kykyyn <strong>ja</strong> väkivaltaa hyväksyviin asenteisiin, jotka ovat turtumisen kannalta keskeisiätekijöitä (Funk, Baldacci, Pasold & Baumgardner, 2004; Funk, Buchman, Jenks &Bechtoldt, 2003). Väkivaltaisten mediasisältöjen saadessa yliotteen lapsen tai nuorenvapaa-a<strong>ja</strong>sta, riskinä on Mustosen (2007) mukaan se, että hän turtuu <strong>ja</strong> tottuu kokemaansaniin, etteivät suuretkaan elämykset riitä stimuloimaan tunteita. Turtumineneli poisherkistyminen saa aikaan sen, että esimerkiksi fysiologiset <strong>ja</strong> kokemuksellisettunnereaktiot vähenevät pikku hil<strong>ja</strong>a. Turtuminen vaikuttaa olennaisesti myös empatiakykyyn.Klassisissa turtumiskokeissa (Drabman & Thomas, 1974; Grif<strong>fi</strong>ths &Schuckford, 1989) on osoitettu, että väkivallalle altistetut lapset tuntevat vähemmänmyötätuntoa <strong>ja</strong> ovat vähemmän halukkaita auttamaan onnettomuuden uhre<strong>ja</strong> kuinkontrolliryhmän lapset.Chat- <strong>ja</strong> internetkulttuurit perustuvat Oksasen (2006) mukaan yhä enenevässämäärin ihmisten tosiasialliselle kohtaamattomuudelle. Pysyvyyden turvaa tuovatkokemukset saattavat vaihtua alinomaiselle online-läsnäololle, jolloin minuus muistuttaapikemminkin heilahtelevia pörssikursse<strong>ja</strong>, joissa voi voittaa, mutta myös hävitäkatkerasti. Internetissä voi keskustelukumppanin sulkea pois, kun tämä ei enäämiellytä. Tämä mahdollistaa objektisuhteissaan haavoitettujen narsististen tarpeidentyydyttämisen. Oksanen puhuukin teknologiavälitteisestä narsismista, jossa käyttäjävoi mielensä mukaan päättää kuka on <strong>ja</strong> kenen kanssa seurustelee. Riskinä voi ollanarsistiset kaikkivoipaisuuden fantasiat <strong>ja</strong> vallan tunne, jotka epävarmuuden <strong>ja</strong> ahdistuksenseurauksena näkyvät tarpeena kontrolloida itseä <strong>ja</strong> ympäristöä. Kontrollin tarvevoi näkyä joko siitä luopumisena tai sen viemisenä äärimmäisyyksiin esimerkiksi hakemallaäärielämyksiä extreme-lajeista, kontrolloimalla syömistään äärimmäisyyksiin(anorexia nervosassa) sekä hakemalla lohtua fyysisen kivun kautta itseään viiltelemällä.Kontrollin hirttosilmukassa pyristelevät minuudet toteutuvat Oksasen (2006)mukaan satuttamisen kautta. Tällöin vain joko toisen tai oman itsen satuttaminen saayksilön tuntemaan. Äärielämysten kulttuurissa ylilyönnit aktualisoituvat helposti.Voimaannuttaako väkivalta?Perinteisten vaikutustutkimusten rinnalla on jo vuosikymmeniä tutkittu myös katsojienkokemuksia vastaanottotutkimuksien perinteessä, jossa on pyritty korostamaankatso<strong>ja</strong>n tulkintaa myös niiden ilmiviestejä vastustaen. Yksi tämän tutkimushaaranvarhaisista teorioista oli katarsisteoria, jonka mukaan väkivaltaviihteen katsominenvähentäisi yksilön olemassa olevaa aggressiota. Tieteelliset tutkimukset eivät tue tätäoletusta (mm. Gunter, 