijöitä (Funk, Baldacci, Pasold & Baumgardner, 2004; Funk, Buchman, Jenks &Bechtoldt, 2003). Väkivaltaisten mediasisältöjen saadessa yliotteen lapsen tai nuorenvapaa-ajasta, riskinä on Mustosen (2007) mukaan se, että hän turtuu ja tottuu kokemaansaniin, etteivät suuretkaan elämykset riitä stimuloimaan tunteita. Turtumineneli poisherkistyminen saa aikaan sen, että esimerkiksi fysiologiset ja kokemuksellisettunnereaktiot vähenevät pikku hiljaa. Turtuminen vaikuttaa olennaisesti myös empatiakykyyn.Klassisissa turtumiskokeissa (Drabman & Thomas, 1974; Griffiths &Schuckford, 1989) on osoitettu, että väkivallalle altistetut lapset tuntevat vähemmänmyötätuntoa ja ovat vähemmän halukkaita auttamaan onnettomuuden uhreja kuinkontrolliryhmän lapset.Chat- ja internetkulttuurit perustuvat Oksasen (2006) mukaan yhä enenevässämäärin ihmisten tosiasialliselle kohtaamattomuudelle. Pysyvyyden turvaa tuovatkokemukset saattavat vaihtua alinomaiselle online-läsnäololle, jolloin minuus muistuttaapikemminkin heilahtelevia pörssikursseja, joissa voi voittaa, mutta myös hävitäkatkerasti. Internetissä voi keskustelukumppanin sulkea pois, kun tämä ei enäämiellytä. Tämä mahdollistaa objektisuhteissaan haavoitettujen narsististen tarpeidentyydyttämisen. Oksanen puhuukin teknologiavälitteisestä narsismista, jossa käyttäjävoi mielensä mukaan päättää kuka on ja kenen kanssa seurustelee. Riskinä voi ollanarsistiset kaikkivoipaisuuden fantasiat ja vallan tunne, jotka epävarmuuden ja ahdistuksenseurauksena näkyvät tarpeena kontrolloida itseä ja ympäristöä. Kontrollin tarvevoi näkyä joko siitä luopumisena tai sen viemisenä äärimmäisyyksiin esimerkiksi hakemallaäärielämyksiä extreme-lajeista, kontrolloimalla syömistään äärimmäisyyksiin(anorexia nervosassa) sekä hakemalla lohtua fyysisen kivun kautta itseään viiltelemällä.Kontrollin hirttosilmukassa pyristelevät minuudet toteutuvat Oksasen (2006)mukaan satuttamisen kautta. Tällöin vain joko toisen tai oman itsen satuttaminen saayksilön tuntemaan. Äärielämysten kulttuurissa ylilyönnit aktualisoituvat helposti.Voimaannuttaako väkivalta?Perinteisten vaikutustutkimusten rinnalla on jo vuosikymmeniä tutkittu myös katsojienkokemuksia vastaanottotutkimuksien perinteessä, jossa on pyritty korostamaankatsojan tulkintaa myös niiden ilmiviestejä vastustaen. Yksi tämän tutkimushaaranvarhaisista teorioista oli katarsisteoria, jonka mukaan väkivaltaviihteen katsominenvähentäisi yksilön olemassa olevaa aggressiota. Tieteelliset tutkimukset eivät tue tätäoletusta (mm. Gunter, 1994), vaikkakin sitä on jonkin verran sovellettu myös esimerkiksipelitutkimuksissa (ks. Salokoski ym., 2002).Idea katharsiksesta on Lamminluodon (2004) mukaan tänä päivänä muuttanutmuotoaan ja nykyään puhutaan muun muassa voimaantumisesta (empowerment),millä tarkoitetaan populaarikulttuurin kykyä lisätä katsojan voiman tunnetta ja toimintakykyä(Nieminen & Pantti, 2004). Voimaantumisesta puhutaan erityisesti vuorovaikutteistenpelien yhteydessä, joissa oletetaan, että pelaajat voivat ammentaa pelienarkkityyppisten kamppailujen tiimellyksestä sisäistä voiman tunnetta, jolla puolestaanvoi olla merkitystä heidän toimintakykyisyyteensä ja identiteettinsä rakentumisenkannalta (Ermi ym., 2005a).94