Ammattikorkeakoulut kansalaistoiminnassa - Humanistinen ...

More documents

Recommendations

Info

188Hankkeen osa-aikainen projektikoordinaattori aloitti työt tammikuussa 2006. Toimintaa javiikko-ohjelmaa selkeytettiin. Toiminta jakaantui avoimeen päivätoimintaan sekä ryhmätoimintaan.PerheSantran toiminnan sisältö tiivistettynä:• yhteinen olohuone• perhekahvilatoimintaa• tilapäistä lastenhoitoa• laulu- ja leikkituokioita• tilat perheiden omatoimisille vertaisryhmille• avoin neuvola kerran viikossa• tietoa lapsiperheiden palveluista (perhepalvelukansio, esitteet ja tiedotteet)• mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.Projektikoordinaattorin tehtävänä oli vastata PerheSantran toiminnasta kokonaisuudessaan.PerheSantrassa ei ollut muita työntekijöitä hankerahoituksella. Ensi- ja turvakodin kauttasaatiin PerheSantraan helmikuusta 2006 lähtien työntekijä vakuutusyhtiön rahoituksella.Hänen tehtävänään oli toimia ”emäntänä” ja lastenhoidosta vastaavana. Tärkeänä apuna jaresurssina olivat sosiaali- ja terveysalan opiskelijat. Heitä on ollut harjoittelemassa vuosien2006-2007 aikana noin 40 opiskelijaa.PerheSantran kävijämäärä kasvoi 2006 vuoden aikana runsaasti ja tasaantui sitten. Kävijöitäoli koko toiminnassa keskimäärin noin 750 kuukaudessa vajaita lomakuukausia lukuun ottamatta.Vilkkaimpina kuukausina käyntejä oli noin 1000. Avoimessa päivätoiminnassa kävijöitäon ollut noin 360 kuukaudessa.PerheSantrassa kävi myös monikulttuurisia perheitä niin päivätoiminnassa kuin heidän omissaryhmissäänkin. Monikulttuurinen toiminta oli pitkälti aktiivisten opiskelijoiden ansiota.Kokemuksia kumppanuudestaOpiskelijoiden kokemukset kumppanuudesta välittyivät harjoitteluraporttien kautta.Vaikka kasvatuskumppanuudesta puhuttiin jokaisessa palaverissa ja asiaa käytiin läpi moneltaeri kannalta, ei täysivaltainen kasvatuskumppanuus näkynyt hankkeen alkuvaiheenopiskelijoiden harjoitteluraporteissa. Jokainen järjestö määritteli itse toimintansa sisällön jajokainen vastasi omasta päivästään. Kaikki mukana olevat järjestöt eivät jakaneet osaamistaanmuiden kanssa. Monitoimijaisuutta vasta harjoiteltiin. Opiskelijoiden ja järjestöjen välinensekä eri oppilaitosten opiskelijoiden keskinäinen kasvatuskumppanuus ja osaamisenjakaminen onnistui paremmin kuin järjestöjen välinen kumppanuus.Hankeharjoittelussa arvokkaana pidettiin mahdollisuutta tutustua muiden koulutusalojenopintojen sisältöihin ja ammatissa toimimiseen. Opiskelijat keskustelivat sosiaali- ja terveysalantoisistaan poikkeavista työrooleista, -kielestä, -kulttuureista ja -reviireistä. Nämäkeskustelut tukivat opiskelijoiden oman asiantuntijaroolin löytymistä. Tällaista moniammatillistaoppimisympäristöä opiskelijat toivoivat muille opiskelijoille.Opiskelijoiden raporteissa arvostettiin perheiden välistä kumppanuutta. Hankkeen tavoite olisynnyttää perheiden keskinäistä vertaistoimintaa, mikä näkyi hyvin PerheSantran toiminnassa.PerheSantrassa kokoontui monia vertaisryhmiä, joissa kävi paljon perheitä. PerheSantrassasyntyi kaveruussuhteita yli ikä-, kulttuuri- ja toimeentulorajojen. Kaikkia pyrittiin kohtelemaantasavertaisesti, eikä kenenkään tarvinnut kertoa itsestään enempää kuin itse halusi.Ammattikorkeakoulut kansalaistoiminnassa
