Ammattikorkeakoulut kansalaistoiminnassa - Humanistinen ...

63Hallinnon demokratiatyön tavoitteena on tunnistaa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksienkannalta keskeiset kehittämiskohteet ja etsiä niihin ratkaisuja. Demokratia ei voi olla vainyhden ministeriön kehittämishanke vaan olennaista on huolehtia, että huolta kansalaisvaikuttamisestakannetaan laajasti yhteiskunnassa myös politiikkaohjelman päätyttyä. Kukinministeriö vastaa demokratian vahvistamisesta oman hallinnonalansa puitteissa: opetusministeriödemokratiakasvatuksesta, valtiovarainministeriö hallinnon kehittämistyöstä sekämuun muassa kuntademokratian vahvistamisesta, ulkoministeriö kansainvälisestä demokratiatyöstä.Oikeusministeriöllä on yleisvastuu, demokratiapolitiikan valmisteluvastuu sekävastuu muun muassa vaalijärjestelmän tai vaikkapa sähköisen kuulemisen kehittämisestä.Olennaisinta on kyetä rakentamaan yhteistyötä ja käynnistämään prosesseja demokratianvahvistamiseksi.Tärkeän yhteistyöfoorumin demokratiatyölle muodostaa kansalaisyhteiskuntapolitiikanneuvottelukunta KANE, jossa keskeisiä teemoja ensimmäisen toimintavuoden aikana ovatolleet kysymys demokratian tietopohjan vahvistamisesta, järjestöjen toimintaedellytystenparantamisesta sekä osallisuuden vahvistamisesta ylipäätään yhteiskunnassa. KANE:n tehtäviinkuuluu muun muassa arvioida ministeriöiden vuorovaikutusta kansalaisyhteiskunnankanssa.Perustuslaki velvoittaa julkista valtaa edistämään yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseentoimintaan ja vaikuttaa itseä koskevaan päätöksentekoon.Kansalaisten osallistumisella hallinnon valmisteluun ja päätöksentekoon on useita funktioita.Hallinnon näkökulmasta ensimmäisenä esiin yleensä nousee valmistelun laatu. Huolehtimalla,että kansalaisten tieto ja näkemykset valmisteltavaan asiaan tulevat kuulluiksi,voidaan lopputuloksen laatu turvata. Kun kansalaisia ollaan riittävästi kuultu, voidaan ollavarmoja, ettei valmisteluprosessin loppumetreillä tai päätöksenteon jälkeen voi enää ilmetäuutta tietoa, joka pakottaa korjaamaan tehtyä valmistelua tai muuttamaan tehtyä päätöstä.Käynnissä olevassa paremman sääntelyn ohjelmassa kuulemisen kehittämisellä onkin olennainenmerkitys.Toisaalta kansalaisten vaikutusmahdollisuuksilla on olennainen merkitys myös tehtyjen ratkaisujenhyväksyttävyyden kannalta. Kun kansalaisilla on ollut mahdollisuus ottaa kantaa jatuoda esiin omat tietonsa ja näkemyksensä valmisteltavasta asiasta, on lopputulos todennäköisestihelpommin hyväksyttävissä kuin täysin suljettujen ovien takana tehty päätös.Mutta ehkä kaikkein tärkein funktio kansalaisten kuulemiselle ja osallistumismahdollisuuksientarjoamiselle on kuitenkin se, että demokratiassa aktiivinen kansalaisuus on itseisarvo.Kansalaisesta katsottuna valtionhallinnossa käynnissä olevat valmisteluprosessit ovat useinkaukana ja niistä on vaikea saada kiinni. Kansalaisyhteiskuntaa edustavat tavallisesti vakiintuneetjärjestöt, joiden asiantuntemukseen on hallinnossa opittu luottamaan ja turvautumaan.Järjestöjen osaamista Suomessa arvostetaan ja kuulemisella on meillä vahvat perinteet. Kuulemistaesimerkiksi hallinnon valmistelutyössä on pidetty jopa niin itsestään selvänä, että semiltei loistaa poissaolollaan hallinnon erilaisissa valmisteluohjeissa. Suomalaisessa työelämässäkäynnissä oleva sukupolvenvaihdos merkitsee, että itsestään selvinäkään pidetyt kuulemiskäytännötja vuorovaikutus kansalaisyhteiskunnan kanssa eivät välttämättä ole jatkossayhtä itsestäänselviä, jos hallinnon virkamiesten ”demokratiavalmennukseen” ei satsata.Puhumattakaan siitä, että hallinto omaksuisi aktiivisesti uusia osallisuutta vahvistavia toimintamallejaja työvälineitä.Luku 1 Kansalaistoiminnan vahvistamisen perusteet