Ammattikorkeakoulut kansalaistoiminnassa - Humanistinen ...

155Edellä kuvattuihin haasteisiin lähdettiin etsimään ratkaisua vuonna 2007 toteutetussa ”Osallistuvanuori – osaavampi Etelä-Savo” -hankkeessa. Hankkeen tavoitteet kiteytyivät seuraavasti:1. Lisätä nuorten kansalaisvaikuttamista.2. Tuottaa osallistumis- ja vaikuttamiskokemuksia nuorten omassaelinympäristössä, erityisesti vapaa-aikana ja järjestöissä.3. Kehittää 2000-luvun nuorten tarpeet kohtaavia järjestötoiminnanmuotoja ja sisältöjä.4. Luoda Etelä-Savon alueelle pysyvä oppilaitosten, järjestöjen jakuntien yhteistoimintamalli, jonka yhteisenä tavoitteena on luodahyvinvointialan innovaatioita sekä edistää järjestöjen ja kansalaistoiminnanpanosta osana seudullista hyvinvoinnin kehittämistä.5. Lisätä kansalaisvaikuttamisen osaamista alueella.Hankkeen keskeisenä lähtökohtana oli lähteä etsimään paikallisuudesta nousevia toimintatapoja:Nuorten osallisuus rakentuu vahvasti suhteessa alueeseen, onhan asuinpaikka perheen,ystäväpiirin ja koulun ohella yksi monista yhteisökonteksteista nuoren elämässä. Yleisenhyvinvoinnin alueellisen erilaistumisen on havaittu voimistuneen. Toistaiseksi nuoret kuitenkinkokevat esimerkiksi terveytensä likimain yhtä hyväksi tai huonoksi, asuvatpa he missäpäin Suomea tahansa, ja asuinalueen mahdollisuuksien kenttä rakentuu nuorille suureltaosin alueelle muodostuneen imagon kautta (Karvonen & Rahkonen 2004). Asuinpaikka onkuitenkin syrjäytymistutkimuksissa ollut erityisen kiinnostuksen kohteena osittain siksi, ettäsyrjäytymisellä usein käsitetään olevan tilallinen ulottuvuus: fyysinen tila strukturoi sosiaalistaeriarvoisuutta. Viime aikoina onkin alettu yhä enemmän korostaa syrjäytymisen tilallisenluonteen ymmärtämistä sekä asuinpaikan ja ympäröivän yhteisön tutkimista yksilöidensyrjäytymiskehitykseen vaikuttavina tekijöinä. (Karvonen & Rahkonen 2004.)Nuorten kansalaisvaikuttamista pyrittiin edistämään organisoimalla nuorisolain hengessä”matalan kynnyksen” osallistumismuotoja, joissa nuoret voivat omassa arkiympäristössään,toiminnallisten muotojen kautta osallistua oman elinympäristönsä rakentumiseen jatulla kuulluiksi. Aktiivisuus ja sitä kuvaava sosiaalinen pääoma jakautuu epätasaisesti paitsialueiden välillä myös niiden sisällä. Vaikka hankkeen kohderyhmänä ovat maakunnankaikki nuoret, hankkeessa huomioitiin eritasoinen osallisuuden rakentuminen yksittäistennuorten, järjestöjen ja muiden toimijoiden näkökulmasta ja tuetaan erityisesti yhteiskunnanerilaisista toiminnoista ja työelämästä syrjään jääviä nuoria.Hankkeessa pyrittiin alusta lähtien olemassa olevien rakenteiden ja toimintatapojen hyödyntämiseenja kierrättämiseen: Nuorten vaikuttamiskanavien rakentaminen ei tarkoitakokonaan uusien työmuotojen organisointia vaan kyse on pitkälti eri toimijoiden jo hyväksihavaitsemien toimintatapojen soveltamista ja ”hienosäätämistä” uusissa ympäristöissä,yhteyksissä ja uusiin kohderyhmiin. Se tarkoittaa myös hyvien toimintakäytäntöjen levittämistäuusille järjestötoimijoille.Hankkeen kohderyhmänä olivat eteläsavolaiset nuoret, erityisesti syrjäytymisvaarassa olevatnuoret ja maahanmuuttajat, järjestöjen henkilöstö ja vapaaehtoistoimijat sekä julkistenpalvelujärjestelmien, erityisesti kuntien nuorisotoimien, edustajat.Luku 3 Esimerkkitapauksia ammattikorkeakoulujen ja järjestöjen yhteistyöstä