Ammattikorkeakoulut kansalaistoiminnassa - Humanistinen ...

127mukaan palvelutuotannon ja siihen liittyvän osaamisen ajatellaan kehittyvän ennen kaikkeauusien toimintamallien, teknologioiden, hyvien käytäntöjen ja muiden innovaatioiden käyttöönotonja käytäntöön soveltamisen myötä. Nämä näkemykset on kirjattu myös Jyväskylänammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön strategiaan 2008-2012. Yleisesti myös uskotaan,että palveluyritykset ja kansalaisjärjestöt tuottavat tulevaisuudessa nykyistä enemmänsosiaali-, terveys-, liikunta- ja kulttuuripalveluja. Jyväskylän ammattikorkeakoulun tutkimus-ja kehitystyön strategiassa tätä näkemystä konkretisoidaan jonkin verran terveyden jahyvinvoinnin osaamisen alueella, mikä on nimetty ammattikorkeakoulun yhdeksi aluekehitystoiminnankärjeksi. Siinä korostetaan yritysten, julkisen sektorin ja järjestöjen muodostamanstrategisen kumppanuuden merkitystä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa jainnovatiivisessa kehittämisessä. Vuoden 2012 tavoitteeksi on asetettu neljä verkostomaistakumppanuushanketta, jotka toteutetaan yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä.Strategia-asiakirjojen merkitys on siinä, että niissä pyritään ainakin yleisellä tasolla ottamaanhaltuun hyvinvointipalveluja koskeva toimintaympäristön muutos, jota etenkin valtakunnallinenParas-hanke ja Kaste-ohjelma tällä hetkellä vauhdittavat. Samalla pyritäänottamaan haltuun myös niiden ohjelmallisten asiakirjojen sisältöjä, joissa määritellään maakuntienstrategisia päämääriä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun terveyden ja hyvinvoinninosaamisen näkökulmasta Keski-Suomen hyvinvointistrategia (2006) on tällainen keskeinenasiakirja. Strategiset tavoitteet osataan siis asetettu melko selkeästi. Toisaalta vasta strategianjalkauttaminen eli konkreettinen toiminta ratkaisee sen, miten tavoitteet onnistutaansaavuttaa. Tässä yhteydessä lienee paikallaan myös todeta, että Jyväskylän ammattikorkeakouluntutkimus- ja kehitystyön strategiaan kirjattu kumppanuusyhteistyö järjestöjen kanssaei ole ainutlaatuista, vaan vastaavia linjauksia varmasti löytyy myös muista ammattikorkeakouluista.Strategian lähtökohta on joka tapauksessa mielestämme onnistunut, ja se avaamonia mahdollisuuksia ammattikorkeakoulun ja järjestöjen yhteistyölle sekä ohjeistaa jamallittaa sitä, mihin suuntaan asioita voidaan ja tulee kehittää.Toisaalta strategioilla on taipumus elää omaa elämäänsä ja käytännön kehittämistyö elääomaa, rinnakkaista elämäänsä. Näin ei pitäisi olla, mutta usein strategioissa ja erilaisissapolitiikkaohjelmissa vedetään turhan vaivattomasti yhtäläisyys kansalaisyhteiskunnan toimijoidenja ”voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden” (VTO) välille. Käsite ”voittoatavoittelematon” (VT) korostaa talouden näkökulmaa ja päinvastoin kuin usein kuvitellaan,että juuri tässä olisi ”kolmannen sektorin” muista organisaatiomuodoista erottava tekijä, niinasianlaita ei ole aivan näin yksinkertainen. Esimerkiksi myös kunnat ja seurakunnat ovat VT-organisaatioita. Ja kannattaa huomata, että myös suurten yrityskonsernien organisaatiomuotosaattaa olla historiallisista tekijöistä johtuen ”osuuskunta” (kuten osuuspankit ja keskusosuuskunnat),vaikka juuri osuuskuntamuotoista toimintaa pidetään tyypillisenä kolmannensektorin organisaatiomuotona. Eli ”voiton tavoittelu” tai ”voittoa tavoittelemattomuus” ovatmääreitä, jotka liittyvät talousyksikön tai sen osan tavoitteisiin siten kuin nuo tavoitteet onilmaistu nimenomaan talouden omalla kielellä. VT-organisaatio ei siis riitä identifioimaankolmannen sektorin toimijoita, mutta käsitteen käyttö kertoo miten keskeisessä asemassa taloudennäkökulma ylipäänsä on (Mäkelä 2007).Itse asiassa kansalaisjärjestöjä paremmin yhdistävä tekijä on ”heiveröisyys”. Käsite vastaalähinnä englannin kielen sanoja ”vulnerable” tai ”frail”. Lähtökohtana on oletus, että organisaatiotovat pienen kokonsa, vähäisten voimavarojensa, vaikeiden toimintaolosuhteidensatai muiden syiden johdosta talousyksikköinä erityisen haavoittuvia, ja siksi kehittämiskohteinaerityisen kiitollisia. Kenties niissä vallitsee myös ns. skaalahaitta eli ne eivät saavutaLuku 2 Kansalaistoiminnan edistäminen opiskelijatoiminnassa ja ammattikorkeakoulujen toiminnassa