Ammattikorkeakoulut kansalaistoiminnassa - Humanistinen ...

77ja verotuskysymykset on tunnettava, järjestön kulttuuri on ymmärrettävä, talousasiat onhallittava ja suhteet julkisiin päättäjiin ja sidosryhmiin pitää osata hoitaa. Tällaisen moniosaajuudenvoi hankkia vain kouluttautumalla ja toimimalla käytännössä järjestöjen eritehtävissä.Edellä kuvattuihin koulutushaasteisiin vastaaminen on kiinnostava tehtävä järjestöille ja ammattikorkeakouluille.Työsarkaa riittää eikä turhanpäiväisten asioiden parissa tarvitse puuhastella.Järjestöt ja ammattikorkeakoulut voivat paneutua kansalais- ja järjestötoimijoidentietojen ja taitojen kartuttamiseen, jotta he voivat järjestöissään tehdä työtä ihmisten henkisenja sosiaalisen hyvinvoinnin sekä järjestöjen ajamien hyvien asioiden puolesta.LähteetHelander, Voitto & Laaksonen, Harri (1999): Suomalainen kolmas sektori. Rakenteellinen erittely jakansainvälinen vertailu. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto.Hokkanen, Liisa (2000): Yhdistelmätuella moninaisia yhdistysten toimintoja palkkatyön piiriin.Teoksessa Kohti uutta työtä. Uusi työ – kansalaisjärjestöjen yhteinen työllisyysprojekti. Harju,Aaro & Backberg-Edvards, Kristiina (toim.). Helsinki: Uusi työ -projekti, 133-159.Järjestöbarometri 2007. Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvankeskusliitto.Moilanen, Merja (2001): Vapaaehtoisella on annettavanaan aikaa ja läsnäoloa. Sosiaaliturva nro 18.Siisiäinen, Martti (1996): Suomalaisen yhdistyselämän kehitys. Teoksessa Yhdistys 2000. Riikonen,Virve & Siisiäinen, Martti (toim.). Helsinki: Opintotoiminnan Keskusliitto, 41-43.Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja (2007). Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- jakehittämiskeskus.Luku 1 Kansalaistoiminnan vahvistamisen perusteet