Lataa PDF - Raideryhmä

Joensuu ei kelvannut henkilöliikenteen runkoverkkoon• Joensuun kaupunki eisäästä sanojaan moittiessaanRatahallintokeskuksen(RHK) Rautatieliikenne 2030-suunnitelmaa. Runkoverkkosuunnitelmaaei liene hyväksyttymissään ja senasettaminen suunnittelunlähtökohdaksi syrjäyttääpoliittisen päätöksenteonja estää kansalaisten osallistumismahdollisuuden,kaupunkisanoo lausunnossaan.Kaupunki moittii suunnitelmaaepäluotettavientrendiennusteiden käyttämisestäja rautatieliikenteenroolin vähättelystä: ilmastomuutos,EU:n liikennepolitiikkaja myös kuljetusalaauhkaava henkilöstöpulaedellyttävät rataverkonkunnon ja kapasiteetinnostamista esitettyä nopeammin.Joensuun kaupunki pitääRHK:n suunnitelmassaesitettyjä toimenpiteitäKarjalan radan kannalta tehottominaja myöhäisinä.Pääkaupunkiseudun lähiliikenteenhoitaminen valtakunnallisenrataverkon osanatuntuu Itä-Suomestakatsottuna tarpeettomalta.“Jos kaikkiin tarpeellisiinvaltakunnanosien välisiinratainvestointeihin ei valtiollaole varaa/halua osoittaabudjettivaroja, tuleepaikallisliikenne jättää paikallistentahojen hoidettavaksi.”Runkorata on LVM:n runkoverkkotyöryhmänmäärittelynmukaan rata, jollaon henkilöliikenteen tarpeisiinvähintään 160 km/h tavoitenopeustaso,radalla eiole tasoristeyksiä, ja sillä onkulunvalvonta ja turvalaitteet.Tavaraliikenteen tarpeisiinsallittu akselipainoon 25 tonnia tai joillain radoilla30 tonnia. Radoilla onriittävä kapasiteetti.Henkilöliikenteen runkoratojaon Suomen rataverkosta1 600 km ja tavaraliikenteen2 770 km. EsimerkiksiKajaani ja Joensuu eivätPendolino-junistaanhuolimatta kuulu henkilöliikenteenrunkorataverkkoon.ole enää mm. Kankaanpään–Niinisalon,Kihniön–Aitonevan tai Pesiökylän–Taivalkosken ratoja. Lakkautuksetovat vuoteen2008 mennessä edessä Parkanon–Niinisalon/Kihniönja Kiukaisten–Säkylän radoilla.Rataosa Sallan Kelloselkäänluvataan pitääavoinna lumettomaan aikaan.• “Onko tosiaan kansantaloudellejärkevintä pääomiensijoittamista maksaa kaikestaenemmän – maasta,rakentamisesta, asunnoista,liikenneväylistä, kaikestamuusta infrastruktuurista,julkisista ja yksityisistä palveluista?Eikö kukaan kysy,jospa ne saisikin tehokkaampaankäyttöön maanniissä osissa, missä mistäänperusasioista ei tarvitsisimaksaa niin paljon?” kysyyJunakapina henkilöityy Kemijärven yrittäjänaisten Kristiina Knuutilaanja Päivi Valleen. TLPohjolan Sanomat pääkirjoituksessaan.• Ohjaaja Kari Väänänen sanooolevansa “alue- ja syrjäseutupoliittinenhenkilö, jokahaluaa omalla työlläänvaikuttaa asioihin”. Kemijär-140