52Opiskelija ymmärtää, että• aktiivisen kansalaisen perusedellytys on suvaitsevaisuusja ymmärrys elämän monimuotoisuuttakohtaan• aktiivinen kansalainen seuraa aikaansa ja ontietoinen ajankohtaisista asioista• hän voi ja hänen tulee omaehtoisesti vaikuttaaja osallistua yhteiskunnassaKoulutukseen sisältyy• ihmisarvo-, oikeus- ja eettiset kysymykset,maahanmuutto, monikulttuuriset yhteiskunnat,etniset ryhmät, vammaisuus,sukupuolten välinen tasa-arvo, lasten januorten oikeudet• omien asenteiden pohtiminen• medialukutaito ja lähdekritiikkiOpiskelija tietää• kansalaisen käsitteen moninaisuuden• eettisen osaamisen periaatteet (yhteiskunnallisetvastuut ja velvollisuudet, inhimilliset vastuut)• kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet• yhteiskunnan poliittisen, taloudellisen, kulttuurisenja sosiaalisen rakenteen ja kehityksen ml.kansainvälistyminen ja markkinaistuminen• yhteiskunnallisen päätöksenteon rakenteet jakeskeisten organisaatioiden yhteiskunnallistaloudellisetyhteydet• kansalaisyhteiskunnan, kansalaistoiminnan jakansalaisvaikuttamisen käsitteet, ml. toimintamuodotja -tavat• ihmis- ja kansalaisoikeudet• oman alansa keskeiset järjestötoimijat• vaikuttamisen eri tasot ja kansalaisosallistumisen tilat• kansainvälistymisen ilmiönä• vapaaehtoistoiminnan periaatteet• uudemmat kansalaisvaikuttamisen suunnat:kulutuskäyttäytyminen, virtuaalisten yhteisöjentoimintatavat, kampanjat ym.• opiskelijavaikuttamisen periaatteet• työelämän edunvalvonta ja vaikuttaminenKoulutukseen sisältyy• kansalaisen käsite paikallisella, kansallisellaja kansainvälisellä tasolla• modernien yhteiskuntien kehitys, valtiotglobaalissa järjestelmässä (esim. kehitysmaat)• edustuksellisen, suoran, osallistuvan jakeskustelevan demokratian periaatteet• lainsäädäntöprosessi, aloitteet, ministeriöidentyönjako, eduskunta, tuomiovalta• palvelujärjestelmät• kansalaisyhteiskuntaan liittyvien käsitteidenerot ja yhtäläisyydet• kansalaisvaikuttamisen moniulotteisuus• aktiivisen kansalaisuuden ulottuvuudet,esim. ympäristö, liikunta, yrittäjyys• vaikuttamisen tasot: globaali, EU,kansallinen, kunta, paikallisyhteisöt• kuluttajakasvatus: missä ja miten tuotettu,työntekijöiden oikeudet, kuljetus• oman koulutusammatin suhde yhteiskunnallisenosallistumisen järjestelmään• oman koulutusammatin suhde kansalaistoimintaanOpiskelija osaa• keskustella ajankohtaisista yhteiskunnallisistaaiheista• vahvistaa ja luoda kansalaisuutta tukevaayhteisöllisyyttä ja osallisuutta• analyyttisesti ja kriittisesti tulkita median välittämiäviestejä• tunnistaa, etsiä ja hyödyntää moniammatillisiayhteistyöverkostoja omassa toiminnassaan• etsiä ja löytää ajantasaista tietoa kansalaistoiminnasta• käyttää tutkivaa ja kehittävää työotetta ja kytkeäoppimansa tiedot, taidot ja asenteet omaanammattialaansa• edistää kansalaisvaikuttamista oman ammattiroolinsapuitteissa sekä yhteiskunnan aktiivisenajäsenenäKoulutukseen sisältyy• aktiivisen kansalaisen kompetenssienvahvistaminen demokratiassa: kykykommunikaatioon ja dialogiin, kyky eläätoisten kanssa, kyky ratkaista konfliktejavälivallattomasti, kyky neuvotella,kyky ottaa osaa julkiseen keskusteluun,kyky tunnistaa ja hyväksyä erilaisuutta jakyky käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa• tutkivan oppimisen menetelmiä• periaatteet työstä tavoitteellisena yhteistoimintanaTaulukko 1. Kansalaiskasvatuksen koulutussuositus<strong>Ammattikorkeakoulut</strong> <strong>kansalaistoiminnassa</strong>
