Lataa PDF - Raideryhmä

yhteyksien nopeutta oleellisesti. Reitinkannattavuuden olisi tullut parantuamerkittävästi.• Pori–Tampere (6 paria, 12 vuoroa)Ei mitään vaikutuksia.• Kouvola–Kuopio–Kajaani–OuluKerava–Lahti-oikorata lisäsi Kouvolanjunatarjontaa sekä Kouvolan vaihtoyhteyksiennopeutta oleellisesti. Ostetuillejunille tuli Kouvolassa kuitenkin vaihto.Liikennöintitalous parani oleellisestiosuudella Iisalmi–Kajaani–Kontiomäki–Oulu. Reitin kannattavuuden olisi tullutparantua merkittävästi.• Oulu-RovaniemiEi mitään vaikutuksia.Erikoistapaus:• Rovaniemi–Kemijärvi (1 pari, 2 junaa)Ei mitään vaikutuksiaDm12-vaunut:• Hanko–Karjaa (7 junaparia, 14 vuoroa)Jatkoyhteydet muualle maahan Pasilastaparanivat. Vaikutus ei kovin suuri.• Tampere–Vilppula–Haapamäki (3 junaparia,6 vuoroa, aamun ensimmäinen ja illanviimeinen vain Vilppulaan, nyttemmin kaikkiHaapamäelle asti)Ei mitään vaikutuksia• Iisalmi–Ylivieska (2 junaparia, 4 vuoroa)Ei oleellisia vaikutuksia• Joensuu–Nurmes (2 junaparia, 4 vuoroa)Kerava–Lahti-oikorata lisäsi Joensuunjunatarjontaa sekä Joensuun vaihtoyhteyksiennopeutta oleellisesti. Samallakuitenkin Joensuun yöjunayhteydet menetettiin.• Joensuu–Pieksämäki (4 junaparia, 8 vuoroa)Kerava–Lahti-oikorata lisäsi sekä Joensuunettä Pieksämäen vaihtoyhteyksiennopeutta. Vaikutukset eivät kuitenkaanoleellisen suuria.Ostojunat eivät useinkaan kulje tyhjillään. Iisalmenasemalle saapuneessa kiskobussissa oliahdasta kesällä 2006. PYhteenveto, havaintojaKannattavaksi muuttuneista junista Tampere–Jyväskylä–Pieksämäkija Seinäjoki–Vaasa-yhteyksienkannattavuuden edellytykseteivät muuttuneet. Turku–Tampere-yhteydenkannattavuuden edellytykset vähenivät.Ostoliikenteenä säilyneistä junista Kotka–Kouvolasekä Kouvola–Pieksämäki–Kuopio–Iisalmi–Kajaani–Kontiomäki–Oulu-reittien junien kannattavuuden olisi tullutparantua oleellisesti Kerava–Lahti-oikoradansekä Iisalmi–Kajaani–Kontiomäki–Oulu-sähköistyksen seurauksena.Dm12-moottorivaunuliikenteeseenratainfrastruktuurin muutoksilla ei ollutvaikutuksia lukuun ottamatta Parikkala–Savonlinna-osuutta,joka muutettiinkin kannattavaksi.Yhteissummana ainoastaan Turku–Tampere-yhteydenkannattavuus saattoi heiketämuutosten seurauksena selvästi, muttatämä yhteys siirtyi kuitenkin ”itsekannattavaksi”liikenteeksi.Voidaan siis todeta, että VR Osakeyhtiönsekä Liikenne- ja viestintäministeriönsopimat junien kannattavuuden muutokseteivät pääosin perustu Kerava–Lahti-oikoradansekä Iisalmi–Kajaani–Kontiomäki–Oulu-sähköistyksenvaikutuksiin. Ainoatkannattaviksi muuttuneet reitit, joille muutoksillaoli vaikutusta, olivat Parikkala–Savonlinnasekä Kouvola–Lappeenranta–Parikkala–Joensuu.Mitkä ovat ostoliikenteentodelliset kustannukset?Ostoliikennesopimusten perusteiden arviointion vaikeata. Sopimus listaa tuenpiirissä olevat junavuorot, niiden ajoajat jaajokilometrit sekä viitteellisesti käytettävänkaluston. Sopimuksesta näkee, käytetäänköjunassa dieselmoottorivaunuja, sähkömoottorijuniatai veturia ja erillisiä vaunuja.Mutta vaunu- ja veturikaluston määrää jatyyppejä ei eritellä sopimuksessa. Ostoliikenneliikennöidään Dv12- ja Sr1-vetureillavedettävillä ”sinisillä vaunuilla”, Sm1-, Sm2-ja Sm4-tyyppisillä sähkömoottorijunillasekä Dm12-dieselmoottorivaunuilla. MuutamaHelsingin lähijuna liikennöidään Eillähijunavaunuillaja Sr1-vetureilla.Junien aikataulujen perusteella voi päätellätarvittavan junamäärän. Junien vaunumääräon selvitetty asemien vaunujärjestystauluista.Mutta kalustokiertoa eli sitä,41