144Yksi yhteinen nimittäjä kehittämistyössä on ollut laatua luovien rakenteiden merkitys. Niillätarkoitan esimerkiksi huolellista valmentamista, hyvää johtamista, talouden hallintaa, tukemisenkäytäntöjä ja valmistautumista siihen, ettei kaikki ole aina auvoista. Rakenteet muotoutuvatvähitellen jokaisessa kasvavassa ja kehityshaluisessa organisaatiossa. Niitä pitääkirjoittaa auki niin paljon kuin mahdollista ja ne tulee luoda yhteisessä prosessissa reflektoiden.Ne eivät ole itsetarkoituksellisia kansalaistoiminnan tukahduttajia, vaan niillä on välinearvoa.Järjestöympäristössä näitä usein vastustetaan. Kun julkisella sektorilla tai yksityissektorillamonet asiat ovat itsestään selviä, näin ei usein ole laita kolmannella sektorilla.Monia turvallisuutta ja laatua luovia rakenteita vastustetaan. Vääjäämättä organisaatiot kehittyvätkuitenkin eteenpäin kohti järjestäytyneenpää toimintaa. Meidän on muistettava, ettäelämme hyvinvointivaltiossa, jossa ihmisistä tulee huolehtia, lakeja pitää noudattaa ja osaamistakehittää. Miksipä sitä ei sitten kehitettäisi, kun osaamista koko ajan syntyy ja osaamisestaon huutava kysyntä.Uusi organisaatio luo rakenteensa vähitellen. Tämä tuo omat kasvukipunsa. On hienoa luodauutta ja toimia vähemmän byrokraattisesti. Kaikissa hankkeissani toimijat ovat olleetinnostuneita. Toisinaan on esiintynyt vahvaakin kritiikkiä tehtyä työtä kohtaan sekä organisaationulkopuolelta että sisäpuolelta. Moni on hakeutunut järjestösektorille voidakseentehdä työtään toisella tavalla kuin muilla sektoreilla. Ympäröivä yhteiskunta lainsäädäntöineen,sopimuksineen ja rahoituskanavineen on kuitenkin ”Siperia”, joka opettaa. Rakenteitapitää luoda hillitysti ja hallitusti, kansalaisjärjestön perustana olevia voimia ei saakahlita liiaksi. Kansalaistoiminnan suojaaminen ei silti tarkoita tarpeettomien riskien ottamista.Liialliset riskit voivat johtaa koko toiminnan vaarantumiseen, eikä se silloin hyödytäketään. Pahimmillaan, ilman riittäviä rakenteita tuotetaan vahinkoa enemmän kuin iloa jahyötyä. Yhdistyssektorilla, jos jossain, toimii sanonta ”hyvä kello kauas kuuluu, paha kellokauemmas”. Hyvät rakenteet luovat myös hyvää imagoa organisaatiolle. Näin se onnistuuhelpommin resurssien turvaamisessa, oli sitten kyse rahasta tai mukaan haluavista vapaaehtoisista.Kokemukseni mukaan kolmannella sektorilla on vaarana, että toimitaan silloin tällöin lainväärällä puolella ja riskirajoilla. Vuosia toimineesta järjestöstä minulta on saatettu kysyä, ettätarvitaanko jotain vakuutuksia, ”sinä kuulemma olet hankkinut jotakin vakuutuksia omassajärjestössäsi”. Kyse ei ole pahasta tahdosta, vaan usein tietämättömyydestä ja siitä, ettäon otettu liian paljon tehtäviä. Työn rajaamisen haaste on mittava, sillä tekemätöntä urakkaariittää. Kun on ylirasittunut, tuntuvat lainkin vaatimukset liiallisilta. Työ järjestössä on toisinaanerilaista kuin muilla sektoreilla, mutta ei niin erilaista, että kaikki pelisäännöt voisiromuttaa. Hokema ”vapaaehtoistyö on vapaaehtoista, mutta ei ehdoista vapaata” on helppoelää todeksi järjestön arjessa. Vakuutusten tarkistaminen tai riskeihin varautuminen eivät olekansalaistoiminnan sammuttamista, vaan vastuullista toimintaa. Vastuun