1994), vaikkakin sitä on jonkin verran sovellettu myös esimerkiksipelitutkimuksissa (ks. Salokoski ym., 2002).Idea katharsiksesta on Lamminluodon (2004) mukaan tänä päivänä muuttanutmuotoaan <strong>ja</strong> nykyään puhutaan muun muassa voimaantumisesta (empowerment),millä tarkoitetaan populaarikulttuurin kykyä lisätä katso<strong>ja</strong>n voiman tunnetta <strong>ja</strong> toimintakykyä(Nieminen & Pantti, 2004). Voimaantumisesta puhutaan erityisesti vuorovaikutteistenpelien yhteydessä, joissa oletetaan, että pelaa<strong>ja</strong>t voivat ammentaa pelienarkkityyppisten kamppailujen tiimellyksestä sisäistä voiman tunnetta, jolla puolestaanvoi olla merkitystä heidän toimintakykyisyyteensä <strong>ja</strong> identiteettinsä rakentumisenkannalta (Ermi ym., 2005a).94
Ermin ym. (2005a) havainnot 10–12-vuotiaiden koululaisten pelikokemuksistatukevat ainakin epäsuorasti voimaantumisen <strong>ja</strong> mielikuvituksella vapautumisen tulkintamalle<strong>ja</strong>.Esimerkkinä Ermi käyttää lapsen haastattelua, jossa kerrotaan pimeänpelon voittamisesta pelin monsterit kohtaamalla pimeässä huoneessa. Ermi kuitenkintoteaa, ettei ensisi<strong>ja</strong>isena samastumiskohteena ollut pelihahmo eikä kysymyksessäsiten olisi yksiselitteisesti pelihahmojen voimiin <strong>ja</strong> tekoihin samastuva eläytyminen.Keskeisempää näyttäisi heidän tulosten mukaan olevan uppoutuminen <strong>fi</strong>ktiiviseenpelimaailmaan, joka tarjoaa todellisen maailman rajoituksista vapaita toiminnanmahdollisuuksia.Vaikutusten kannalta merkittäväksi tekijäksi samastumisen <strong>ja</strong> uppoutumisen onnähnyt myös toinen suomalainen pelitutki<strong>ja</strong> Latva (200X), joka havaitsi 6 -8-vuotiaillalapsilla, että tunnelataukset olivat selkeästi voimakkaampia silloin, kun lapsiuppoutui peliin. Reaktiot olivat hyvin yksilöllisiä. Ne lapset, jotka samastuivat pelihahmoonhyvin voimakkaasti, keskustelivat ääneen muiden pelihahmojen kanssa<strong>ja</strong> pystyivät samastumaan jopa liiskautuneeseen lampaaseen, jolloin myös järkytyspelin tapahtumista oli suurempi. Ne lapset, jotka pelasivat enemmän ulkopuolisellaotteella, suhtautuivat myös pelin tapahtumiin kevyemmin muun muassa naureskellentapahtumille.Ermi ym. (2005a) nosti esille tärkeän huomion siitä, että mediaväkivaltaa ei tulekäsitellä liian yksioikoisena ilmiönä, vaan että siihen liittyy paljon erilaisia ulottuvuuksia.Myös Buckingham (mm. 2000) on nostanut esille kysymyksen siitä, että josmediaväkivalta on epämiellyttävää <strong>ja</strong> haitallista, miksi lapset kuitenkin katsovat sitävapaaehtoisesti.Lapsia viehättävät jännittävät televisio-ohjelmat <strong>ja</strong> elokuvat, jotka pelottavat heitä(Buckingham, 2000; Kytömäki, 1999; Kimanen, 2000; Sihvonen, 2004). Lapsen onmahdollista myös mediaväkivallan välityksellä samastua tarinan myötä koettuihinjännityksen, pelon