Ammattikorkeakoulut kansalaistoiminnassa - Humanistinen ...

82Opiskelijakuntien kaksijakoinen luonneOpiskelijakuntien toiminnan tarkastelu kansalaisvaikuttamisen näkökulmasta on johdonmukaisintaaloittaa perehtymällä lyhyesti opiskelijakuntien taustoihin. Eri alojen ammattikorkeakouluopiskelijatkokosivat voimansa ja alkoivat pystyttää opiskelijayhdistyksiä hetiammattikorkeakoulujen perustamisesta lähtien. Osa yhteisistä opiskelijayhdistyksistä rakennettiinentisten opistojen alakohtaisten opiskelijajärjestöjen perillisiksi. Näiden yhdistysten,siis nykyisten opiskelijakuntien, sanotaankin usein olevan kymmenien, jopa yli sadan vuodenikäisiä.Toimintaansa aloittelevilla opiskelijayhdistyksillä oli vahva halu verkostoitua ja valvoa uuden,valtavan suuren opiskelijaryhmän etua myös valtakunnallisesti. Joidenkin opiskelijakuntientiedetään hakeneen alussa Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) jäsenyyttä. Yliopisto-opiskelijoidensuhtautuminen uuden korkeakoulusektorin opiskelijoihin oli kuitenkinnihkeää.Aikaisempien opistojen valtakunnalliset opiskelijajärjestöt SKOL, STOL ja TERHOL perustivatSuomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto – SAMOK ry:n vuonna1996. Yhdeksi valtakunnallisen opiskelijajärjestön tärkeimmäksi tehtäväksi nähtiin alussaopiskelijayhdistysten luominen maan jokaiseen ammattikorkeakouluun sekä näiden toiminnanvakiinnuttaminen. Sittemmin opiskelijakunnat ovat vaatineet SAMOKia keskittymäänerityisesti opiskelijoiden valtakunnalliseen edunvalvontaan sekä opiskelijakuntien kouluttamiseen.SAMOK joutui kilpailemaan opiskelijayhdistyksistä ensimmäisinä vuosina myöhemminSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöön (SAK) liittyneen SARKA ry:n kanssa. Hetkenaikaa näytti jopa siltä, että opiskelijatoiminta tulisi linkittymään ammattikorkeakouluissatoisen asteen ammatillisten oppilaitosten tapaan tiiviisti ammattiyhdistysliikkeeseen.Korkeakouluissa syntyi opiskelijayhdistys toisensa jälkeen, ja lopulta kaikki Suomen opiskelijakunnatkuuluivat yhteen valtakunnalliseen järjestöön, SAMOKiin. Monien opiskelijayhdistystenensimmäistä vuosikymmentä leimasivat valtataistelut usein ammattiyhdistysliikkeeseenkytkeytyneiden koulutusalajärjestöjen kanssa. Hajaannus vaikutti useidenopiskelijakuntien toiminta- ja kehittymisedellytyksiin, ja aiheutti hämmennystä myös ammattikorkeakoulujenhallinnossa vielä pitkälle 2000-luvulle. Opiskelijakunnat taistelivatniukkojen resurssien lisäksi koko olemassaolon oikeudestaan.Kesäkuussa 2005 opiskelijakuntien olemassaolosta ja tehtävistä säädettiinlailla, mikä selkeytti tilanteen ainakin virallisesti. Ammattikorkeakoululakiin(351/2005) kirjattiin opiskelijakunnasta muun muassa seuraavaa:• Opiskelijakunnan tehtävänä on valita opiskelijoiden edustajat ammattikorkeakoulunhallitukseen ja muihin - - monijäsenisiin toimielimiinsekä osallistua ammattikorkeakoulun muuhun toimintaan.• Opiskelijakunnan tehtävänä on myös toimia jäsentensä yhdyssiteenäja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluunja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiään.• Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnalla on itsehallinto. Opiskelijakunnanhallintoa varten on edustajisto ja hallitus.Ammattikorkeakoulut kansalaistoiminnassa