Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin - katsaus ... - Mediakasvatus.fi

usteissa medialukutaitona, erityisesti äidinkielen ja kirjallisuuden sekä kuvataiteenoppiaineiden kohdalla. Mediakasvatuksella on ollut opetussuunnitelmissa aihekokonaisuuden,ei oppiaineen asema peruskoulun alusta asti (katsaus aiheeseen, ks. Kupiainenym. 2007). Perusopetuksessaoppiaineet läpäisevän aihekokonaisuuden nimenä onViestintä ja mediataito, ja sen tavoitteina on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja,edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja.Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistäviestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana(POPS 2004, 39). Kupiaisen ym. (2007) havaintojen mukaan koulujen mediakasvatustyöon epäsystemaattista ja lähinnä yksittäisten opettajien harteilla.Kotilaisen ja Sintosen (2005) mukaan mediakasvatuksella on koulujen lisäksi paikkansanuorisotyössä, kirjastoalalla ja varhaiskasvatuksessa. Opettajankoulutuksessamediakasvatusta on kuitenkin tarjolla hajanaisesti ja mediakasvatuksen tutkimuksestaon suuri pula. Alan tutkimusta tehdään yksittäisten tutkijoiden voimin useissa Suomenyliopistoissa, mutta varsinaista, pysyvää, virkoihin perustuvaa mediakasvatustoimintaakorkeakoulutasolla on vain Lapin ja Helsingin yliopistossa sekä Taideteollisessakorkeakoulussa (Kupiainen, ym. 2007).Mediakasvatus ei ole tiettävästi muidenkaan maiden koulujärjestelmissä omanaoppiaineenaan, vaan kiinnitetty opetussuunnitelmiin läpäisyperiaatteella toteutettavanaaihekokonaisuutena. Mediakasvatusohjelmat tavoittavat koulut tavallisimminulkopuolisten toimijoiden, kuten yliopistojen tutkimusprojektien, erilaisten kolmannensektorin (järjestöjen) kampanjoiden tai julkisten mediakasvatusohjelmien avustuksella.Erilaisia mediakasvatusohjelmia on kyllä käynnistetty eri puolilla maailmaavilkkaasti viimeisten 15 vuoden aikana.Tehokkaimmin mediakasvatusta edistäisi aiheen sisältyminen opettajien peruskoulutukseen.Opetusministeriön Mediamuffinssi-hankkeen ja Suomen Opettajaksi OpiskelevienLiiton (SOOL) luokanopettaja- ja lastentarhanopettajaopiskelijoille tekemäkysely (Alanen, 2007) osoitti, että miltei 80 prosenttia loppuvaiheen opiskelijoistakokee, ettei heidän opintoihinsa ole sisältynyt tarpeeksi mediakasvatusta. Näin, vaikkase on perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan velvoittava aihekokonaisuus.Opettajankoulutuksessa painottuu medialaitteiden käyttö opetus- ja kasvatustyössä.Paljon opetetaan myös mediakasvatuksen työtapoja, lasten turvallista mediankäyttöä, yleistietoisuutta mediakulttuurista ja median vaikutuksia lapsiin. Vain noin 11% kertoi opintojen sisältävän teeman ”lasten kriittinen suhtautuminen mediaan”. Jopa95 % vastaajista piti mediakasvatusta tärkeänä ja noin viidesosa vaati, että opettajienkoulutuksesta on saatava tarvittavat tiedot mediakasvatuksen toteuttamiseen kouluissaja päiväkodeissa. Parannusehdotuksissa korostuivat sopivien materiaalien tuottaminenopettajien käyttöön ja konkreettiset ohjeet mediakasvatuksen toteuttamiseksi eriikäluokissa. Esille nostettiin myös opettajien täydennyskouluttaminen.Kouluopetuksen osana tapahtuvassa mediakasvatuksessa mediakasvatuksen komponenttejaon saatu parhaiten sisällytettyä äidinkielen ja viestintäaineiden opetukseen(Yates, 2001). Tällöin keskeisiä työmuotoja ovat mediatuotteiden analyysi, medianlajityyppeihin ja tuotantotapoihin perehtyminen sekä keskustelu median ja mainostenvaikuttamisen keinoista. Myös terveyskasvatus ja reaaliaineet ovat luontevia oppiaineita,johon yhdistää mediakasvatusta ja medialukutaidon kehittämistä.112