189Asiakkailta saadun palautteen ja asiakasmäärien perusteella hanke on selvästi osoittanuttarpeellisuutensa. Hankkeessa onnistuttiin lyhyehkön ajan kuluessa ja suhteellisen pienilläresursseilla organisoimaan asiakkaiden tärkeiksi kokemia palveluja uudenlaisen mallinavulla.Kumppanuuden rakentaminen on ollut suuri haaste hankkeen toimijoille. Kriittisissä kohdissaosapuolet ovat olleet valmiita yhteisen keskustelun kautta avaamaan ongelmia ja ryhtymäänkehittämistyön edellyttämiin toimenpiteisiin omissa organisaatioissaan. (Muttilainen2007, 33)Hankkeen päätyttyä PerheSantran toiminnasta on vastannut yksi kumppani muiden kumppaneidenerilaisella taustatuella. Toiminnalle halutaan saada vahvempi julkinen rahoitus.Edelleen työn alla on kumppanuuden kehittäminen osaksi perustyötä perheiden hyvinvoinninedistämiseksi.Lähteet ja hankkeeseen liittyvää aineistoa:Hasila Päivi ja Heikkinen Kirsi (2007): Vertaisryhmä yksinhuoltajaäidin arjen tukena. Lahden ammattikorkeakoulu,opinnäytetyö. (http://oppari.phkk.fi/julkaisu/2007-05-23-02.pdf)Hynynen Liisa (2007): Äitien kokemuksia Perhe Santran tarpeellisuudesta. Lahden ammattikorkeakoulu,opinnäytetyö. (http://oppari.phkk.fi/julkaisu/2007-05-2302. pdf )Kemppainen Minna (2006): Kumppanuuden merkitys PerheSantrassa. Toiminnan kehittäminen kumppanuudennäkökulmasta Lahden Perhe -hankkeen osahankkeessa PerheSantrassa. Humanistinen ammattikorkeakoulu,opinnäytetyö. (https://pro.humak.edu/humakpro/humak/195109/OPINNÄYTETYÖ.doc )Lehtosalo Sanna (2007): Vertaisryhmä kaksoslasten vanhempien tukena. Lahden ammattikorkeakoulu,opinnäytetyö (http://oppari.phkk.fi/julkaisu/2007-05-2301.pdf )Muttilainen, Jukka (2007): Perhekumppanit. Arviointiraportti Lahden Perhe -hankkeesta. Päijät-Hämeen jaItä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Verson raportteja 4.Taajamo Terhi, Soine-Rajanummi Seppo ja Järvinen Ritva (2005): Kehittyykö moniammatillisuus?Raportti Päijät-Hämeen Hyvinvointineuvola-hankkeen kehittämistyöstä. Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaansosiaalialan osaamiskeskus (Verso www.verso.palmenia.helsinki.fi/kirjasto/julkaisut/)Luku 3 Esimerkkitapauksia ammattikorkeakoulujen ja järjestöjen yhteistyöstä
Page 11 and 12:
11Toimittajien alkusanatInsinööri
Page 13:
13Järjestöjen palveleminen luo ai
Page 16 and 17:
16ovat olleet rohkaisevia. Euroopan
Page 18 and 19:
18Käytännön esimerkit osoittavat
Page 21 and 22:
21Kansalaistoiminnan vahvistaminenk
Page 27:
27Kansalaistoimintahanke pyrkii hyv
Page 30 and 31:
30Lähes kaikki kyselyyn vastanneet
Page 32 and 33:
32Missiona kansalaisyhteiskunnan ke
Page 34 and 35:
34Koulutus- ja t&k -toiminta on org
Page 36 and 37:
36Yhteiskunnan osaamisvaatimukset k
Page 38 and 39:
38Ammattikorkeakoulun prosessiajatt
Page 40 and 41:
40Viittomakieliselle kielivähemmis
Page 42 and 43:
42LähteetAmmattikorkeakoululaki 35
Page 44 and 45:
44tarjoaa vahvistusta sille ajatuks
Page 46 and 47:
46saavat tehdä ehdotuksia omaan l
Page 48 and 49:
48Vapaaehtoistyöllä voidaan tarko
Page 50 and 51:
50hallitusohjelmat ja ääriliikkee
Page 52 and 53:
52Opiskelija ymmärtää, että•
Page 54 and 55:
54tähän liittyviä esimerkiksi ty
Page 56 and 57:
56Kaunismaa, P. & Lind, K. (2008):
Page 58 and 59:
58tamat uudet vaikuttamiskanavat ja
Page 60 and 61:
60Olemme melko lähimenneisyydessä
Page 62 and 63:
62naisesti jo heti peruskoulun jäl
Page 64 and 65:
64Valtionhallinnossa on viime vuosi
Page 66 and 67:
66LähteetBorg, Sami (2005): Kansal
Page 68 and 69:
68yhdistyksiin noin 10.000 pitkäai
Page 70 and 71:
70varrella. Järjestön toimintaa e
Page 72 and 73:
72Kansalaistoiminnan kehittämisen
