Lataa PDF - Raideryhmä

Antero AlkuTallinnan rautatietunneli –haihattelua vai hyvä liikeidea?Jos Suomessa haluttaisiin rakentaa jotain oikeasti uusia näköaloja avaavaa, kannattaisitoteuttaa rautatietunneli Tallinnaan. Mutta sen sijaan että näin tehtäisiin, tunneliinpuuhataan autoja, nimittäin Helsingin keskustan alle. Samalla ollaan valmiitainvestoimaan kyseenalaisiin ratkaisuihin, kuten Länsimetroon ja Marja-rataan.Ratahallintokeskuksen pitkän aikavälin visiotyössäyhtenä mahdollisena hankkeenaoli rautatietunneli Helsingin ja Tallinnanvälille. Lopulliseen visioon vuodelle 2050tunneli ei kuitenkaan päässyt.Tunneli on hypännyt julkisuuteen ainasilloin tällöin, mutta aikaisemmin sitä ei oleotettu oikein vakavasti. Ajatusta tunnelistaon helppo verrata Englannin kanaalin alittavantunnelin historiaan. Vuosisatojen saatossaideoita esiteltiin ja tunnelia ryhdyttiinkaivamaankin lähes yhden miehen yrityksenä,mutta lopulta tunnelista tuli totta – jataloudellinen katastrofi.Tallinnan tunneli on tullut vakavamminajankohtaiseksi 1990-luvulla. Neuvostoliitonromahdettua Viron miehitys päättyija maasta tuli jälleen itsenäinen tasavalta.Säännöstelty votkaturismi räjähti vapaaksivotkaturismiksi, mutta naapurikaupunkienvälinen liikenne on kehittynyt sittemminnykyiseen luonteeseensa. Tallinnan laivoillamatkustetaan toki edelleenkin runsaastivain huvin vuoksi, mutta suuri osa matkoistaon työ- ja liikematkoja. Lisäksi välillä kulkeerahtia.Viron tultua jäseneksi Euroopan unioniinmatkailu kaupunkien välillä on muuttunutunionin sisäiseksi liikenteeksi. Viisumeitaei tarvita, ja kaupankäynti on yksinkertaistunut.Tallinnasta on yhteys Keski-Eurooppaanmaitse, kun Suomesta matkustetaanmuualle Eurooppaan aina meren yli. Tällähetkellä tie- ja rautatieyhteydet ovat vieläteknisesti kehnot, mutta on vain ajan kysymys,milloin Tallinna on keskieurooppalaisennopean junaliikenteen päässä. Silloin80 kilometrin päästä Helsingistä etelään onmahdollista matkustaa junalla yön yli Euroopansydämeen.Kenen etu?Tunnelin historiassa hankkeesta ovat olleenenemmän kiinnostuneita virolaiset. Helsinkion monelle tallinnalaiselle ja virolaiselletyöpaikka. Laivayhteys tekee päivittäisentyömatkailun erittäin raskaaksi tai mahdottomaksi.Siksi on ymmärrettävää, että Tallinnassaon oltu innostuneita ajatuksestapäästä reilusti alle tunnissa Helsinkiin.Suomessa suhtautuminen on ollut penseää.Suomenlahden alittava 80 kilometrintunneli on tietenkin kallis hanke. Se on tuomittusiksi, että se maksaa tolkuttoman paljon.Kokemukset kanaalin tunnelista eivättietenkään ole tukeneet vastaavaa ajatusta.Maksaisiko Tallinnan tunnelikin todellisuudessamonta kertaa niin paljon kuin on arvioitu?Menisivätkö rahoittajat konkurssiinja tunneli lopulta maksettaisiin Suomenvaltion rahoista?Mutta entä pitkän aikavälin tulevaisuus?Mitä merkitsee, että Helsingistä voisi kuljettaaraskastakin rahtia muun Euroopansuuriin kaupunkeihin 12–15 tunnissa? Illallavoisi asettua yöpuulle junassa Helsingissäja aamulla heräisi levänneenä Berliinissä taiPariisissa ilman stressiä lentokenttien ruuhkissaja turvatarkastuksissa, kenttien taksijonoissasekä matkoilla kentän ja keskustanvälillä.Entä liikenne Venäjän ja Euroopan välillä?Suorin tie ei kulje Suomen, vaan Baltiankautta. Suomenlahden etelärannansatamien heikko kunto samoin kuin rautatieyhteyksienkunto Venäjän ja Euroopanvälillä ovat tehneet Suomen kautta kiertämisenkaupallisesti järkeväksi. Mutta jo nyttilanne on muuttunut. Eikä rekkaliikenteentakkuilu Suomen rajalla osoita Suomen kilpailukyvynkauttakulkumaana kehittyvänkaupan kehittymisen tahdissa. Liikennevir-59