Ammattikorkeakoulut kansalaistoiminnassa - Humanistinen ...

150voi osallistua toimintaan iästään, formaalista koulutuksestaan tai statuksestaan riippumatta.Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen edustama avoin toimintamalli haastaa vahvasti perinteisenorganisaation.Jo VIDEOS-hankkeen kehittelyvaiheessa lähtökohtana oli se, että kaikki ohjelmistot tai niidenosat, jotka projektissa kehitetään, julkaistaan mahdollisimman avoimella open source-lisenssillä (myöhemmin hankkeen aikana valittiin MIT-lisenssi). Tällä haluttiin taata se, ettäkaikki hankkeen mahdolliset tuotokset ovat ilmaiseksi kaikkien halukkaiden käytössä; olihankyseessä hanke, jossa pyrittiin kansalaisten mediavälitteisen vaikutustoiminnan edistämiseen.Tällaisella suunnitelmalla hanke sai rahoituksen, mutta myöhemmin, kun ensimmäinenjulkaisupäivä alkoi siintää horisontissa, Stadian hallinnossa alettiinkin empiä ilmaisenja avoimen lähdekoodin vaikutuksia ja mielekkyyttä. Selvisi, ettei koko organisaatiossa oltukoskaan aiemmin tuotettu (ainakaan näin julkisesti) avoimen lähdekoodin ohjelmistoja.Keskusteluihin osallistui Stadiasta ihmisiä aina rehtoriin ja vararehtoriin asti. OngelmalliseksiStadian näkökulmasta avoimen lähdekoodin julkaisun teki se, ettei hanke tämän jälkeenolisi enää puhtaasti Stadian projekti, vaan kehitystyöyhteisön, johon kuka tahansa kiinnostunutvoisi osallistua. Tällainen hankkeeseen osallistuva epämääräinen ja ”tuntematon”toimijajoukko herätti selvästi epäilyksiä ja jopa pelkoja. Keskusteluissa pohdittiin korkeakoulunjuridista vastuuta projektin tuotoksista ja siitä, että joku muu toimija voisi ”varastaa”projektin ohjelmistokoodin ja tehdä sillä rahaa ilman Stadiaa. Google oli aiemmin ostanutYouTuben jättisummalla, ja tämä yksittäinen kauppa ilmeisesti vaikutti oletuksiin VIDEOShankkeentuotosten rahallisesta arvosta. Keskusteluun osallistuneista suurelle osalle avoimenlähdekoodin ohjelmistojen toimintamalli ja sen erityispiirteet olivat tuntemattomia.Hyötytoiveet ja haittojen pelot yhdistyivät kiinnostaviksi paradoksaalisiksi yhdistelmiksi,joissa esimerkiksi ilmaisuus nähtiin samaan aikaan uhkana koululle menettää suuret rahat jatoisaalta mahdollisuutena varastaa tuote ulkopuolisten rahanteon välineeksi.Yli kuukauden kestäneen sähköpostikeskustelun ja tapaamisten jälkeen saatiin sovittua,että projektin tuotokset voidaan julkaista MIT-lisenssillä ja että tästä eteenpäin ohjelmistokehityspäätöksistä vastaan ohjelmiston kaikille kiinnostuneille avoin kehitysyhteisö, johonStadia toki vahvasti osallistuu mukaan. Keskustelut olivat varmasti kaikille osapuolille valaiseviaja organisaation tieto-taito open source -projektien logiikasta kasvoi.Perinteisen kouluorganisaation toimintamalli ja avoin toimintamalli ovat molemmat lähtökohtaisestitietotyön tarpeisiin kehittyneitä. Perinteinen malli ei kuitenkaan ota huomioonnykyaikaisten informaatio- ja kommunikaatioteknologioiden vaikutusta työhön ja organisaatioon.Esimerkiksi sosiaalisen median ja niin sanottu web 2.0 -teknologia perustuu pitkältisamanlaiseen avoimuuden toimintalogiikkaan kuin open source. Molempien tarkoituksenaon madaltaa osallistumisen kynnystä ja helpottaa ulkopuolisen kognitiivisen kapasiteetinhyödyntämistä organisaatioissa. Tämä edellyttää organisaatiolta kuitenkin ymmärrystäyhteistyöstä vapaaehtoisten kanssa ja toiminnan vastavuoroisuutta. Organisaatioiden onmyös annettava jotain, jos se haluaa hyödyntää muiden tuotoksia.Avoin toimintamalli hämärtää organisaatioiden rajoja. Open source ja muu avointa toimintamalliahyödyntävä teknologia mahdollistaa helpot rajojen ylitykset ja horisontaalisensuoran toiminnan. Rajojen ja toimijaverkoston hämärtyminen voidaan nähdä uhkana perinteisellevertikaaliselle auktoriteettiperustaiselle organisaatiorakenteelle. Epämääräisyyson kuitenkin verkostotyyppisen toiminnan mahdollistavan teknologian perusominaisuus,jonka ilmaantumista on käytännössä mahdotonta estää. Koululaitoksille parempi strategiaAmmattikorkeakoulut kansalaistoiminnassa