Ammattikorkeakoulut kansalaistoiminnassa - Humanistinen ...

113tulisiko niiden tarjota substanssialojen (esim. yhteiskunnallinen koulutusala, sosiaaliala,liikunta-ala) tutkintoja täydentävää järjestötyöhön perehdyttävää koulutusta?Artikkelin seuraavissa luvuissa on tarkoitus hahmotella joitakin lähtökohtia näiden kysymystenkäsittelemiseksi. Punaisena lankana tarkastelussamme on: millaisia tietoja ja taitojajärjestöjen ammatillisen työn koulutuksen tulisi tarjota?Järjestötyön kaksoispooli: substanssi ja generalismiJärjestöjen työvoimatarpeita hahmotellessa on eriytettävä järjestötyön yleiset taidot ja erityisosaamiseenliittyvät taidot. Järjestöalan yleistaitoja ovat esimerkiksi kokous- ja neuvottelutaidot,tiedon keräämiseen ja tiedottamiseen, vapaaehtoisten neuvontaan, ohjaamiseen,kouluttamiseen, organisoimiseen ja johtamiseen liittyvät taidot. Yleistaitoja ovat myös hallinnolliseen,taloudelliseen, tapahtumanjärjestämiseen ja projektitoimintaan liittyvät taidot.Erityistaitoja puolestaan ovat esimerkiksi terveysalan järjestössä tarvittavat lääketieteellisettai hoitomenetelmiin liittyvät tiedot ja taidot tai liikunta-alan järjestössä tarvittava liikuntakasvatuksellinenja lajivalmennusosaaminen.Järjestötyön jäsentämistä näyttäisi siis leimaavan kaksijakoisuus. Yhtäältä osaaminen liittyyyleisiin tietoihin ja taitoihin, joiden tarpeet ovat jokseenkin samanlaisia riippumatta järjestöntoimialasta. Toisaalta järjestötyö perustuu osittain toimialakohtaiseen erityisosaamiseen.Oletamme, että kaksinaisuus tulee näkyviin järjestöalan rekrytointitarpeissa. Järjestöt rekrytoivattoisaalta yleiseltä osaamispohjalta moniosaajia ja toisaalta järjestöjen osaamistarpeisiinvastaavia erityisammattien osaajia.Kaksinaisuus näkyy myös siinä, millä tavoin järjestöalan ammattilaiset mieltävät toimialansa.Järjestöalalla toimivien ammatti-identiteetti vaihtelee järjestölohkon mukaisesti. Ammattijärjestöissätoimivat hahmottavat itsensä osittain ammattiliiton mukaan, osittain laajemminay-ammattilaisina ja osittain laajemmin järjestöalan osaajina. Toisaalta he identifioivat itsensäpohjakoulutuksensa ja ydinosaamisensa kautta: esimerkiksi tiedotusalan, yhteiskunnallisenosaamisen tai lakitieteellisen koulutuksensa perusteella.Järjestöalan osaamiskenttä muodostuu siis kaksoispoolista, jonka toisessa päässä on substanssialanosaaminen ja toisessa päässä yleisosaaminen, jota kutsumme tässä artikkelissageneralistiseksi osaamiseksi tai lyhyemmin generalismiksi. Generalismi tarkoittaa monitaitoistatietojen ja työtaitojen hallintaa. Korostamme, että generalistisen osaamisen tarve onjärjestökentän tehtävissä tarpeen, sillä järjestöjen tehtävät ovat moninaiset sisältäen tiedotus-,ohjaamis- ja tietotyön, ihmissuhdetyön sekä hallinnon ja talouden osaamista. Lisäksijärjestöorganisaatiot ovat useimmiten verrattain pieniä ja tehtävänmukainen työnjako myösverrattain kehittymätön.Työvoimarekrytoinnin kannalta voisi olettaa, että järjestöt etsivät työntekijöikseen toisaaltaniin sanotusti hyviä tyyppejä, jotka ovat sosiaalisesti osaavia monitaitureita. Toisaaltane etsivät järjestöjen osaamistarpeisiin vastaavia erityisammattilaisia, pitkälle koulutettujaammatteihinsa erikoistuneita spesialisteja.Seuraavaksi tarkastelemme pienen aineiston yhteydessä generalistisen ja spesialistisen rekrytoinninesiintymistä järjestöjen työnhakuilmoituksissa. Tällä pyrimme testaamaan, näkyykökaksoispooli rekrytointitavassa. Oletamme, että järjestöammattilaisilta toivotaan sekäLuku 2 Kansalaistoiminnan edistäminen opiskelijatoiminnassa ja ammattikorkeakoulujen toiminnassa