Lataa PDF - Raideryhmä
Lataa PDF - Raideryhmä
Lataa PDF - Raideryhmä
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
672. Asukastiheys ja rautatieliikenteen osuus kulkumuodoistaAsukasta/km 2Rautatiematkojen osuus %Ns. vanhojen EU-jäsenmaiden keskimääräisen asukastiheyden ja rautatieliikenteen kulkumuotoosuudenvälillä ei vallitse merkitsevää lineaarista korrelaatiota (kerroin 0,22). Kulkumuoto-osuudensuhteen Kreikka ja Itävalta muodostavat ääripäät huolimatta maiden suunnilleen samasta asukastiheydestä,kun vastaavasti Alankomaissa (385 as/km2) ja Ruotsissa (20 as/km2) rautateiden kulkumuoto-osuuson samaa luokkaa (Mäkelä ym. 2002, STV 2005). Pystyakselilla on asukastiheys javaaka-akselilla kulkumuoto-osuus prosentteina.Vielä 1950-luvulla rautateiden vahvaaasemaa henkilöliikenteessä ei siis Suomessajuurikaan uhannut yksityisauto vaanlinja-auto. Rautatielaitos vastasi kilpailuuntiivistämällä liikennepaikkavälejä ja sitenparantamalla palveluaan. Heti jälleenrakennuskaudenpäätyttyä rautateihin kohdistuvatinvestoinnit jäivät kuitenkin huomattavastipienemmiksi kuin tieverkkoonkohdistetut; rautatiehallituksessa määrärahojapidettiinkin riittämättöminä rautateidenkilpailukyvyn ylläpitämiseksi.Nykyään usein esitetään, että henkilöautotappoi rautatiepaikallisliikenteen. Näkemysedustaa edustaa ns. teknologista determinismiä,joka sivuuttaa arvot ja niihinperustuvat aktiiviset valinnat teknologistenratkaisujen – tässä henkilöautojärjestelmän– taustatekijöinä. Toinen usein esitetty näkemyson, että paikallisliikenteen puuttuminenSuomesta selittyisi tyhjentävästi maanharvalla keskimääräisellä asukastiheydellä.Viidentoista ns. vanhan EU-jäsenmaan perusteellarautateiden kulkumuoto-osuudenja keskimääräisen väestöntiheyden välillä eivallitse yhteyttä.Suomen taloudellinen nousuja rautateiden itseymmärrysKeynesin oppien mukaisesti taloudellinenkasvu määriteltiin suomalaisen yhteiskunnankehittämisen päätavoitteeksi 1950-luvultaalkaen. Alkuvaiheessa tähän pyrittiinensisijaisesti teollista pääomaa lisäämällämutta 1960-luvulta alkaen korostui myösyksityisen kulutuksen lisääminen. Suomenhistoriassa neljää viimeistä vuosikymmentäluonnehtiikin suurimittakaavainen kaupun-