Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin - katsaus ... - Mediakasvatus.fi

liioiteltiin, niitä höystettiin korostamalla väkivaltaa tai vaaraa (Saloniemi & Suikkanen,2006). Tällöin myös lapsille ja nuorille välittyy helposti viesti maailmastavaarallisena paikkana elää.Media yleistää myös muita käsityksiä muun muassa ihmisten välisestä luottamuksestatai epäluottamuksesta. Shrum (1999) havaitsi tutkimuksessaan, että niillänuorilla, jotka katsoivat saippuaoopperoita aktiivisesti, esiintyi muita nuoria enemmänepäluottamusta tuleviin ihmissuhteisiinsa ja he uskoivat, että heillä tulee olemaanaviollisia ongelmia tulevaisuudessa.Musiikin ja musiikki-idolien käyttäytymisen merkitys asenteiden muokkaajina onviime aikona herättänyt keskustelua. Musiikin sanoitusten ja musiikkivideoiden mallienon oletettu olevan voimakas sosiaalistaja tarjoten myös esikuvia ja roolimalleja.Millwood ja Livingstone (2005) kokoavat katsauksessaan eri tutkimusten tuloksia,joiden perusteella musiikki ja musiikkivideot ovat avainasemassa siinä, että nuori kuulijakuntajoutuu vastatusten alkoholiin, tupakkaan, seksualisuuteen ja sukupuolisiinstereotypioihin sekä väkivaltaan liittyvien viestien kanssa. Neljännesosassa musiikkivideoistaon kuvattu tupakointia, samoin alkoholin juomista, joka usein on yhdistettyseksualisuuteen. Varsinaisia musiikin vaikutuksia on tutkittu vähän. Millwood jaLivingstone (2005) raportoivat tutkimuksesta, jossa seksuaalisia sisältöjä kuuntelevatnuoret osoittivat myös itse muita nuoria enemmän seksuaalista aktiviteettia. Samansuuntaisiatuloksia on saanut myös Pardun ym. (2005) musiikista ja elokuvista.Musiikkisuuntauksilla on oletettu olevan myös merkitystä kuuntelijansa asenteisiin.Osa tutkijoista olettaa, että kuulijan asenteisiin voi vaikuttaa kuuntelemallatietynlaista musiikkia. Esimerkiksi punk on tyypillisesti opittu tuntemaan sanoituksistaankantaaottavina muun muassa yhteiskunnallista järjestelmää vastaan. Samoin heavy-ja rap-musiikilla on oletettu olevan Rubinin ja hänen kollegojensa (2001) mukaankuuntelijoilleen asenteellisia sanoituksia, jotka saattavat yllyttää naisen alistamiseen,yhteiskunnalliseen epäluottamukseen sekä kannustaa väkivaltaan ja aggressioon.Tutkimustulokset asennevaikutuksista ovat kuitenkin vähäisiä. Suomalaisia tuloksiaei ollut löydettävissä ollenkaan.Rubin (2001) tuo esille, että kuunnellessaan suosikkikappaleitaan 12 – 18-vuotiaatnuoret eivät ymmärrä symbolisia metaforia vaan yleensä tulkitsevat kirjaimellisestikappaleiden sisältöjä. Viesti ei välttämättä ole myöskään merkittävin vaikutin, vaantunnetila, jonka kappale herättää. Nuorten suosimat teemat nousevat rakkaudesta,ystävyydestä, kasvamisesta, hauskan pitämisestä, autoista, uskonnosta ja elämästä.Nuoret hakevat musiikkimaailmastaan siis hyvin pitkälle teemoja ja elämän osa-alueita,jotka muutoinkin ovat nuoren mielenkiinnon kohteita. Nuoren persoonallisuus onmyös yhteydessä Rubinin ja hänen kollegojensa (2001) katsauksen mukaan valittuihinmusiikkigenreihin. Hardrock ja heavy-musiikin kuuntelijoissa on enemmän vihaisiaja vähemmän empaattisia, kun taas rock, metal, pop ja easy listening -musiikkigenrenkuuntelijoissa oli enemmän empaattisia kuuntelijoita. Lisäksi opiskelijoilla tehdyssätutkimuksessa rap- ja heavy- musiikin kuuntelijoitten todettiin olevan muita musiikkilajiensuosijoita aggressiivisempia. Heavy-musiikin kannattajilla esiintyi myös muitaenemmän alistavia asenteita naisia kohtaan.Wellmann ym. (2006) osoitti meta-analyysitutkimuksessaan, jossa oli mukana 401tutkimusta, että media ja mainonta lisäävät ja ylläpitävät nuorten, alle 18–vuotiaiden36