Ammattikorkeakoulut kansalaistoiminnassa - Humanistinen ...

86misesta, eräänlaisesta opiskelijoiden välisestä solidaarisuustyöstä. Sittemmin SAMOK onkinkunnostautunut ainakin ukrainalaisen opiskelijaliikkeen tukemisessa European Students’Unionin (ESU) puitteissa.Puhtia pienillä resursseillaOpiskelijat pääsevät itse osallisiksi opiskelijatoiminnasta esimerkiksi asettumalla ehdolleedustajistoon tai hallitukseen, toimimalla erilaisissa jaostoissa, kerhoissa ja tiimeissä, osallistumallatapahtumiin ja tempauksiin sekä toimimalla erilaisissa opiskelijakunnan kyljessätoimivissa yhdistyksissä.Osallistumismahdollisuudet ovat monipuoliset, ja omaan ”toimenkuvaan” organisaatiossaon helppo vaikuttaa. Silti opiskelijatoimintaa vaivaa jatkuva puute aktiiveista. Syy voi ollayleisemmässä omaan napaan tuijottelun kulttuurissa, ajanpuutteessa tai esimerkiksi opiskelijakuntatoiminnantunnettuudessa, tai maineessa. Ammattikorkeakouluihin saattaa myöshakeutua siinä mielessä erilaista opiskelijamassaa kuin esimerkiksi yliopistoihin, että joopintonsa aloittavilla siintää kirkkaana mielessä ammatillisen korkeakoulutuksen lupaamatehokas ja suora putki työelämään. Korkeakouluun ei tulla kasvamaan kansalaisvaikuttajina,vaan hakemaan ammatillista osaamista.Toimijapulan lisäksi opiskelijakunnat painivat taloudellisten ja fyysisten resurssien kanssa.Jäsenmaksut ja ammattikorkeakoululta saadut tuet kattavat vain välttämättömän, ja ostopalvelusopimuksistatuleva raha kohdennetaan yksinomaan siihen palveluun, jonka opiskelijakuntaon luvannut tuottaa. Varsinkin verkostoammattikorkeakouluissa, joissa yksiköt onsijoiteltu hajalleen, opiskelijakunnan fyysinen toiminta on hankalaa.Jos opiskelijakuntien toiminnalla on suuria haasteita, on niitä myös yksittäisillä opiskelijaaktiiveilla.Toimijoiden toimeentulo on usein riippuvainen ainakin opiskelusta, joskus jopatyössäkäynnistä. Aika on vaikea saada riittämään, ja pahimmillaan opiskelija-aktiivit ovatväsyneet suuren työtaakan alle, mikä on tietenkin ikävä inhimillinen tragedia. Opiskelijakunnantoimintaan osallistumista vaikeuttavat myös kurssien läsnäolopakot sekä tietynlainenkoulumaisuus lukujärjestyksineen. Opintoaikojen tiukat rajoitukset johtavat pahimmillaanopiskelija-aktiivin ajan loppumiseen – ja opiskeluiden keskeytymiseen.Ne opiskelijat, jotka haasteista huolimatta jaksavat panostaa opiskelijatoimintaan, saavatrutkasti paljon puhuttua sosiaalista pääomaa, kokemusta järjestötoiminnasta sekä yhteiskunnallisestavaikuttamisesta, yhteistyö- ja neuvottelutaitoja, vaihtelevaa substanssiosaamistaeri alueilta sekä kokemusta niin kouluttajina kuin johtajina. Kansalaisvaikuttamisen parissasyntyy verkostoja, kokemuksia ja elämyksiä. Väitän, että opiskelijakuntatoiminta kasvattaaennen kaikkea sellaista aktiivista kansalaisuutta, jota on mahdoton opiskella kirjoista.LähteetAmmattikorkeakoululaki 351/2005Saari, Seppo (toim.) ( 2007): Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana. Kansallinen benchmarking-arviointi.Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 5.Ammattikorkeakoulut kansalaistoiminnassa