kuormausta lähtöpaikassa, eikä hänellä olisiollut edes keinoa keventää kuormaa ottaessaanauton vastaan.Fysiikan lait ja oikeuskäytäntöKäräjäoikeudessa käytiin kiinnostava keskusteluturmapaikan olojen vaikutuksestaajoneuvoyhdistelmän käyttäytymiseen.Asiasta oli todistamassa Tiehallinnossatyöskentelevä yli-insinööri Olavi H. Koskinen,joka oli tehnyt laskennallista simulaatiotaonnettomuusoloista.Syyllisyyden kannalta merkityksellistäoli ajoneuvoyhdistelmän nopeuden vaikutustapahtuneeseen. Jos tapahtumat eivätjohtuisi ajoneuvon nopeudesta, kyse olisitapaturmasta, josta ei voi tuomita syylliseksi.Jos tapahtumat johtuivat nopeudesta,kyseessä olisi joko ylinopeus tai liian suuritilannenopeus. Syyllisyys olisi helppo ratkaista,jos siis voitaisiin sanoa ajoneuvonnopeuden olleen yli hyväksyttävän tilannenopeudentai nopeusrajoituksen.Tällainen ylinopeuden raja tuntuu teknisenkoulutuksen saaneesta erikoiselta,koska fysiikassa on harvoin täsmälleen tietystäraja-arvosta kiinni olevia tapahtumia.Erityisesti tieliikenteessä kitkan varassapyörillä liikkuvan esineen käyttäytymisestäerilaisilla alustoilla ei ole yksiselitteisiä rajaarvoja.Laissa määritelty raja onkin fysiikankannalta vain suuntaa antava sopimus, jokaparhaimmillaan merkitsee tilastollisestipienen osan tapauksista osuvan raja-arvontoiselle puolelle.Yli-insinööri Koskiselta kysyttiin, olisikoonnettomuus vältetty, jos nopeus olisi ollutajopiirturin lukemaa pienempi. Koskisenmukaan tätä ei voi selvittää. Kuorma-autontai sen perävaunun osuminen vastaantulevaan bussiin on liian monesta seikastariippuvainen, eikä todettu nopeuskaanaina johda onnettomuuteen. Todistajanmukaan tie oli onnettomuushetkellä myösniin liukas, että rekka olisi lähtenyt liukumaanjäisellä tienpinnalla ja mahdollistanuttörmäyksen bussiin vaikka ajoneuvon alkunopeusolisi ollut nolla.Paikalla olleille juristeille tällainen selitysei tuntunut kelpaavan. He halusivat yksinkertaisenkieltävän tai myöntävän vastauksen,koska se oli tarpeen selvitettäessä syyllisyyskysymystä.Koskista jopa arvosteltiinJutun esitutkintavaiheessaerään edesmenneen omaisetkäsittelivät loppulausunnossaanasiaa otsikolla ”Paperirullienkuljetustavan valinta, sitäkoskeva sopimus ja kuormiensuuruus”.todistajana, koska hän oli tutkinut ajoneuvoyhdistelmänkäyttäytymistä omalla ajallaaneikä työnantajansa määräyksestä.Tilannenopeuden merkitysÄänekosken käräjäoikeuden tuomion mukaanonnettomuus johtui ylinopeudestaja kuljettajan huolimattomuudesta johtuneestakuorma-auton liian suuresta tilannenopeudesta.Ennen onnettomuuspaikkaakuljettajan nopeus oli ollut ainakin 90 km/hja keskinopeus Viitasaarelta Konginkankaalle74 km/h. Oikeuden mielestä kuljettajanolisi pitänyt ymmärtää käyttäneensäkeliin nähden liian suurta nopeutta. Lisäksihänen olisi pitänyt kokemuksesta tietää onnettomuuspaikantieurista. Siksi tien kuntooli ennalta arvattavissa.Ylinopeus, liiallinen tilannenopeus, sää,keli, näkyvyys, kuormitus, kuorman laatusekä keliolot johtivat oikeuden mukaan siihen,että ajoneuvo lähti heittelehtimään jakuljettaja menetti ajoneuvonsa hallinnan.Tuomiossa painotetaan tilannenopeutta,joka oli siis liian suuri onnettomuushetkellä.Mutta oliko tässä tapauksessa mahdollistasovittaa nopeus vallitseviin oloihin kutenlaki edellyttää? Jos ajoneuvo fysiikan lakienmukaan lähtee liikkumaan paikallaankinollessaan, kuljettaja ei voi hallita ajoneuvoanopeuden avulla. Näin myös paikaltaanliukumaan lähtenyt ajoneuvo olisi voinutajautua vastaantulevien kaistalle ja aiheuttaatörmäyksen.Käräjäoikeuden mukaan onnettomuuspaikanohi oli juuri ennen tapahtumaa ajanutautoja heittelehtimättä. Tämä ei kuitenkaanmerkitse sitä, ettei joku ajoneuvo voisilähteä heittelehtimään varsinkin, jos hallitsematonliukuminen on mahdollista, vaikkaajoneuvo aluksi seisoisi paikallaan.57
Fysiikan lait ja lainsäädäntöFysiikan lakien kannalta Konginkankaanonnettomuus olisi ihmisen toimin voituehdottomasti välttää vain, jos jäätyneellätiellä ei olisi ajettu. Oikeusprosessissa ei tullutesille se, että onnettomuus olisi estetty,jos rahti olisi kuljetettu rautateitse. Jutunesitutkintavaiheessa erään edesmenneenomaiset käsittelivät loppulausunnossaanasiaa otsikolla ”Paperirullien kuljetustavanvalinta, sitä koskeva sopimus ja kuormiensuuruus”. Omaiset toteavat muun muassa,että turmarekan lähtö- ja päätepisteessä onraideyhteys, vaikka monelta Etelä-Suomenpuunjalostustehtaalta rautatiekiskot onpoistettu ja kaikki tavaraliikenne tapahtuuautoilla. He kysyvät saako VR Osakeyhtiöntytäryritys Transpoint Oy subventioetuaemoyhtiöltä tavarankuljetusten hinnoissaja kuljetusten saamiseksi konsernille. Myösmaantieliikenteen onnettomuusriski mainitaan.Omaisten kriittisyys on kadonnut oikeusprosessiinmennessä kaiketi siksi, etteivätesitetyt kysymykset ole olleet rikoslain kannaltamerkityksellisiä. Tuomioistuimessaasioita ratkaistaan voimassa olevien lakienmukaan eikä sen mukaisesti, miten asioidenehkä pitäisi olla. Tällainen pohdinta kuuluulähtökohtaisesti poliittisille päättäjillemme.Mitkä ovat ne syyt, jotka estävät rautateidentehokasta hyväksikäyttöä koskevankeskustelun maassamme?Lähteet:• Äänekosken kihlakunnan poliisilaitoksen esitutkintapöytäkirjat 6890 / R / 10336 / 04, 6890 / R / 10336 /04 Li 1 ja 6890 / R / 10336 / 04 Li 2 liitteineen• Äänekosken käräjäoikeuden tuomio 06/321 31.5.2006• Nauhoitukset Äänekosken käräjäoikeuden käsittelystä ennen käräjäoikeuden tuomiota• Iltalehden verkkolehti 18.12.2006 17:09 http://www.iltalehti.fi/uutiset/200612185507110_uu.shtml58
Change language