Ammattikorkeakoulut kansalaistoiminnassa - Humanistinen ...

68yhdistyksiin noin 10.000 pitkäaikaistyötöntä yhdistelmätuella. Lisäksi työllistettiin pääosinnuoria työttömiä työnhakijoita työharjoittelutuella sekä aikuisia työllistämistuella. Tarkkojalukuja työministeriön tilastoista ei ole saatavissa, koska yhdistysten ja yritysten työllistäminenon laskettu yhteen.Työllistämisbuumi alkoi laantua työllisyyden parantuessa vuosituhannen vaihteessa. Osasyynätyöllistämisvolyymin supistumiseen oli myös työllistämisen vaikeutuminen. Työvoimahallinnonkortistoissa oli jäljellä pitkäaikaistyöttömien kova ydin, jonka työllistäminenvapaaehtoisorganisaatioihin tai niukat työvoimaresurssit omaaviin yhdistyksiin ja järjestöihinoli tavattoman paljon työtä ja vaivaa vaativaa. Monet työttömiä työllistäneet yhdistyksetja järjestöt lopettivat tämän vuoksi pitkäaikaistyöttömien työllistämisen, mutta erittäinmonet myös jatkoivat. Tukityöllistäminen on kokonaisuudessaan pysynyt 1990-luvun alkupuoleltanykypäiviin lähes samansuuruisena, mutta työministeriön tilastoista ei pysty erittelemäänyhdistystyöllistämisen määrää 2000-luvulla.Työttömien työllistäminen toi palkattuja työntekijöitä moniin sellaisiin yhdistyksiin, joissaoli toimittu vain vapaaehtoisten työpanoksen varassa. Työttömien työllistäminen lisäsi näinjärjestöjen ammatillistumista omalta osaltaan.Suomalaisissa yhdistyksissä ja järjestöissä on palkattuja työntekijöitä kansainvälisesti verrattunasuhteellisen vähän. Kansainvälinen vertailu on järkevää tehdä vain Länsi-Euroopanmaiden ja Yhdysvaltain osalta. Kun Suomessa järjestöjen työvoimaosuus on noin kolmeprosenttia, on se esimerkiksi Alankomaissa, Irlannissa ja Belgiassa noin 10 prosenttia(Helander & Laaksonen 1999, 61-62).Tulevaisuutta on aina vaikea ennustaa. Oletettavaa on kuitenkin, että palkattujen työntekijöidenmäärä lisääntyy järjestöissä. Tähän on eräitä syitä. Yleinen vaurastuminen madaltaakynnystä palkata työntekijä hoitamaan tehtäviä, jotka aikaisemmin hoidettiin pelkästään vapaaehtoisvoimin.Toiminnan monipuolistuminen tuo järjestöihin uusia työnkuvia ja ammatteja.Palvelujen myynti kunnille ja yksityisille edellyttää palkattuja, osaavia työntekijöitä.Työntekijöiden määrä voi myös vähentyä nykyisestä. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitonkeräämien uusimpien tietojen mukaan palveluiden tuotannon kasvu on sosiaali- ja terveysjärjestöissäpysähtynyt, ainakin toistaiseksi. Yhteisölainsäädännöstä johtuvat kilpailuneutraliteetinvaatimukset pakottavat monet järjestöt luopumaan palveluiden tuottamisestamarkkinoilla, joilla on myös yksityistä palvelutuotantoa. Lisäksi osa järjestöjen tuottamistapalveluista on siirretty tai tullaan siirtämään järjestöjen omistamien osakeyhtiöiden jaosuuskuntien hoitamiksi, jolloin niitä ei enää tilastoida järjestöllisiksi työpaikoiksi (Järjestöbarometri2007.)Järjestö työyhteisönäJärjestö on työyhteisönä omanlaisensa. Tulostavoitteisuus ei ole järjestöissä yhtä keskeistäkuin yrityksissä. Järjestöt korostavat enemmän ihmisläheisiä, pehmeitä elämänarvoja.Tämä heijastuu myös järjestötyönantajien tapaan kohdella työntekijöitään. Työntekijöidentoiveita ja tarpeita ymmärretään pitemmälle kuin taloudelliseen tulokseen pyrkivissä yrityksissä.Ammattikorkeakoulut kansalaistoiminnassa