Lataa PDF - Raideryhmä

keskisuurten kaupunkien välilläNäiden linjastotasojen välisiä solmupisteitäovat matkakeskukset.Päätöksenteko paikallisliikenteestä jaalueellisesta liikenteestä tulisi tehdä paikallisesti.Paikallisliikenne ja alueellinenlinjasto eivät sovellu valtakunnallisesti päätettäviksi,koska tällöin ratkaisuja ohjaavatlähinnä Helsingin kehitystarpeet.EU:n joukkoliikenteen palvelusopimusasetusedellyttänee alueellisten joukkoliikenneviranomaistenperustamista suunnittelemaan,koordinoimaan ja rahoittamaanjoukkoliikennettä sekä hoitamaan niidenlippujärjestelmää ja informaatiota. Päätöksentekojoukkoliikenteestä sekä paikallisellaettä aluetasolla tulee siirtää alueellisillejoukkoliikenneviranomaisille. Usean viranomaisenalueella kulkevat linjat tulisi toteuttaanäiden viranomaisten yhteistyöstä.Valtion tulisi ohjata maksamansa joukkoliikenteenliikennöintituki alueellistenviranomaisten kautta. Vuoden 2007 valtionbudjetissa momentilla Joukkoliikenteen palvelujenosto ja kehittäminen on 52,999 M€,johon sisältyy Helsingistä Karjaalle, Riihimäelleja Lahteen kulkevien paikallisjunientuki 10,95 M€.Muuta alueellista junaliikennettä vartenon varattu 30,4 M€ momentille Junienkaukoliikenteen osto. Tällä ostetaankiskobussiliikenne väleillä Hanko–Karjaa,Tampere–Haapamäki, Iisalmi–Ylivieska, Joensuu–Nurmessekä Joensuu–Pieksämäkisekä taajama- ja pikajunaliikennettä väleilläVaasa–Seinäjoki–Jyväskylä, Seinäjoki–Kokkola–Oulu,Kouvola–Kotka, Pori–Tampere,Riihimäki–Tampere ja Riihimäki–Kouvola,Kouvola–Kuopio–Kajaani–Oulu sekä Oulu–Rovaniemi.Jotta kustannustaso ei nouse kohtuuttomaksi,alueellisten joukkoliikenneviranomaistentulee voida kilpailuttaa tailiikennöidä itse kaikki vastuullaan olevajoukkoliikenne, myös junaliikenne.Paikallisen ja alueellisen liikenteen tärkeintehtävä on säännöllinen – päivittäinentai viikoittainen – työmatka-, opiskelu-,asiointi- ja vapaa-ajanliikenne. Liittyminenvaltakunnalliseen pikalinjastoon on tärkeä,mutta ei ensisijainen tehtävä.. Aikataulut japalvelutarjonta on ensisijaisesti sopeutettavapaikallisen ja alueellisen työ-, opiskelu-, asiointi- ja vapaa-ajan liikenteen mukaan.Valtakunnallisen pikalinjaston aikataulujenon toimittava siten, että siihen voi liittyäpäivittäisiä ja viikoittaisia tarpeita palvelevillalinjoilla.Paikallis- ja alueellisessa liikenteessä tuleeolla säännöllistä matkustamista tukevalippujärjestelmä, joka perustuu sarja- jakausilippuihin. Säännöllisille työmatkustajilletulee olla edullinen työsuhdelippu sekäopiskelijoille ja eläkeläisille alennetut kausitaisarjaliput, jotka käyvät myös asiointi- javapaa-ajanmatkoilla.Alueellinen junaliikenneSuomessa oli 1960-luvun puoleen väliin astikoko rautatieverkon kattava alueellisen junaliikenteenverkosto, joka tarjosi yhteydenkaikkien ratojen varresta koko rautatieverkolle.Tämän verkoston solmupisteitä olivatristeysasemat.Nykyisin raideliikenteenä hoidetaan vainHelsingin kaupunkiseudun sisäistä paikallisliikennettä(raitiotie ja metro sekä Helsinkiinsuuntautuva YTV:n ja LVM:n ostamapaikallisjunaliikenne) sekä valtakunnallistapikajunalinjastoa (VR Osakeyhtiön pikajuna-,IC- ja Pendolino-liikenne).Alueellisesta linjastosta on jäljellä vainrippeitä, lähinnä muutamina pikajuniensyöttöliikennettä palvelevina yhteyksinä(Kotka–Kouvola, Hanko–Karjaa, Vaasa–Seinäjoki,Pieksämäki–Joensuu, Joensuu–Nurmes,Ylivieska–Iisalmi, Haapamäen yhteydet).Näidenkin yhteyksien aikatauluton suunniteltu ensisijaisesti palvelemaanliityntää kaukoliikenteeseen. Niinpä esimerkiksiväleillä Kotka–Kouvola sekä Hanko–Karjaaostoliikenteen taajamajunialiikennöivän VR Osakeyhtiön tytäryhtiöPohjolan Liikenne ajaa samoilla reiteillä linja-autoillakoululais- ja asiointiliikennettä.Alueellinen ja paikallinen junaliikennetulee suunnitella siten, että se palveleesäännöllisiä työ- opiskelu-, asiointi- ja vapaa-ajanmatkoja. Muun Euroopan kokemustenmukaan parhaiten tällaisia matkojapalvelee tunnin välein tai tiheämmin liikennöiväpaikallisjuna, jonka pysähdyspaikaton sijoitettu taajamien keskuksiin sekäsuurten asuntoalueiden, työpaikkojen ja77