Ammattikorkeakoulut kansalaistoiminnassa - Humanistinen ...

46saavat tehdä ehdotuksia omaan lähiympäristöönsä ja arkielämään liittyen. Tanskassa taason järjestetty osallistuvia ennakointimenettelyjä, kuten kuntapaneeleja, joissa kansalaisetkeskustelevat tulevista päätösehdotuksista ennen virallista päätöksentekoa. Norjassa monissakunnissa on kansalaisten vapaaehtoiskeskus, jotka eivät välttämättä ole yhteiskunnallistatoimintaa, mutta joissa syntyy sosiaalista pääomaa (ks. oikeusministeriö 2007;Grönlund 2006.) Edelleen keskusteleva demokratia täydentää osallistumista esimerkiksikortteliparlamenttien, osallistuvan budjetoinnin, kansalaisaloitteiden ja paikallisten ja valtiollistenkansanäänestysten avulla (oikeusministeriö 2007). Keskustelualoitteiden mahdollistaminenon keskeistä, esimerkkinä poliittisen päätöksenteon piiriin aikoinaan tuoduistalukuisista uusista asiakokonaisuuksista ovat ympäristötietoisuus, työnväen intressit ja naistenosallistumisen edistäminen. Aloitteet ovat usein johtaneet institutionaaliseen kehitykseen,kuten ministeriöiden ja puolueiden perustamiseen.Toimintaympäristön tuntemiseen kuuluvat myös järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan toimintaperiaatteet.Asiaa voi lähestyä järjestötoimijoiden keskeisten tehtävien osalta. Funktiotvoidaan luokitella sosiaalisen pääoman ja hyvinvoinnin lisäämiseen tähtääväksi, välittämisenja jakamisen kanavien tarjoamiseksi, identiteetin rakennusaineksien tarjoamiseksi,osallisuuden väylien luomiseksi, äänettömien ääninä toimimiseksi, toivon tuottamisena jainnovaatiomoottoreina toimimiseksi (Möttönen & Niemelä 2005, 57-78). Asiaa voi lähestyämyös toiminnan tavoitteiden kautta, jolloin kansalaistoiminnan luokittelu voi perustua edunvalvontaan,vapaaehtoistoimintaan ja yhteisöllisyyden ylläpitoon ja vahvistamiseen, vertaistoimintaan,asiantuntijuuteen ja palvelutoimintaan (emt., 59, 60). Kansalaisjärjestöjen roolinvoikin tiivistää demokratian säilyttämisen ja yhteiskunnan kehittämisen tukijana, palveluidentuottamisena ja yhteisöllisyyden luomisena.Kansalaisvaikuttamiseen liittyvä keskustelu on viimeaikoina keskittynyt paitsi edustuksellisendemokratian tilaan ja osallistumisen luonteen kehityssuuntauksiin, kuten toimintaansitoutumisen lyhytaikaisuuteen, myös uusiin osallistumismuotoihin ja -kanaviin. Perinteisenpoliittisen ja järjestötoiminnan rinnalle on noussut viestintäteknologian ja verkkopalveluidenmyötä muita kansalaistoiminnan muotoja. Verkko-osallistumiseen liittyvässä keskustelussaesiin on noussut kysymyksiä siitä, millaisia teknisiä ratkaisuja tulisi luoda, missäpäätöksenteon vaiheessa osallistuminen pitäisi mahdollistaa ja minkä instituutioiden, kutenhallinnon ja eduskunnan, foorumeita tulisi luoda.Huomiota on kiinnitetty myös ministeriöiden, järjestöjen ja median vuoropuheluun. Verkkovaikuttamisenmuodoista esiin on nostettu suorat keskustelut, vetoomuslistat, wikityyppinentyöskentely ja postituslistat. Suuntauksena on ollut suorien verkkokeskustelujen lisääntyminenhallinnon ja kansalaisten välillä. Tällaiset kaikille avoimet osallistumisfoorumit ovat tähdänneetesimerkiksi vuoropuhelun aktivoimiseen internetin käyttötavoista kansalaisosallistumisessaja esittäneet kehittämisideoita, kuten sosiaalisen median hyödyntämistä (Ota kantaa!-chat 7.5.2008). Käsite on yleistynyt viime vuosina, sillä tarkoitetaan internetin mediasisältöäja ryhmätyöpalveluja, jotka tuotetaan ja jaetaan yhteisöllisesti (ks. esim. Rongas 2008). Sosiaalisenmedian myötä organisoituminen on tullut helpoksi. YouTube on perustanut erillisenkansalaisjournalismin kanavan, johon kansalaiset voivat tuottaa uutisia, ja joka tähtää ajanmyötä suoraksi kansalaismedian jakelukanavaksi. Tavoitteen mukaan halvat videokameratja editointiohjelmat avaavat täysin uusia mahdollisuuksia kansalaisten tuottamille uutisille.(Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali 23.5.2008.) Yleisesti ongelmana sähköisten palvelujentoteuttamisessa on nähty muun muassa se, että keskustelufoorumit ovat hajallaan ja kansalainenjoutuu aktiivisesti etsimään niitä. Vertailukohtana on mainittu muun muassa Tanska,jossa keskustelut on koottu yhteen paikkaan (Ota kantaa! -chat 7.5.2008).Ammattikorkeakoulut kansalaistoiminnassa