tai esimerkiksi menetyksen tunteisiin, se auttaa lapsia käsittelemäänkielteisiä tunteita sekä antaa tunteen tilanteen hallinnasta (mm. Buckingham,2000; Mustonen, 2001; Salokoski, 2007). Mediaväkivalta mahdollistaa itsehallinnan<strong>ja</strong> tunnehallinnan opettelua <strong>ja</strong> testausta sekä peloilla leikkimisen <strong>ja</strong> pelkojen hallinnanopettelua. Toisaalta väkivallassa kiinnostaa kiellettyyn liittyvä jännitys <strong>ja</strong> tabujenrikkominen (Lamminluoto, 2004; Mustonen, 2001), mikä tulee esille niin Ermin ym.(2005a) kuin myös Salokosken (2005) tutkimuksissa. Kiellettyyn liittyvä jännitys,väkivaltaisen <strong>ja</strong> rikollisen toiminnan tarjoamat arkielämästä irrottavat <strong>ja</strong> kiehtovatfantasiat ovat lasten esille nostamia suosion osatekijöitä (Ermi ym., 2005a). Salokosken(2005) tutkimuksessa väkivaltaa sisältävien pelien suosiminen oli yhteydessäväkivallasta fantisointiin, haluun tapella vastusta<strong>ja</strong>n kanssa <strong>ja</strong> haluun tehdä asioita,joita oikeasti ei saa tehdä. Mediaväkivallan on oletettu pojilla liittyvän myös sukupuoliroolienvahvistamiseen (mm. Mustonen, 2001).Rikosuutisoinnin <strong>vaikutukset</strong>Rikosuutisoinnin määrä on lisääntynyt voimakkaasti useimmissa länsimaissa <strong>ja</strong> myösSuomessa, vaikka väestön rikollisuus on pysynyt suhteellisen vakaana (Kivivuori,2004). Myös väkivaltauutisointi on lisääntynyt samalla kun rikollisuus on pysy-95
- Page 1 and 2:
Median vaikutukset lapsiin ja nuori
- Page 3 and 4:
MEDIAN VAIKUTUKSET LAPSIIN JA NUORI
- Page 6 and 7:
Nettikiusaaminen on nykyajan haaste
- Page 8 and 9:
TiivistelmäKatsauksen tarkoituksen
- Page 10 and 11:
EsipuheKäsillä oleva katsaus tote
- Page 12 and 13:
1. TutkimuskatsausJohdantoKatsaukse
- Page 14 and 15:
jotka ovat sosiaalisia vaikuttajia
- Page 16 and 17:
Eri-ikäiset lapset ja nuoret media
- Page 18 and 19:
tulkinnoista. Kun lapsen sosiaalise
- Page 20 and 21:
omia tarinoitaan. Samoin kehittyy y
- Page 22 and 23:
mediamaailman ja todellisen maailma
- Page 24 and 25:
• Kuvamedia kiinnostaa: lapsi- ja
- Page 26 and 27:
Moraalin kehitys: sovinnaisen moraa
- Page 28 and 29:
Suoja- ja riskitekijät mediasuhtee
- Page 30 and 31:
toiminta- tai suhtautumistapoina. M
- Page 32 and 33:
Pelaaminen vaatii monimutkaisia tai
- Page 34 and 35:
liioiteltiin, niitä höystettiin k
- Page 36 and 37:
latinolaiset ja natiivit amerikkala
- Page 38 and 39:
toiseksi alkoholin, tupakan, huumei
- Page 40 and 41:
(mm. Singer & Singer 1981, Singer,
- Page 42 and 43: tutkittu eikä todennettu. Vaikka e
- Page 44 and 45: Psykologiset vaikutukset: media ja
- Page 46 and 47: olevan todellisuutta, on olemassa r
- Page 48 and 49: 5-6-vuotiailla lapsilla sekä aktii
- Page 50 and 51: C. Traumaan liittyvien asioiden jat
- Page 52 and 53: käsittelystä syksyllä 2007 tiede