kantamiseenhanme tuemme tuettaviammekin, miksei sitä sitten edellytettäisi meiltä itseltämme.Tukirankaa perustamaanTukiranka ry. perustettiin vuonna 1999. Satakunnassa oli olemassa yhteistyöverkosto, jossakeskusteltiin muun muassa päivänpolttavista haasteista mielenterveystyössä. Verkostokoostui julkisen sektorin, seurakuntien ja järjestöjen toimijoista. Olin silloin oppilaitoksenpuolelta mukana verkostossa. Yhteistä kaikille oli jonkinlainen yhteys mielenterveystyöhön.Tuolloin kohtasimme haasteita, joihin halusimme vastata. Laman ja mielenterveystyönrakennemuutosten jälkeen oli isoja haasteita. Yksi olivat asuntojen ja asumisen tuen tarve.<strong>Ammattikorkeakoulut</strong> <strong>kansalaistoiminnassa</strong>
145Toinen oli työn ja toiminnan järjestäminen mielenterveyskuntoutujille. Nämä haasteet eivätmuuten ole vieläkään menettäneet merkitystään. Verkosto päätyi kulkemaan kahta palvelujenkehittämislinjaa, jotka auttaisivat mielenterveyskuntoutujia: tuetun asuminen järjestäminenja tuetun työn mahdollistaminen Satakunnassa.Ensimmäinen aloite tuli Satakunnan sairaanhoitopiiriltä. Tyhjilleen jääneitä sairaalarakennuksiaoli potilaspaikkojen vähentämisen seurauksena jäänyt vähälle käytölle ympäri Suomeaja yhtä rakennusta tarjottiin järjestöille Harjavallassa tuetun asumisen järjestämiseksi.Keskusteluissa tuli selväksi, että yksikään verkostoon kuuluneista järjestöistä ei halunnutottaa niin suurta vastuuta palvelujen tuottamisesta kuin minkä edessä olimme. Kun yhdenkäänorganisaation rahkeet eivät näyttäneet riittävän, päätimme perustaa yhdistyksen. Se perustettiinyhteistyöorganisaatioksi ja nimenomaan palvelemaan kahta edellä mainittua tarkoitusta.Ensimmäinen hallitus koostui muiden järjestöjen jäsenistä ja julkisen sektorin sekäseurakuntien työntekijöistä. Keskustelua käytiin mielenterveyskuntoutujien tarpeista Satakunnassa.Tuetusta asumisesta tehtiin myös kartoitus. Jokainen toi kokouksiin tietoa niinkansainvälisistä selvityksistä ja kokemuksista kuin suomalaisistakin esimerkeistä. Monienkeskustelujen pohjalta halusimme hankkia sekä oikeita koteja ja klubitalon tai -taloja. Pohdiskeluoikeista kodeista sai ”kodinomaisuuden” tuntumaan lähes kirosanalta. Oikeassa kodissaasuminen tuntui monelle paremmalta vaihtoehdolta kuin asuminen yhteisössä. Klubitalojenvahvat kansainväliset näytöt ja toimintaan kuuluvat elementit kuten tasa-arvo jasiirtymätyö puhuttelivat vahvasti.Yhdeksän vuotta yhdistyksen puheenjohtajana on opettanut monenlaisia asioita. Polku yhdistyksenmukana on yllättänyt usein. Omat mielipiteet ja linjaukset on monesti ollut pakkolaittaa uuteen uskoon. Toimintaympäristö on muuttunut, paineita on tullut niin sisältä kuinulkoakin. Monien vaiheiden jälkeen Satakunnassa on laajenevaa ja monipuolistuvaa tuettuaasumista työtoimintoineen Hiittenhovissa ja Porin klubitalo Sarastus (ainoa Suomessa, jokaon klubitaloksi rakennetussa uudessa talossa) työpainotteisine päivineen, siirtymätöineen jaasumisohjelmineen. Budjetti on kasvanut matkan varrella, RAY:n linjaukset kilpailulainsäädännönvuoksi veivät tuen tuetulta asumiselta. Kuntien osuus on matkan varrella kasvanut janäistä Porin kaupunki on päärahoittaja. Tukirangasta, yhteistyöorganisaatiosta, on