53Tiivistetysti voisi ilmaista, että ammattikorkeakoulujen tulisi perusopetuksensa kautta tukeayksilöiden kasvamista yhteiskunnalliseen vastuuseen pitäen sisällään yhteisölliset ja kaikkienkansalaisryhmien osallisuutta vahvistavat työtavat, konventionaaliset edustukselliseendemokratiaan liittyvät näkökohdat niin perinteisine kuin uudempine osallistumiskanavineensekä arvosidonnaisiin diskursseihin sisältyvät arvot, kuten oikeudenmukaisuus, tasa-arvoja moninaisuus. Koska eri koulutusalojen ja -asteiden tarpeet vaihtelevat ja koska toisinaanteemat limittyvät muihin oppisisältöihin, koulutussuositusta ei ole haluttu tarkemmin määritellälaajuudeltaan.Yhtenä kysymyksenä esiin nousee myös se, onko aktiivisen kansalaisen edellytyksenäjoidenkin erityistietojen tai -taitojen hallinta. Lienee perusteltua väittää, että nykypäiväntyöelämässä yleisiksi katsotut taidot, kuten tietotekniikka ja vieraat kielet, joita useimpientyötehtävien hoitamiseen tarvitaan, ovat keskeisiä. On myös muita valmiuksia, kuten kykyvuorovaikutukseen, elinikäiseen oppimiseen sekä muutoksen ja epävarmuuden sietämiseen,joita lähes jokaisessa työpaikkailmoituksessa peräänkuulutetaan. Yhteiskunnallisenosaamisen ja aktiivisen kansalaisuuden edistämisessä koulutuksen kasvatustehtäväksi voilukea sen, että yksilö tuntee ja osaa keskustella ajankohtaisista asioista, osaa käydä vuoropuheluaja ottaa osaa julkiseen keskusteluun, analysoi ja tulkitsee median välittämiä viestejäkriittisesti, osaa vahvistaa ja luoda kansalaisuutta tukevaa yhteisöllisyyttä, osaa tunnistaaja hyödyntää moniammatillisia yhteistyöverkostoja sekä osaa käyttää tutkivaa ja kehittäväätyöotetta. Kansalaispätevyyksiin voi laskea myös kyvyn neuvotella, ratkaista konfliktejavälivallattomasti sekä kyvyn tunnistaa ja hyväksyä erilaisuutta.Viime vuosina on keskusteltu myös runsaasti osallistumisen kasautumisesta ja sosiaalisestapääomasta . Tämä nostaa esiin kysymyksen siitä, onko kaikilla tasaveroinen lähtökohtavaikuttamiselle ja siihen vaadittavien tietojen ja taitojen hankkimiselle. Ja voidaanko koulutuksella,ja jos voidaan, niin miten tasoittaa eroja, ja miten ammattikorkeakoulut voivat ollaosallisena aktiivisen kansalaisuuden tuottamisessa ja tukemisessa?Ammattikorkeakoulujen sisäisessä toiminnassa luontevan lähtökohdan tarjoaa oppilaskuntatoimintaedistäen paitsi koulutusorganisaation sisäistä toimintaa myös samanaikaista yhteiskunnalliseenpäätöksentekoon osallistumista. Oppilaskuntatoiminta harjaannuttaa opiskelijatedunvalvontaan muun muassa koulutus- ja sosiaalipoliittisissa kysymyksissä (vrt.Mäki 2008). Ammattikorkeakoulukentällä osviittaa voi antaa vuosille 2007-2011 luotuvaltakunnallinen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma, jossa