Ammattikorkeakoulut kansalaistoiminnassa - Humanistinen ...

100tian ideaalien vastainen kuin aiemman muutoksen herrasmiesdemokratiasta puoluedemokratiaan.Kaikki mallit ovat yhtä kaukana ihanteista.” (Mt.)Etenkin ruohonjuuritason kansalaistoiminnasta ja uusista yhteiskunnallisista liikkeistäkiinnostuneet tutkijat näkevät medioitumiskehityksessä ennemminkin positiivisia mahdollisuuksiakansalaisyhteiskunnan kannalta. Koskaan aikaisemmin yksittäisen ihmisen taipienen kansalaisryhmän ei ole ollut mahdollista saada ääntään kuuluviin ainakin potentiaalisestijopa miljoonille ihmisille, kuin nykyisessä television ja internetin hallitsemassamaailmassa (DeLuca & Peeples 2002). Vastaavasti uusi viestintäteknologia takaa hajallaanasuville ihmisille ennennäkemättömän helpon tavan organisoitua ja muodostaa maantieteellisetrajoitukset ylittäviä yhteisöjä. Kysymys politiikan medioitumisesta näyttäytyykinmelko toisenlaisessa valossa, kun sitä katsoo kansalaisyhteiskunnan eikä virallisen poliittisenjärjestelmän näkökulmasta.Median hyödyntäminen kansalaistoiminnan resurssinaNykyisessä medioidussa toimintaympäristössä yhteiskunnallisten liikkeiden, kansalaisjärjestöjenja erilaisten suurempien tai pienempien kansalaisryhmien toiminta nojaa voimakkaastimedian hyödyntämiseen. Mediajulkisuudella on merkitystä jo yksittäisen kampanjan,protestitapahtuman tai laajemman yhteiskunnallisen liikkeen synnyssä ja leviämisessä. Mediankautta leviävä kollektiivinen tietoisuus jostakin jaetusta huolenaiheesta, ongelmasta jatilanteesta toimii perustana organisoitumiselle ja mobilisoitumiselle ja on siten yhteiskunnallisenliikkeen syntymisen ennakkoehto (Kielbowicz & Scherer 1986, 80-81). Jatkossakinmediajulkisuudella on keskeinen merkitys uusien osallistujien tai jäsenten rekrytoinninja toiminnan levittämisen kanavana (esim. Melucci 1996, 84-85; McLeod & Hertog 1992;Siisiäinen 1998, 228).Julkisuus toimii myös kanavana, jonka kautta kansalaistoimijat voivat tavoitella ”suurenyleisön” sympatiaa ja pyrkiä vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen. Onkin esitetty, ettämediajulkisuus ja sen kautta yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen ovat yhteiskunnallisenliikehdinnän uusimmassa vaiheessa monessa suhteessa korvanneet aiemmille liikkeilleolennaiset poliittiset ja ideologiset liittolaissuhteet, kuten poliittiset puolueet (Ilmonen1998, 17-18, 30; Rasimus 2003, 28-29). Median välityksellä yhteiskunnalliset liikkeet voivatmyös tuoda yhteiskunnalliseen keskusteluun ”uusia kulttuurisia koodeja, ajatustapojaja yrittää vakiinnuttaa niitä vaihtoehtoisiksi diskursseiksi olemassaoleville ajatusmalleille”(Ilmonen 1998, 30). Kyse on siis suurelle yleisölle suunnatusta symbolisesta haasteesta:pyrkimyksestä kyseenalaistaa vallitsevat kulttuuriset merkitykset, vakiintuneet ajattelu- jatoimintatavat ja tarjota tilalle vastustavia tai vaihtoehtoisia merkityksiä ja niille perustuvia”toisinelämisen” ja ”toisintekemisen” malleja. Esimerkiksi ympäristöliike on koko olemassaolonsaajan tarjonnut suurelle yleisölle tällaisia haasteita.Mediajulkisuus toimii välineenä myös vastapuolen ja poliittisten päättäjien tavoittamiseenja painostamiseen. Median kautta voidaan esittää muutosvaatimuksia, tulkintoja yhteiskunnallisistaongelmista ja esityksiä niiden ratkaisuiksi sekä pyrkiä nostamaan asiakysymyksiäpoliittiselle agendalle (esim. Gitlin 1980, 242; Oliver & Maney 2000, 470-471; Smith ym.2001, 1400).Ammattikorkeakoulut kansalaistoiminnassa