tullut palvelujatuottava organisaatio ja yhä vahvemmin työnantaja. Ison osan palveluista on tultavatoimeen palveluista saatavalla tulorahoituksella.Merkittävässä asemassa hallituksen toiminnassa on huolehtiminen työntekijöistä ja rahoituksenturvaaminen. Työ vaatii henkilökunnalta joustavuutta, joten sen jaksamiseen on kiinnitettäväerityistä huomiota. Työnohjaukseen on kaikilla oltava mahdollisuus, ja riskit onmuutosten vuoksi arvioitava riittävän usein. Hallitus on osallistunut yllättävän paljon myösoperatiiviseen johtamiseen, toisaalta taitava henkilökunta ja johtajat ovat ottaneet yhä suuremmanvastuun operatiivisesta toiminnasta ja sen kehittämisestä. Hallituksen puheenjohtajanatoimiminen on edellyttänyt myös kouluttautumista. Usein yhdistystoiminnassa onmuistettava merkittävät taloudelliset vastuut, ja isojen ongelmien edessä hallitus kantaa viimekädessävastuun, oli sillä sitten osaamista tai ei. Tämä johtaa väistämättä päätöksiin, joistakaikki eivät pidä. Erityisen mielenkiintoiseksi Tukiranka ry:n tekee se, että palvelujenkäyttäjillä on hallituksessa kaksi edustajaa.Tuulisella näköalapaikalla oleminen on avannut monta porttia uusiin verkostoihin. Se ontehnyt paikallisia päättäjiä tutummiksi, ja tuonut ankaraa kritiikkiä, samoin kuin pohjattomiakehuja, molempia sekä ansiotta että ansiosta. Seutukunnan opiskelijat ovat saaneet hyviäharjoittelumahdollisuuksia, opinnäyteteemoja ja projektiaiheita, ja valmistuttuaan mielen-Luku 3 Esimerkkitapauksia ammattikorkeakoulujen ja järjestöjen yhteistyöstä
- Page 11 and 12:
11Toimittajien alkusanatInsinööri
- Page 13:
13Järjestöjen palveleminen luo ai
- Page 16 and 17:
16ovat olleet rohkaisevia. Euroopan
- Page 18 and 19:
18Käytännön esimerkit osoittavat
- Page 21 and 22:
21Kansalaistoiminnan vahvistaminenk
- Page 27:
27Kansalaistoimintahanke pyrkii hyv
- Page 30 and 31:
30Lähes kaikki kyselyyn vastanneet
- Page 32 and 33:
32Missiona kansalaisyhteiskunnan ke
- Page 34 and 35:
34Koulutus- ja t&k -toiminta on org
- Page 36 and 37:
36Yhteiskunnan osaamisvaatimukset k
- Page 38 and 39:
38Ammattikorkeakoulun prosessiajatt
- Page 40 and 41:
40Viittomakieliselle kielivähemmis
- Page 42 and 43:
42LähteetAmmattikorkeakoululaki 35
- Page 44 and 45:
44tarjoaa vahvistusta sille ajatuks
- Page 46 and 47:
46saavat tehdä ehdotuksia omaan l
- Page 48 and 49:
48Vapaaehtoistyöllä voidaan tarko
- Page 50 and 51:
50hallitusohjelmat ja ääriliikkee
- Page 52 and 53:
52Opiskelija ymmärtää, että•
- Page 54 and 55:
54tähän liittyviä esimerkiksi ty
- Page 56 and 57:
56Kaunismaa, P. & Lind, K. (2008):
- Page 58 and 59:
58tamat uudet vaikuttamiskanavat ja
- Page 60 and 61:
60Olemme melko lähimenneisyydessä
- Page 62 and 63:
62naisesti jo heti peruskoulun jäl
- Page 64 and 65:
64Valtionhallinnossa on viime vuosi
- Page 66 and 67:
66LähteetBorg, Sami (2005): Kansal
- Page 68 and 69:
68yhdistyksiin noin 10.000 pitkäai
- Page 70 and 71:
70varrella. Järjestön toimintaa e
- Page 72 and 73:
72Kansalaistoiminnan kehittämisen
- Page 74 and 75:
74Ammattilaisuus ja vapaaehtoisuus
- Page 76 and 77:
76Toiseksi, ammattikorkeakoulut voi
- Page 79:
79Luku 2Kansalaistoiminnanedistämi
- Page 82 and 83:
82Opiskelijakuntien kaksijakoinen l