tavoitteeksi linjataanlaajan osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen lukioissa ja toisella asteella esimerkiksikehittämällä valinnainen vapaaehtoistoimintaohjelma osaksi opetusta. Lisäksi pyritään toimivienoppilaskuntien kehittämiseen unohtamatta opetushenkilöstön osaamisen lisäämisentärkeyttä. (Opetusministeriö 2007, 33-39.)Aktiivisen kansalaisuuden edistäminen sinänsä on tärkeää kaikilla koulutusasteilla- ja aloilla.Ammattikorkeakouluilla on myös monia koulutusohjelmia, joista opiskelijat sijoittuvatkolmannen sektorin piiriin, mutta jonka osaamisvaatimukset eivät heijastu opetussuunnitelmissa.Kytkös työelämään edellyttää tällöin usein paitsi ammattialueen ydinosaamista jaTässä artikkelissa ei tarkastella tarkemmin polarisaation tai sosiaalisen pääoman käsitteitä. Ensin mainittuunliittyen hiljattain on ilmestynyt mm. nuorten asemaa koulutuksessa ja työelämässä tarkasteleva tutkimusAutio, M., Eräranta, K. & Myllyniemi, S. (toim.) (2008): Nuorten elinolot -vuosikirja 2008. Nuorisotutkimusseura/ Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 84 & Nuorisoasiain neuvottelukunta & Stakes.Jälkimmäisen aihepiirin tutkijoista on tunnetuin Rober D. Putnam.Luku 1 Kansalaistoiminnan vahvistamisen perusteet
- Page 11 and 12: 11Toimittajien alkusanatInsinööri
- Page 13: 13Järjestöjen palveleminen luo ai
- Page 16 and 17: 16ovat olleet rohkaisevia. Euroopan
- Page 18 and 19: 18Käytännön esimerkit osoittavat
- Page 21 and 22: 21Kansalaistoiminnan vahvistaminenk
- Page 27: 27Kansalaistoimintahanke pyrkii hyv
- Page 30 and 31: 30Lähes kaikki kyselyyn vastanneet
- Page 32 and 33: 32Missiona kansalaisyhteiskunnan ke
- Page 34 and 35: 34Koulutus- ja t&k -toiminta on org
- Page 36 and 37: 36Yhteiskunnan osaamisvaatimukset k
- Page 38 and 39: 38Ammattikorkeakoulun prosessiajatt
- Page 40 and 41: 40Viittomakieliselle kielivähemmis
- Page 42 and 43: 42LähteetAmmattikorkeakoululaki 35
- Page 44 and 45: 44tarjoaa vahvistusta sille ajatuks
- Page 46 and 47: 46saavat tehdä ehdotuksia omaan l
- Page 48 and 49: 48Vapaaehtoistyöllä voidaan tarko
- Page 50 and 51: 50hallitusohjelmat ja ääriliikkee
- Page 54 and 55: 54tähän liittyviä esimerkiksi ty
- Page 56 and 57: 56Kaunismaa, P. & Lind, K. (2008):
- Page 58 and 59: 58tamat uudet vaikuttamiskanavat ja
- Page 60 and 61: 60Olemme melko lähimenneisyydessä
- Page 62 and 63: 62naisesti jo heti peruskoulun jäl
- Page 64 and 65: 64Valtionhallinnossa on viime vuosi
- Page 66 and 67: 66LähteetBorg, Sami (2005): Kansal
- Page 68 and 69: 68yhdistyksiin noin 10.000 pitkäai
- Page 70 and 71: 70varrella. Järjestön toimintaa e
- Page 72 and 73: 72Kansalaistoiminnan kehittämisen
- Page 74 and 75: 74Ammattilaisuus ja vapaaehtoisuus
- Page 76 and 77: 76Toiseksi, ammattikorkeakoulut voi
- Page 79: 79Luku 2Kansalaistoiminnanedistämi
- Page 82 and 83: 82Opiskelijakuntien kaksijakoinen l
- Page 84 and 85: 84varsinaisen kansalaisvaikuttamise
- Page 86 and 87: 86misesta, eräänlaisesta opiskeli
- Page 88 and 89: 88pohjan toimia järjestöjen työk
- Page 90: 90Olen luokitellut (taulukko 2.) so
