Lataa PDF - Raideryhmä

palvelukeskusten yhteyteen.Suomessa tällainen junaliikenne pysähtyy,taajamarakenteesta johtuen, yleensä2–20 km välein. Lukuun ottamatta suurempienkaupunkiseutujen sisäisiä liikennetarpeita,keskimääräinen pysäkkiväli on noin5–20 km. Tällaisella pysäkkivälillä voidaansaavuttaa noin 60–100 km/h keskinopeusriippuen pysäkkiajasta, kiihtyvyydestä,huippunopeudesta ja junakohtausten aiheuttamistaviiveistä.Tällaiset keskinopeudet ovat nykyisinkinkäytössä taajamajunaliikenteessä. Nykyisettaajamajunat Helsingistä Karjaalle, Riihimäelle,Lahteen ja Tampereelle liikennöivätkeskinopeudella 78–104 km/h, pysäkkitiheydenollessa 12–17 km. DieselvetoistenHangon–Karjaan ja Vaasan–Seinäjoen taajamajunienkeskinopeus on 55 ja 75 km/h,keskimääräisen pysäkkivälin ollessa 7 ja 12km. Sähkövetoisen Kouvolan–Kotkan junankeskinopeus on 70 km/h ja keskimääräinenpysäkkiväli 6,5 km.Tunnin vuoroväli soveltuu hyvin sekäpäivittäisten että viikoittaisten matkojenpalvelemiseen että kaukoliikenteen jatkoyhteyksienhoitamiseen. Se on helpostisynkronoitavissa muihin yhteyksiin suurtenkaupunkien asemilla sekä risteysasemilla.Tunnin vuorovälistä on hyviä kokemuksiasekä Suomesta (mm. Turun–Helsingin välinmatkustajamäärien nousu) että ulkomailta.Siksi alueellisen junaliikenteen vuorovälintulisi normaalisti olla tunti. Ainoastaanpoikkeuksellisen vähäliikenteisillä yhteyksillä,joilla ei ole merkittäviä päivittäisiämatkatarpeita, käytetään harvempaa vuoroväliä.Kapasiteettitarve sovitetaan junakokoamuuttamalla.Tunnin vuorovälillä sopivat synkronointikohdateli risteysasemat sijaitsevat matka-ajanpuolen tunnin kerrannaisina eliesimerkiksi 1,5 h, 2h tai 2,5 h etäisyydellätoisistaan.Keskinopeudeltaan noin 60-100 km/hjunat soveltuvat korvaamaan hitaampia pikajunia.Esimerkiksi Turun–Tampereen välillähitaimpien pikajunien keskinopeus on85 km/h, Seinäjoen ja Oulun välillä 95 km/h ja Kouvolan ja Kuopion välillä 93 km/h,vaikka pysäkkiväli on 33–45 kilometriä. Helsingin–Turunpendolinojen keskinopeuson 107 km/h, vaikka pysäkkiväli on 32 km.Pikajunat ovat hitaita, koska junissa ei oleautomaattiovia ja veturivetoisen kalustonkiihtyvyys on heikko. Yksiraiteisilla radoillajunien nopeutta rajoittavat myös junakohtaukset.Monilla yhteyksillä tiheästi pysähtyväalueellinen juna olisi toimivampi vaihtoehtokuin “nopea” juna. Vaikka yhteysvälilläalueellinen juna olisi ehkä muutaman minuutinhitaampi, se tarjoaisi yhteydet kaikkiinradan varren taajamiin ilman tarvettavaihdollisiin yhteyksiin sekä korvaisi päällekkäisetbussiyhteydet. Junakohtaustenedellyttämät pysähdykset on järkevämpihoitaa taajaman asemalla, jolla matkustajatvoivat nousta junaan, kuin keskellä korpea.Useilla yhteyksillä on perustellumpaa liikennöidätoisaalta joka taajamassa pysähtyviänopeita alueellisia paikallisjunia sekävain risteysasemilla ja suurissa kaupungeissapysähtyviä aidosti nopeita pikajunia kuinnykyisiä “puoli-pikajunia” jotka tarvitsevattäydentäjikseen huonosti palvelevia linjaautoyhteyksiä.Monilla yhteyksillä aitoa tarvettanopeille junille ei edes ole, vaan alueellisetpaikallisjunat tarjoavat paremmanpalvelun.Alueelliset paikallisjunat korvaavatuseimmissa tapauksissa kokonaan ko.paikkakuntien välisen vakiovuorobussiliikenteen.Linja-autoliikenne tulee ohjatareiteille, jossa se laajentaa joukkoliikenteenpalvelualuetta.Alueelliset paikallisjunat on yleensä perusteltualiikennöidä pääteasemalta risteysasemalletai risteysasemalta risteysasemalle.Yhteys Turku–Loimaa–Toijala–Tampere onmielekkäämpi kuin erilliset Turku–LoimaajaToijala–Tampere-paikallisjunat. SamoinPohjanmaan paikallisjunaa voidaan mielekkäämminliikennöidä Seinäjoen–Kokkolan–Oulun–Kemin–Tornion–Haaparannanlinjaa kuin erillisinä pätkinä.Nopeasta paikallisjunaliikenteestä voidaansiis rataverkon varressa muodostaaSuomen joukkoliikenteen selkäranka, jotasyöttävät asemille kulkevat paikallisenUseat liikennöitsijät eivät ole mikään estetoteuttaa toimivia paikallisliikennejärjestelmiä.Freiburgin asemalla odottelee yhtä aikaaBreisgau S-Bahnin ja valtiollisen DBRE:n junia.Mikko Laaksonen78