- Page 84 and 85:
84varsinaisen kansalaisvaikuttamise
- Page 86 and 87:
86misesta, eräänlaisesta opiskeli
- Page 88 and 89:
88pohjan toimia järjestöjen työk
- Page 90:
90Olen luokitellut (taulukko 2.) so
- Page 93 and 94: 93Seuraavasta luettelosta käy ilmi
- Page 95 and 96: 95myös vammaistyön, mielenterveys
- Page 97 and 98: 97Media kansalaistoiminnan ja -vaik
- Page 99 and 100: 99Samalla myös median merkitys kan
- Page 101 and 102: 101Mediajulkisuudella on siis kansa
- Page 103 and 104: 103(Owens & Palmer 2003, 356). Tois
- Page 105 and 106: 105osittain verkkoon. 1990- ja 2000
- Page 107 and 108: 107laajemman viestinnän tutkimus-
- Page 109 and 110: 109O’Reilly, Tim (2005): What Is
- Page 111 and 112: 111Järjestöjen tarkoitus ja tavoi
- Page 113 and 114: 113tulisiko niiden tarjota substans
- Page 115 and 116: 115517410urheilu ja liikuntatalous
- Page 117 and 118: 117TyönimikeKeskeisettyötehtävä
- Page 119 and 120: 119TyönimikeKeskeisettyötehtävä
- Page 121 and 122: 121Edelläolevassa taulukossa esite
- Page 123 and 124: 123Järjestöt lienevät perinteise
- Page 125 and 126: 125toimintamuotoihin. Lisäksi on a
- Page 127 and 128: 127mukaan palvelutuotannon ja siihe
- Page 129 and 130: 129Järjestöyhteistyö ja opetusHa
- Page 131 and 132: 131(2) samanaikaisesti kehitetään
- Page 133: 133Luku 3Esimerkkitapauksiaammattik
- Page 136 and 137: 136Ammattikorkeakoulun ja kansalais
- Page 138 and 139: 138kehittyy yhteistyöprosessien mo
- Page 140 and 141: 140ympäristöissä. Alan teoreetti
- Page 142 and 143: 142Collin, K. & Tynjälä. P. (2002
- Page 146 and 147: 146kiintoisia työtehtäviä. Usein
- Page 148 and 149: 148Laku-projektissa valmistuneet ju
- Page 150 and 151: 150voi osallistua toimintaan iäst
- Page 152 and 153: 152Oppilaitoksille open source -pro
- Page 154 and 155: 154yhteiskunnallisin toimin tukea.
- Page 156 and 157: 156Hankkeen toteutusHankkeen aikana
- Page 158 and 159: 158ScoopActMikkelin jäähallissa t
- Page 160 and 161: 160Ammattikorkeakoulu järjestökeh
- Page 162 and 163: 162toteutumiselle on luonut pohjan
- Page 164 and 165: 164työskentelevä lehtori laati va
- Page 166 and 167: 166Liite 1: Majakan muodonmuutos pe
- Page 168 and 169: 168yhdistyksille kuin etelän kumpp
- Page 170 and 171: 170TAMKille yhteistyö antaa tilais
- Page 172 and 173: 172Kansalaistoiminnasta puhuttaessa
- Page 174 and 175: 174Liike syntyi Pohjois-Savossa her
- Page 176 and 177: 176arvaamatta löytyivät tämän j
- Page 178 and 179: 178LähteetHautala, Jukka (2008): H
- Page 180 and 181: 180Preventiimillä on lähes 40 kir
- Page 182 and 183: 182aktiivista kansalaisuutta ja dem
- Page 184 and 185: 184Opintojen jälkeen kerätyssä p
- Page 186 and 187: 186kumppaneita olivat perheet, joit
- Page 188 and 189: 188Hankkeen osa-aikainen projektiko
- Page 190 and 191: 190”En främling är en vän som
- Page 192 and 193: 192en HD chaufför och en synskadad
- Page 194 and 195:
194Målet för evenemanget var att
- Page 196 and 197:
196yhdessä Vok-hankkeen kanssa val
- Page 198 and 199:
198Diak - Degree in Social Services
- Page 200 and 201:
200some of the core aims of the deg
- Page 202 and 203:
202sustaining of comprehensive appr
- Page 204 and 205:
204KirjoittajatSari Aalto-Matturi,