- Page 93 and 94: 93Seuraavasta luettelosta käy ilmi
- Page 95 and 96: 95myös vammaistyön, mielenterveys
- Page 97 and 98: 97Media kansalaistoiminnan ja -vaik
- Page 99 and 100: 99Samalla myös median merkitys kan
- Page 101 and 102: 101Mediajulkisuudella on siis kansa
- Page 103 and 104:
103(Owens & Palmer 2003, 356). Tois
- Page 105 and 106:
105osittain verkkoon. 1990- ja 2000
- Page 107 and 108:
107laajemman viestinnän tutkimus-
- Page 109 and 110:
109O’Reilly, Tim (2005): What Is
- Page 111 and 112:
111Järjestöjen tarkoitus ja tavoi
- Page 113 and 114:
113tulisiko niiden tarjota substans
- Page 115 and 116:
115517410urheilu ja liikuntatalous
- Page 117 and 118:
117TyönimikeKeskeisettyötehtävä
- Page 119 and 120:
119TyönimikeKeskeisettyötehtävä
- Page 121 and 122:
121Edelläolevassa taulukossa esite
- Page 123 and 124:
123Järjestöt lienevät perinteise
- Page 125 and 126:
125toimintamuotoihin. Lisäksi on a
- Page 127 and 128:
127mukaan palvelutuotannon ja siihe
- Page 129 and 130:
129Järjestöyhteistyö ja opetusHa
- Page 131 and 132:
131(2) samanaikaisesti kehitetään
- Page 133:
133Luku 3Esimerkkitapauksiaammattik
- Page 136 and 137:
136Ammattikorkeakoulun ja kansalais
- Page 138 and 139:
138kehittyy yhteistyöprosessien mo
- Page 140 and 141:
140ympäristöissä. Alan teoreetti
- Page 142 and 143:
142Collin, K. & Tynjälä. P. (2002
- Page 144 and 145:
144Yksi yhteinen nimittäjä kehitt
- Page 146 and 147:
146kiintoisia työtehtäviä. Usein
- Page 148 and 149:
148Laku-projektissa valmistuneet ju
- Page 150 and 151:
150voi osallistua toimintaan iäst
- Page 152 and 153:
152Oppilaitoksille open source -pro
- Page 154 and 155:
154yhteiskunnallisin toimin tukea.
- Page 156 and 157:
156Hankkeen toteutusHankkeen aikana
- Page 158 and 159:
158ScoopActMikkelin jäähallissa t
- Page 160 and 161:
160Ammattikorkeakoulu järjestökeh
- Page 162 and 163:
162toteutumiselle on luonut pohjan
- Page 164 and 165:
164työskentelevä lehtori laati va
- Page 166 and 167:
166Liite 1: Majakan muodonmuutos pe
- Page 168 and 169:
168yhdistyksille kuin etelän kumpp
- Page 170 and 171:
170TAMKille yhteistyö antaa tilais
- Page 172 and 173:
172Kansalaistoiminnasta puhuttaessa
- Page 174 and 175:
174Liike syntyi Pohjois-Savossa her
- Page 176 and 177:
176arvaamatta löytyivät tämän j
- Page 178 and 179:
178LähteetHautala, Jukka (2008): H
- Page 180 and 181:
180Preventiimillä on lähes 40 kir
- Page 182 and 183:
182aktiivista kansalaisuutta ja dem
- Page 184 and 185:
184Opintojen jälkeen kerätyssä p
- Page 186 and 187:
186kumppaneita olivat perheet, joit
- Page 188 and 189:
188Hankkeen osa-aikainen projektiko
- Page 190 and 191:
190”En främling är en vän som
- Page 192 and 193:
192en HD chaufför och en synskadad
- Page 194 and 195:
194Målet för evenemanget var att
- Page 196 and 197:
196yhdessä Vok-hankkeen kanssa val
- Page 198 and 199:
198Diak - Degree in Social Services
- Page 200 and 201:
200some of the core aims of the deg
- Page 202 and 203:
202sustaining of comprehensive appr
- Page 204 and 205:
204KirjoittajatSari Aalto-Matturi,