- Page 54 and 55: uskonnolliset, rotuun, etniseen sek
- Page 56 and 57: sallii muun muassa yhteydet ilman f
- Page 58 and 59: Media ja identiteetin ongelmatMedia
- Page 60 and 61: on todettu nuorten kielteisen minä
- Page 62 and 63: sitä aktiivisempi hän itsekin pyr
- Page 64 and 65: Myös sukupuolirooleihin liittyvät
- Page 66 and 67: delliseen minään olisi itsehoitok
- Page 68 and 69: Kolmanneksi mediakulutuksen määr
- Page 70 and 71: myös yömyöhään pelaaminen, jos
- Page 72 and 73: Median sosiaaliset vaikutuksetSosia
- Page 74 and 75: kuin korkeasti koulutettu diplomi-i
- Page 76 and 77: Yksinäisyys voi toimia myös media
- Page 78 and 79: Kiusaajilla esiintyi myös enemmän
- Page 80 and 81: Osittain tämä kuitenkin kertoo me
- Page 82 and 83: kovinkaan hyvin.Peliväkivallan vai
- Page 84 and 85: vaikeusaste), pelit ovat väkivalta
- Page 86 and 87: lapsilla. Medialla on tilastollises
- Page 88 and 89: altistumisen määrä tietylle medi
- Page 90 and 91: päinvastoin. Jos yhteiskunnan väk
- Page 94 and 95: nyt vakaalla tasolla. (Kivivuosi, 2
- Page 96 and 97: Internetin ongelmakäyttöMediariip
- Page 98 and 99: Nettiriippuvuuden yleisyys ja oiree
- Page 100 and 101: vin paljon samanlaisia elementtejä
- Page 102 and 103: Riippuvuuden psykologiset taustaole
- Page 104 and 105: neljännes pojista oli huolissaan l
- Page 106 and 107: on löydettävissä yleisimmin aino
- Page 108 and 109: houkuttelua chat-palstoilla.Kaikki
- Page 110 and 111: usteissa medialukutaitona, erityise
- Page 112 and 113: mediansäätelykeinoista on satunna
- Page 114 and 115: esimerkiksi oppimateriaalia ja koke
- Page 116 and 117: amalla. Interventiot vaikuttavat pa
- Page 118 and 119: vaikeaa nuorille ja jopa aikuisille
- Page 120 and 121: Vertailuanalyysi: Mediasäätelyn j
- Page 122 and 123: Lastensuojelu ja media -aihetta kos
- Page 124 and 125: joutui neuvottelemaan Ofcomin kanss
- Page 126 and 127: (K12) ja 22 (K16). NICAMin asiantun
- Page 128 and 129: listaukseen eli tarjotaan aktiivise
- Page 130 and 131: musta ja edistää lasten ja nuorte
- Page 132 and 133: Lähteet:Imamura, Satoko (2006) Jap
- Page 134 and 135: 3. SuosituksetKotilaisen ja Sintose
- Page 136 and 137: Mediakasvatuskeskus toimisi yhteise
- Page 138 and 139: taan ja sen toteutumisen arviointii
- Page 140 and 141: LähteetAlanen, V. (2007). Lastenta
- Page 142 and 143:
Bushman, B. J. & Huesmann, L. R. (2
- Page 144 and 145:
Escobar-Chaves, S.L., Tortolero, S.
- Page 146 and 147:
Gunter, B. (1994). The question of
- Page 148 and 149:
Kirmanen, T. (2000). Lapsi ja pelko
- Page 150 and 151:
Li, Q. (2006). Cyberbullying in sch
- Page 152 and 153:
Nurmela, S./TNS Gallup (2007). Laps
- Page 154 and 155:
university students. Education Tech
- Page 156 and 157:
teen chat rooms. Developmental Psyc
- Page 158 and 159:
tobacco marketing and tobacco use i
- Page 160:
ISSN 1797-1748Mediakasvatusseura ry