Page 74 and 75:
74Ammattilaisuus ja vapaaehtoisuus
Page 76 and 77:
76Toiseksi, ammattikorkeakoulut voi
Page 79:
79Luku 2Kansalaistoiminnanedistämi
Page 82 and 83:
82Opiskelijakuntien kaksijakoinen l
Page 84 and 85:
84varsinaisen kansalaisvaikuttamise
Page 86 and 87:
86misesta, eräänlaisesta opiskeli
Page 88 and 89:
88pohjan toimia järjestöjen työk
Page 90:
90Olen luokitellut (taulukko 2.) so
Page 93 and 94:
93Seuraavasta luettelosta käy ilmi
Page 95 and 96:
95myös vammaistyön, mielenterveys
Page 97 and 98:
97Media kansalaistoiminnan ja -vaik
Page 99 and 100:
99Samalla myös median merkitys kan
Page 101 and 102:
101Mediajulkisuudella on siis kansa
Page 103 and 104:
103(Owens & Palmer 2003, 356). Tois
Page 105 and 106:
105osittain verkkoon. 1990- ja 2000
Page 107 and 108:
107laajemman viestinnän tutkimus-
Page 109 and 110:
109O’Reilly, Tim (2005): What Is
Page 111 and 112:
111Järjestöjen tarkoitus ja tavoi
Page 113 and 114:
113tulisiko niiden tarjota substans
Page 115 and 116:
115517410urheilu ja liikuntatalous
Page 117 and 118:
117TyönimikeKeskeisettyötehtävä
Page 119 and 120:
119TyönimikeKeskeisettyötehtävä
Page 121 and 122:
121Edelläolevassa taulukossa esite
Page 123 and 124:
123Järjestöt lienevät perinteise
Page 125 and 126:
125toimintamuotoihin. Lisäksi on a
Page 127 and 128:
127mukaan palvelutuotannon ja siihe
Page 129 and 130:
129Järjestöyhteistyö ja opetusHa
Page 131 and 132:
131(2) samanaikaisesti kehitetään
Page 133:
133Luku 3Esimerkkitapauksiaammattik
Page 136 and 137:
136Ammattikorkeakoulun ja kansalais
Page 138 and 139: 138kehittyy yhteistyöprosessien mo
Page 140 and 141: 140ympäristöissä. Alan teoreetti
Page 142 and 143: 142Collin, K. & Tynjälä. P. (2002
Page 144 and 145: 144Yksi yhteinen nimittäjä kehitt
Page 146 and 147: 146kiintoisia työtehtäviä. Usein
Page 148 and 149: 148Laku-projektissa valmistuneet ju
Page 150 and 151: 150voi osallistua toimintaan iäst
Page 152 and 153: 152Oppilaitoksille open source -pro
Page 154 and 155: 154yhteiskunnallisin toimin tukea.
Page 156 and 157: 156Hankkeen toteutusHankkeen aikana
Page 158 and 159: 158ScoopActMikkelin jäähallissa t
Page 160 and 161: 160Ammattikorkeakoulu järjestökeh
Page 162 and 163: 162toteutumiselle on luonut pohjan
Page 164 and 165: 164työskentelevä lehtori laati va
Page 166 and 167: 166Liite 1: Majakan muodonmuutos pe
Page 168 and 169: 168yhdistyksille kuin etelän kumpp
Page 170 and 171: 170TAMKille yhteistyö antaa tilais
Page 172 and 173: 172Kansalaistoiminnasta puhuttaessa
Page 174 and 175: 174Liike syntyi Pohjois-Savossa her
Page 176 and 177: 176arvaamatta löytyivät tämän j
Page 178 and 179: 178LähteetHautala, Jukka (2008): H
Page 180 and 181: 180Preventiimillä on lähes 40 kir
Page 182 and 183: 182aktiivista kansalaisuutta ja dem
Page 184 and 185: 184Opintojen jälkeen kerätyssä p
Page 186 and 187: 186kumppaneita olivat perheet, joit
Page 190 and 191: 190”En främling är en vän som
Page 192 and 193: 192en HD chaufför och en synskadad
Page 194 and 195: 194Målet för evenemanget var att
Page 196 and 197: 196yhdessä Vok-hankkeen kanssa val
Page 198 and 199: 198Diak - Degree in Social Services
Page 200 and 201: 200some of the core aims of the deg
Page 202 and 203: 202sustaining of comprehensive appr
Page 204 and 205: 204KirjoittajatSari Aalto-Matturi,
show all

Ammattikorkeakoulut kansalaistoiminnassa - Humanistinen ...

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?