Ammattikorkeakoulut kansalaistoiminnassa - Humanistinen ...

106Kansalaisten mediakompetenssia kasvattamassaSekä valtamedian hyödyntäminen että omatoiminen viestintä ja julkaisutoiminta verkossatai perinteisessä mediassa edellyttävät kansalaistoimijoilta osaamista, johon voidaan viitatamediakompetenssin käsitteellä. Mediakompetenssi on medialukutaitoa laajempi käsite, jokapitää sisällään paitsi kyvyn ymmärtää ja tarkastella kriittisesti median tuotannon ja vastaanotonkäytäntöjä ja mediasisältöjä myös kyvyn käyttää mediaa aktiivisesti omien tavoitteidensaavuttamiseen 6 . Kansalaistoimijoiden mediakompetenssista puhuttaessa keskeisiin osaamisvaatimuksiinvoidaan lukea ainakin seuraavat osa-alueet:1) Median toimintalogiikan ymmärtäminen: Miten media valikoi uutisaiheet(uutiskriteerit) ja minkälaisten työprosessien ja toimittajan tekemien valintojentuloksena valmiit jutut syntyvät? Miten journalistiseen kulttuuriin sisältyvätarvostukset ja vakiintuneet käytännöt vaikuttavat siihen, minkälaiset kansalaistoimijoidentarjoamat aiheet tai tapahtumat ylittävät uutiskynnyksen ja millaistajulkisuutta ne voivat odottaa saavansa?2) Tiedottamisen ja laajemmin yhteisöviestinnän osaaminen: Miten lähestyämediaa tiedotteiden sekä erilaisten ”mediatapahtumien” avulla? Minkälaisettoiminnan muodot ja viestien sisällöt edesauttavat uusikynnyksen ylittämistä?Miten viestiä suoraan eri sidosryhmille sekä oman organisaation sisällä?3) Viestintävälineiden tekninen osaaminen: Järjestön tai muun yhteisön tarpeisiinriittävät välinetaidot esimerkiksi internet-sivuston ylläpitämiseen, oman radioohjelmantuottamiseen tai oman lehden julkaisemiseen.4) Sisällöllinen osaaminen: Kyky tuottaa järjestön tai yhteisön tarpeisiin riittävänlaadukkaita journalistisia tai muita mediasisältöjä ja ottaa sisältöjä tuottaessahuomioon tavoiteltu kohderyhmä sekä kulloisenkin välineen ilmaisullisetvaatimukset.Yksinkertaisimmillaan ammattikorkeakoulujen on mahdollista tukea kansalaistoimijoidenmediakompetenssin kehittymistä tarjoamalla avoimen ammattikorkeakoulun kautta opintojaksoja,joilla kansalaistoimijat saavat tiedollisia ja taidollisia perusvalmiuksia medianhyödyntämiseen. Teknisesti vaativien projektien tekeminen omin voimin ei välttämättä oleedes järkevää, joten esimerkiksi kansalaisjärjestön verkkosivuston suunnittelu ja toteutus onmahdollista teettää tilaustyönä ammattikorkeakoululla, jolloin järjestön itsensä vastuulle jäämielekkäiden sisältöjen tuottaminen sekä mahdollisesti sivuston ylläpito ja päivittäminen.Askeleen kehittyneempää yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja kansalaistoimijoiden välilläovat esimerkiksi opinnäytetyönä toteutettavat kehittämishankkeet, kuten järjestöjen viestintäsuunnitelmattai -koulutukset, jotka tukevat kansalaisryhmien viestinnän systemaattistakehittämistä. Ammattikorkeakoulun ja kansalaistoimijoiden yhteistyö voi toteutua myös6 Medialukutaitoa ja mediakompetenssia näkee käytettävän myös synonyymeinä. Medialukutaidon käsiteviittaa mielestäni kuitenkin liian vahvasti median käyttäjän rooliin pelkkänä vastaanottajana, ei niinkäänaktiivisena toimijana ja median hyödyntäjänä ja tekijänä. Esimerkiksi Sirkku Kotilainen (1999, 37) määritteleemedialukutaidon yksilön henkilökohtaiseksi valmiudeksi, johon kuuluu kyky ymmärtää mediantuotantoprosessia, ilmaisua ja vastaanottoa. Mediakompetenssiin Kotilainen (mt., 39) liittää näiden lisäksimyös tunteen ja kokemuksen sekä oman tavoitteellisen toiminnan. Kyse on tilanne- ja toimintaympäristökohtaisestavalmiudesta, sillä kulloinkin vaadittava mediakompetenssi voi vaihdella esimerkiksi ammatinvaatimusten mukaan.Ammattikorkeakoulut kansalaistoiminnassa